Esikoiskirjojen turhat prologit

,nlnnnkl,,

Kaikissa lukemissani kansainvälisissä ja arvostetuissa kirjoitusoppaissa neuvotaan, että prologi on oikeastaan aina turha ja aloittelevan kirjoittajan kömpelö virhe. Prologeja pidetään tarpeettomina. Niiden olemassaoloa pidetään perusteltuna oikeastaan vain fantasiatarinoiden kaltaisissa teoksissa, joissa halutaan saada esimerkiksi viimeisen 10-100 vuoden aikaiset tapahtumat kerrottua lyhyesti lukijalle ennen varsinaisen tarinan alkua.

Onkin huvittavaa, miten Suomessa tuota prologin kömpelyyttä ei tajuta edes kustantamoissa. Olen nyt lukenut muutamia tuoreita esikoiskirjoja, kuten taivaslaulu, veripailakat, veristen varjojen ooppera jne. Ja näissä kaikissa on prologit. Aika turhiltahan ne noissakin vaikuttavat...Ihan niinkuin kirjoittajat kuvittelisivat, että prologi on jotain kauhean hienoa ja teksti kuulostaa jotenkin syvällisemmältä, kun alussa on ihan oikein PROLOGI. Tuo ilmeisesti niin hienolta kuulostava sana! Itse laittelin teksteihini prologeja teini-iässä ja nykyään ne tuntuisivat ihan omaankin tyylitajuun tosi kömpelöiltä. Mielestäni tuon prologin turhuuden pitäisi olla perusjuttu tietää jokaiselle, joka vähänkään on kiinnostunut kirjoittamisesta ja on opiskellut kirjallisuutta....vähän ihmetyttää kieltämättä, että mitä niissä kirjoittajakouluissa oikein opetetaan, jos ei tällaisia perusjuttuja....

15

1505

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 11+19

      Ehkä he eivät ole lukeneet samoja oppaita kuin sinä ;) '

      Tuskin kirjoituskouluissa opetetaan yhtä ainoaa oikeaa tapaa kirjoittaa. Ennemmin päinvastoin.

    • kdjflkdsjfkljfklds

      Mnä olen ajatellut, että prologi on ote jostain tulevasta tapahtumasta, johon tarinassa päädytään, mutta wikipediakin sanoo, että se kertoo tarinaa edeltävistä tapahtumista. Mikä se sitten on nimeltään, jossa annetaan aluksi katsaus tulevasta?

      • Povari1

        Ennakoinniksi sanotaan, kun viitataan tuleviin tapahtumiin. En tiedä, onko alkuun sijoitetulla ennakoinnilla joku hienompi nimi.


    • 45664123344448866590765

      voihan sen sanan prologi jättää pois. Mutta ei se asiaa muuksi muuta, jos kirjassa on tapahtuma, josta kaikki saa alkunsa. Mutta tapahtuma itsessään päättyi siihen.
      Esim vanhuksen elämän kuvaus lyhyesti.
      Kirjan varsinaiset tapahtumat ovat sitten sitä kun jälkeläiset selvittelevät testamenttia.

      Joku on kiinnostunut historiasta, joku actionista

    • teletappi111

      Mun mielestä just fantasiakirjoissa prologit on aika turhia, jos ne on pitkiä sepustuksia 5000 vuoden aikaisista tapahtumista, kuinka sejase jumala loi senjasen maailman ja teletapit soti haltioita vastaan ja tontut vei örkkien taikakruunun jne. Jännempi lukea sellaista missä lukija "heitetään" tapahtumien keskelle sekaan vaan, Lyhyt ja ytimekäs prologi joka herättää mielenkiinnon on ihan hyvä.

      • Mrlw

        Minäkin kannatan sitä, että henkilöt vain heitetään outoon tilanteeseen. Itse tykkään ylipäätään kirjoittaa kohtauksina pahemmin suunnittelematta: mielenkiintoinen tilanne ja sitten vain katsoo, miten henkilöt selviävät siitä. Prologit... kyllä ne joskus on paikallaan. Mutta tosi lyhyinä.


    • Tuulitukka

      Mielenkiintoista.
      Olen kirjoittanut yhden fantasiakirjan, jossa ei ole prologia. Prologille ei ollut tarvetta. Sitten olen aloitellut paria muutakin fantasiatarinaa, joissa en osaa välttyä prologilta.
      Molemmat prologini ovat hyvin intensiivistä tekstiä ja lyhyehköjä pituudeltaan. Toisessa nähdään väläys menneestä tapahtumasta, johon oikeastaan koko kirjan tarina pohjautuu. Toisessa taas ongelmana oli lukijan mielenkiinnon nappaaminen heti alkuunsa (kuten muuten tehdään esim. Twilight-kirjasarjassa). Ilman prologia tapahtumat olisivat alkaneet mukavan, mutta kovin tavallisen illan kuvailuna. Prologissa ollaankin keskellä jotain hurjaa tapahtumaa, jonka kaikkia piirteitä ei aivan paljasteta. Lukijalla (toivottavasti :D) herää heti mielenkiinto. Mitä tässä oikein tapahtuu? Kuka tämä päähenkilö on ja miksi hän on joutunut tuollaiseen tilanteeseen?
      No joo, voitte tietenkin loihtia minulle paremmat aloitukset :)

    • Olen oman fantasiatarinani suhteen kovasti pohtinut juuri sitä, miten voin aloittaa tarinan niin, että lukija ymmärtää tapahtumat sillä tavalla, kuin itse tiedän niiden tapahtuvan. Hahmojen elämä on jatkoa tapahtumiin, joista he eivät itse tiedä mitään ennen kuin vasta aivan tapahtumien loppupuolella. Olen tietoisesti tehnyt pitkän kokeilun jälkeen sen päätöksen, että rikon fantasian perinnettä esittää osan tapahtimista antagonistin näkökulmasta (vert. Harry Potter -kirjasarja, jossa Rowling ratkaisee ongelman antamalla Harryn nähdä unia Voldemortin liikkeistä). Sen sijaan haluan vihollisen olevan näkymätön; läsnä, mutta siinä määrin salaperäinen, että voin hyötyä myös tuntemattoman pelosta, joka on kauhukirjallisuudessa hyvin tuttua. Kuitenkin se tarkoittaa sitä, että myöskään lukija ei tiedä, mitä tapahtuu, mikä voi olla joko hyvä tai huono asia. Tämänhetkisessä luonnoksessani käytän prologia nimenomaan siihen, että esittelen tulevan antagonistin ja tarjoan lyhyesti viitekehyksen sille, miksi henkilöhahmot myöhemmin käyttäytyvät kuten käyttäytyvät - ja miksi muut eivät aina hyväksy heidän tekojaan.

    • seardtcfygvubhijnmko

      Minulle muuten sanoi kustannustoimittajani esikoista editoidessamme, että prologi pois, koska hänen mukaansa prologille pitää todellakin olla kunnon peruste, mutta useimmiten ne ovat täysin hyödyttömiä. Jos siis esikoiskirjoissa on prologeja, niihin on todennäköisesti kunnon perusteet.

    • Luen ja kirjoitan

      Prologeja ja epilogeja löytyy paitsi esikoiskirjailijoilta, myös muilta ihan liian kanssa. Olen nyt lukenut kesän jälkeen nivaskan dekkareita ja aina sama kaava: ensiksi prologi, sitten tapahtuu jotain, sitten lätistään tyhjää kaksisataa sivua, sitten on loppuhuipennus ja usein vielä se epilogi. Vaikka teksti muutoin tóimisi, kaava on kyllästyttävä.

      Tosin dekkareissa ja toimintajännäreissä pitäisi olla vuoronperään toimintaa ja dialogia, ei turhan pitkään sitä tapahtuneesta puhumista. Moni teksti laitsituu, kun vain lätistään.

      • höh???

        voi herttileijaa ...
        miten jotkut jaksaa ottaa tällaisesta "pulttia" :)

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Prologi


        Jos prologit epilogit ei teidän teksteihin käy ettekä niitä arvosta, niin olkaa tyytyväisiä. Miksi muitten kirjoja tölläätte sillä silmällä????


      • sivupoikineen

        "kaava on kyllästyttävä."


        mikä ihmeen kaava?
        montako kaava on olemassa? ehkä 4 jos prologikaavoja lasket.
        Ihme on jos ei 4 erilaista kaavaa ala kyllästyttää ;-)
        Jos kaavoja olis miljoona, niin sitte ...


        "urhan pitkään sitä tapahtuneesta puhumista"

        mikä on turhan pitkään? 2 sivua? 4 sivua? 10 siv?


      • Luen ja kirjoitan
        sivupoikineen kirjoitti:

        "kaava on kyllästyttävä."


        mikä ihmeen kaava?
        montako kaava on olemassa? ehkä 4 jos prologikaavoja lasket.
        Ihme on jos ei 4 erilaista kaavaa ala kyllästyttää ;-)
        Jos kaavoja olis miljoona, niin sitte ...


        "urhan pitkään sitä tapahtuneesta puhumista"

        mikä on turhan pitkään? 2 sivua? 4 sivua? 10 siv?

        Jos tapahtuu viisi sivua sivua ja sitä vellotaan 200 sivua ja sitten taas tapahtuu viisi sivua, niin liikaa on löysää vellontaa.

        Onkohan dialogia helpompi kirjoittaa kuin tapahtumia? Lätistä jälkikäteen siitä, kuka oikeastaan teki ja sanoi mitäkin. Ehkäpä juonen kehittelyssä olisi vielä tekemistä.


    • Mashiach

      Minä nautin lukea prologeja. Usein niissä saadaan aikaan hyvä jännite kirjaan. Ei haittaa yhtää, jos sellainen kirjasta löytyy.

    • Minä pidän prologeista. Ne ovat kuin ensimmäiset rummunlyönnit ennen sinfoniaa, ikivanhan sadun Olipa kerran-aloitus, ne heittelevät kysymyksiä joihin tulee saamaan vastauksen kirjan aikana. Hyvin kirjoitettuna (mm. ytimekkäästi) ne ovat erittäin nautittavia lukea.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      16
      5363
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      221
      2761
    3. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      40
      2318
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      42
      2103
    5. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2046
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1717
    7. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      13
      1440
    8. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1300
    9. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      164
      1292
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      65
      1257
    Aihe