Heinolassa henkilöstömenot paisuvat vaikka väkiluku vähenee. Henkilöstöä on 1357 ja määrä on noussut - ei laskenut väen vähetessä jo kohta 200 henkeä/vuosi.
Eikös se kaupunginhallitus päättänytkin, että palkkakatto poistetaan ja sijaisuuksien palkoista päättävät virkamiehet itse, ei luottamushenkilöt.
Henkilöstömenet olivat viime vuonna 57 353 000 euroa eli yli 57 miljoonaa.
Henkilöverotus, ei heinolalaisten verot olivat 67 998 000 euroa eli noin 68 miljoonaa euroa, tästä lastensuojelumenot olivat noin 5 miljoonaa euroa.
Maksuvalmius on huono, koska pääosa rahavaroista (61,9 miljoonaa) on energiarahastosta ja sijoitettuna PITKÄAIKAISIIN SIJOITUKSIIN.
Maksuvalmiutta on jouduttu pönkittämään (2012) ottamalla lyhytaikaisia velkasitoumuksia.
Lisäksi tänä vuonna (2013) kaupunki ottaa velkaa 9,2 miljoonaa, josta noin puolet käytetään vanhan velan maksuun. Velkaa on sen jälkeen jo noin 3 100 euroa / asukas.
Nyt joku arvelee, kuntaliitoksia tehtäessä, että Heinola olisi hyvinkin haluttu kumppani energiarahaston takia. Ei ole. Heinolan kaupunki on ottanut velkaa energiarahaston verran ja elinkeinoasiat on hunningolla, lastensuojeluasiat on hunningolla ja kaupungissa on ylipöhöttynyt virkamieskunta, jonka menot ovat kasvaneet kohta vastaamaan pienentyvää verokertymää.
Toimeentulotuen ja passiivisen työmarkkinatuen menot olivat 2,309 miljoonaa ja ylittyivät 4,7 %. Toimeentulotukea myönnettiin 1138 kotitaloudelle. Lasten huostaanotot ovat neljänneksi suurimmat Suomessa ja maksavat heinolalaisille veronmaksajille 5 miljoonaa euroa, joten kallista on huostaanotto heinolassa, kun huostaanotettuja lapsia oli 2012 yht 94. Joten yksi huostaanotettu lapsi maksaa vuodessa 53 191 euroa. Kannattaisiko siis ennaltaehkäisevää työtä tehdä ja tukea lapsiperheiden jaksamista ja arkea sekä huoltajien työllistämistä?
Suurtyöttömyydestä, Heinolassa jo kohta 16 % työttömyysaste, seuraa suuret sote-menot inhimillisten kärsimysten lisäksi.
Tarkastuslautakunta oli tarkastuskertomuksessa huolissaan väkiluvun vähenemisestä alle 20 000 asukkaan, mikä on kuntaliitosraja.
Nyt Heinolan väkiluku on alle 20 000 asukkaan ja muut mittarit ja kriteerit puhuvat kuntaliitoksen puolesta, joten Heinolassa ei olisi pitänyt keskittyä riitelyyn ja pätevän kaupunginjohtajan erottamiseen juuri kuntaliitosten alla, kun Heinolan asukaluku vähenee ja talous heikkenee.
Tarkastuslautakunta totesikin, että "ketään ei näyttänyt kiinnostavan, mitä vahinkoa riitelyllä saatiin Heinolan maineriskiin ja imagoon" ja "lukuisten ulkopuolelta tilattujen lausuntojen ja kannanottojen käsittelyt ja arvioinnit tulivat kaupungille kalliiksi" sekä
"mielipide-eroavuuksia ja luottamuspulaa ilmeni henkilöstöryhmissä ja myös luottamushenkilöhallinnon piirissä. Nämä kaikki haittasivat työntekoa, kun olisi pitänyt rakentaa kaupungin kantaa esimerkiksi sote- ja kuntarakenneuudistuksissa."
Eikös se kaupunginhallitus päättänytkin, että palkkakatto poistetaan ja sijaisuuksien palkoista päättävät virkamiehet itse, ei luottamushenkilöt.
Henkilöstömenet olivat viime vuonna 57 353 000 euroa eli yli 57 miljoonaa.
Henkilöverotus, ei heinolalaisten verot olivat 67 998 000 euroa eli noin 68 miljoonaa euroa, tästä lastensuojelumenot olivat noin 5 miljoonaa euroa.
Maksuvalmius on huono, koska pääosa rahavaroista (61,9 miljoonaa) on energiarahastosta ja sijoitettuna PITKÄAIKAISIIN SIJOITUKSIIN.
Maksuvalmiutta on jouduttu pönkittämään (2012) ottamalla lyhytaikaisia velkasitoumuksia.
Lisäksi tänä vuonna (2013) kaupunki ottaa velkaa 9,2 miljoonaa, josta noin puolet käytetään vanhan velan maksuun. Velkaa on sen jälkeen jo noin 3 100 euroa / asukas.
Nyt joku arvelee, kuntaliitoksia tehtäessä, että Heinola olisi hyvinkin haluttu kumppani energiarahaston takia. Ei ole. Heinolan kaupunki on ottanut velkaa energiarahaston verran ja elinkeinoasiat on hunningolla, lastensuojeluasiat on hunningolla ja kaupungissa on ylipöhöttynyt virkamieskunta, jonka menot ovat kasvaneet kohta vastaamaan pienentyvää verokertymää.
Toimeentulotuen ja passiivisen työmarkkinatuen menot olivat 2,309 miljoonaa ja ylittyivät 4,7 %. Toimeentulotukea myönnettiin 1138 kotitaloudelle. Lasten huostaanotot ovat neljänneksi suurimmat Suomessa ja maksavat heinolalaisille veronmaksajille 5 miljoonaa euroa, joten kallista on huostaanotto heinolassa, kun huostaanotettuja lapsia oli 2012 yht 94. Joten yksi huostaanotettu lapsi maksaa vuodessa 53 191 euroa. Kannattaisiko siis ennaltaehkäisevää työtä tehdä ja tukea lapsiperheiden jaksamista ja arkea sekä huoltajien työllistämistä?
Suurtyöttömyydestä, Heinolassa jo kohta 16 % työttömyysaste, seuraa suuret sote-menot inhimillisten kärsimysten lisäksi.
Tarkastuslautakunta oli tarkastuskertomuksessa huolissaan väkiluvun vähenemisestä alle 20 000 asukkaan, mikä on kuntaliitosraja.
Nyt Heinolan väkiluku on alle 20 000 asukkaan ja muut mittarit ja kriteerit puhuvat kuntaliitoksen puolesta, joten Heinolassa ei olisi pitänyt keskittyä riitelyyn ja pätevän kaupunginjohtajan erottamiseen juuri kuntaliitosten alla, kun Heinolan asukaluku vähenee ja talous heikkenee.
Tarkastuslautakunta totesikin, että "ketään ei näyttänyt kiinnostavan, mitä vahinkoa riitelyllä saatiin Heinolan maineriskiin ja imagoon" ja "lukuisten ulkopuolelta tilattujen lausuntojen ja kannanottojen käsittelyt ja arvioinnit tulivat kaupungille kalliiksi" sekä
"mielipide-eroavuuksia ja luottamuspulaa ilmeni henkilöstöryhmissä ja myös luottamushenkilöhallinnon piirissä. Nämä kaikki haittasivat työntekoa, kun olisi pitänyt rakentaa kaupungin kantaa esimerkiksi sote- ja kuntarakenneuudistuksissa."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kouvolan tie!
ja lähtijät ovat niitä, jotka eivät ole millamagian, iineksen, siimeksen sukulaisia.
Vieraillessani naapurikunnassa hymähtelivät yksi toisensa perään, kun kyselin liittymisthaluista Heinolaan. Matkailu on kuulemma nimikkeellä "Kulttuuri", yleensä se on matkailutoimi. On helppo arvata, mihin tai kehen se viittaa. Ja tulokseton törsääminen veronmaksajien rahoilla on tiedossa laajalti
Heinolalainen nepotismi ja suurtyöttömyys on tiedossa siis koko Päijät-Hämeessä, eipä taida löytyä liitoshalukkuutta, joten pakkoliitokseen mennään eikä "hildenin klaanilta" kysellä, että miten ja millä ehdoilla.
Ketkä vievät Heinolamme perikatoon?
http://yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/aanestysalue_ehdokkaat_alue004_kno111.html
Se porukka, joka pani alulle Rinnevaaran erottaminen, tuli valituksi vuonna 2008 kirjaimellisesti muutamalla äänellä.
Heinolan suosituimmat päättäjät ja Rinnevaaran innokkaat erottajat:
Heikki Mäkilä, valittu 6 äänellä
SDP Saija Jäppinen, 12 ääniä, varalla.
Saittakari Seija, valittu 6 äänellä
Riutta Heimo, varalla 8 äänellä
Koponen Sanna, varalla 11 äänellä
Rajajärvi valittu 13 äänellä
Karppinen Sanna valittu 18 äänellä
Kuusela Mauno, 22 ääniä, valittu
Ahonen Juhani, 18 ääniä, valittu
…..
Tässä on meidän huippujohtajamme.
Tuossa on vain yhden äänestysalueen (Tommola) äänet.
Niin, toki.
Virheellinen tieto, oikea linkki on http://yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/kunnat/ehdokkaat_kno111.html
Riutalla sittenkin oli 63 ääniä. Niin kuin vuonna 2012 oli sama hämmästyttävä faniluku, 63 ääniä.
Voi kauheeta, saivatko Tommolasta noin paljon ääniä?
Riutta on hyvä ihminen kuten Raili. Antaa torilla pullaa ja kahvia meille vanhuksille. Heimo ja Raili on pitäneet luvan joka on tuonut penkit meille ,jossa on hyvä istua ja pysähtyä. Talvella olisi hyvä jos olisi lämmitettävät penkit niin olisi mukavampi sitten istuskella siinä.
Leipäjonossa vesitornilla jaetaan ruokaa Heinolan työttömille ja köyhille eläkeläisille sekä syrjäytyneille. Käyhän Viktoria mummo katsomassa miten Heinolassa on hoidettu työllisyyttä, että onko verorahoilla saatu aikaan uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja elinvoimaista kaupunkia. Siellä saavat köyhät mummotkin ruokaa muulloinkin kuin ennen vaaleja. Jos tyydyt penkkiin torilla, niin äänestä Railia tulevissa vaaleissa. Raili päätti kumppanineen, että lastaan on kohdeltu huonosti, kun ei saanut pakettiautoa ja Lontoon matkaa kaupungin laskuun, joten ryhtyi puuhaamaan "penkkiä torille" ja kahvitarjoiluja, jotta lapsensa saisi mitä tahtoo. Ensiksi piti erottaa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus, että pääsi itse johtamaan, jotta lastaan ei kohdella Heinolassa enää huonosti.
Mirjam Iiskola, 79, ei pääse eläkkeelle, koska häntä tarvitaan leipäjonossa
(11.7.2013 Merja Ojansivu, Helsingin Sanomat)
Šamaanin jälkeläinen ruokkii köyhiä
Mirjam Iiskola jakaa ruokaa perustamassaan Kämmen-pisteessä Heinolan vesitornin alakerrassa.
Perusti Heinolassa ruoka-apua jakavan Kämmenen 1990-luvun alussa. Jatkaa edelleen Jyränkölän Setlementin alaisuudessa toimivan Kämmenen avun organisointia.
"Kaupungilla pieni tyttö juoksi mun perään: meillä on jääkaappi tyhjä!", heinolalainen Mirjam Iiskola kertoo viime vuoden tapahtumista.
Iiskola oli jo aikonut jäädä eläkkeelle. Ikää kun oli jo 78 vuotta, ja suurimman osa aikuisiästään hän oli auttanut hädänalaisia.
Viimeiset parikymmentä vuotta hän on hankkinut ja jakanut ruokaa köyhille perustamansa Kämmen-pisteen kautta.
Pikkutytön vetoomus sai Iiskolan jättämään eläkehaaveet. Eikä kukaan muukaan halunnut ottaa ruoka-apua vastuulleen.
Lähden yhtenä aamuna Iiskolan kuskiksi katsomaan, mistä ruokajonossa jaettava ruoka on peräisin.
Pienen kotileipomon omistaja ottaa Iiskolan iloisena vastaan ja kyselee kuulumiset. Mukaan lähtee iso kasa lihapiirakoita, leipiä ja pullaa. Sitten kurvaamme Citymarketille. Kauppias tulee näyttämään, mitkä rullakot on varattu Kämmenelle.
Siellä on mitä milloinkin. Joskus on iso satsi kissanruokaa tai neilikoita. Kun parasta ennen päivä on mennyt, vaihtoehtoina ovat kaatopaikka tai Iiskolan ruoka-apu.
Ruuanjakelumylläkän jälkeen Iiskola huokaisee syvään, tuijottaa hetken kaukaisuuteen ja kertoo, miksi ryhtyi auttajaksi ja miksi yhä jatkaa.
"Se on mulla Isän antama tehtävä", hän osoittaa sormella ylöspäin.
Syyksi käy koko Iiskolan erikoinen elämänpolku. Iiskolan äidinisä oli Vienan Vuokkiniemellä vaikuttanut runonlaulaja, parantaja ja šamaani Riiko Tapionkaski. Hänellä oli valtaisa perimätieto runoja ja hän ystävystyi 1910–20-luvuilla kansanrunoudesta innostuneiden kulttuuripersoonallisuuksien, kuten Ilmari Kiannon ja Akseli Gallen-Kallelan, kanssa.
Tapionkaskella oli Iiskolan mukaan ennalta näkemisen lahja. Hän näki sodan syttyvän Suomen ja Venäjän välille ja halusi pelastaa tyttärensä ja poikansa. Niinpä 1920-luvun alussa hänen onnistui suhteidensa avulla järjestää 17-vuotias tyttärensä Tatjana ja tämän veli Suomen puolelle.
"Äitini kävi opettajaseminaarin ja muutti nimensä Tatjanasta Taimiksi. Äiti päätyi opettajaksi Sysmään Karilanmaan kansakoululle. Siellä elettiin, kunnes äiti sairastui 40-vuotiaana syöpään", Iiskola kertoo.
"Äiti laittoi Opettaja-lehteen ilmoituksen: Kolme lasta tarvitsee kotia!"
Äidin sädehoitojen ajaksi lapset sijoitettiin lastenkotiin. Elettiin sodan jälkeistä ruokasäännöstelyn aikaa, lastenkodin johtajatar pimitti lasten ruoka-annokset ja antoi ne sukulaisilleen. Lapset olivat nälässä.
I"Elämä on niin konu, että se heittelee", Iiskola tuumaa.
Työpaikkansa Tampellan flutingtehtaan varastokortistonhoitajana Iiskola joutui jättämään 37-vuotiaana, kun selkä petti. Siitä alkoi uusi ura vapaaehtoisena auttajana.
Auttamishalu tulee Iiskolan mukaan siitä, että on itse kokenut kovia ja tietää, miltä tuntuu olla nälkäinen ja hyljeksitty. Hän muistuttaa, ettei avun varassa saisi jatkuvasti roikkua. Jeesuskin auttoi ja meni sitten ohi.
"Rakkaudesta on kyse – ei muusta. Se on iskostunut kelle mitenkin."
Merja Ojansivu
Heinola
-----------------
Heinolassa jaetaan leipäjonossa ruokaa köyhille samaan aikaan valtuutetut matkustavat Viru-hotelliin miettimään talousarviota, että riittääkö verokertymä kaupungin hankilöstön palkkojen lisäksi palveuihin vai pitääkö veroprosenttia nostaa.
Ensi vuonna maksetaan oikeudenkäyntikuluja kaupunginjohtajan erottamisesta, josta haluttiin päästä eroon, ennenkuin ehti johtamaan kaupunkia. Henkilöstön palkkakatto on poistettu ja henkilstö käyttää 134 maksukortillaan 100 000 euroa vuodessa edustukseen ja "pieniin ostoksiinsa", joita ei kukaan tarkista, että mihin.
Velkaa on otettu jo 2 500 euroa/asukas, myös niiden asukkaiden puolesta, jotka leipäjonossa leipää jonottavat. Ehkä köyhiä ja syrjäytyneitä lohduttaa se tieto, että Heinolassa on kaunis luonto, Vesitornissa paistetaan hyviä vohveleita ja rantojen rakentamista suunnitellaan. Talven jääveistosfestivaali ja kesän hiekkafestivaali auttavat, kun lapset otetaan huostaan ja nuoret syrjäytyvät. Heinolan nuoret ovat Suomen viidenneksi onnettomimmat ja lasten huostaanottoja tehdään neljänneksi eniten Suomessa.
Ei huolta, kun Viru-hotellissa suunnitelllaan talousarviota ja kaupungin henkilöstön hyvinvointia (henkilöstömenot yli 57 miljoonaa) sekä mietitään rakennetaanko maanalainen parkkihalli suurtyöttömyyden Heinolaan, jossa asukaskohtaiset verotulot ovat pudonneet alle maan keskiarvon ja väki eläköityy nopeasti työikäisten ollessa vähemmistönä muutaman vuoden päästä.
Nimimerkki Heinolan äiti-Teresa on oikeassa. Näinhän se valitettavasti on ja pahemmaksi vain menee nykyisten luottamusmiesten toimesta. Ajatelkaapa miten irvokkaita päätöksiä nykyinen valtuusto on ehtinyt tehdä lyhyen toimintansa aikana. Huh hirvittää.
Taitaa nyt olla Virossa kaikki Heinolan säästäjät ja rajojen vartijat, yhdistetyllä budjetti - ja ostos reissulla kassikerrallaan ostotalkoissa. Päättelen näin koska täällä ei näy ivaajia kritiikkiä kohtaa. Pitäs nyt Heinolanmiehenkin jo pikkuhiljaa heräillä, kun ilta ja- viikonloppupäivystystä ollaan nyt taas lopettamassa. Vastahan siitä hankkeesta saatiin muutama vuosi sitten torjunta voitto. Ei kannata ivailla ruohonjuuritason ihmisiä edes täällä, sillä me seurataan valtakunnan politiikkaa ja ollaan ajantasalla, eikä kuntienkohtalo kovin lupaavalta tulevaisuudessa kuulosta. Joku voi lullutella keikkastuolissaan ja uskoa, että kyllä Hemppa ja Raili asiat hoitaa, ei meillä mitään hätää ole. Jos Suomella ja muualla maailmalla on hätä, kyllä se pian koskee Heinolaakin, ellei sitten eristäydyt omaan yksinkertaisuuteemme.