Tuusula on sijoittanut alkuvuoden aikana kolmanneksen enemmän nuoria kodin ulkopuolelle kuin aiemmin. Johtava sosiaalityöntekijä kertoo, että kyse on siitä, että nuorten päihteiden käytössä ei ole mitään holttia, he kulkevat epäsosiaalisissa tai jopa rikollisissa piireissä. Samaan aikaan käytössä olleen intensiivi-perhetyöhön käytettävät resurssit vähenevät puoleen ensi vuonna (K-U 31.10.).
Uutisen ristiriita on ilmeinen ja edellyttäisi kunnanisien paneutumista tuusulalaisen lastensuojelutyön umpisolmuihin. Miksi Tuusulan lastensuojelu, kuten valitettavan moni muukin kunta, näkee nuoret vain kielteisessä valossa, kiusankappaleina?
Viimeisten 15 vuoden aikana 15-17 -vuotiaita koskevien nuorten kiireellisten huostaanottojen määrä on kymmenkertaistunut ja pakkohuostaanottojen määrä maassamme yli viisinkertaistunut. Vastaavana ajanjaksona kuitenkin mm. nuorten rikosten määrä on pysynyt vakaana. Nuorten alkoholinkäyttökin näkyy viimeisten tutkimusten mukaan vähentyneen. Tutkimustieto ei siis vahvista väitettä nuorison holtittomasta käytöksestä.
Lapsen huostaanotossa on kyse hallinnollisesta vapaudenriistosta, jossa kajotaan lapsen perhe-elämään ja vapauteen. Kyse on siis sosiaalitoimen käsissä olevasta sosiaalivankeudesta. Kun maamme vankiloiden keskivankiluku on noin 4000 henkilöä, lapsiin kohdistuva sosiaalivankeus koskee noin 17 000 alle 18 -vuotiasta kansalaista. Määrä on suurin sitten viime sotien, jolloin syyt lasten kodin ulkopuolelle sijoittamiselle olivat täysin toiset. Tuolloin noin 70 000 lasta joutui jättämään kotinsa.
Ihmisoikeussopimusten ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista on, että yhteen sijoitettuun lapseen voidaan panostaa jopa yli 800 euroa vuorokaudessa (noin 300 000 euroa vuodessa), mutta osa kotona asuvista lapsista elää köyhyysrajan alapuolella ja monin paikoin harkinnanvaraista tukea annetaan nihkeästi.
Tilanne on varsin erikoinen, kun empiiristä tietoa ei ole siitä, että sijoitus toisi jotain parempaa lapselle. Päin vastoin on tietoa siitä, että lastensuojelun nykyisillä menetelmillä saadaan aikaan rikoksia tekeviä, päihteitä käyttäviä kansalaisia. Kasvattaako Tuusulan lastensuojelu siis nuoristaan sosiaalitoimiston tulevia asiakkaita?
Ruotsissa tehty sijaishuollon selvitys paljasti vakavia puutteita lasten kohtelussa. Ilmeni, että lapset ovat joutuneet sijaishuollossa paljon huonompiin oloihin kuin kotonaan. Heihin oli kohdistettu väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä ja heidän perushoivastaan ja koulunkäynnistään ei oltu huolehdittu.
Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lasten terve kehitys tukemalla vanhempia kasvattajan työssään. Tätä velvoitetta ei tue se, että perheiden tukitoimia ajetaan alas.
Yhdenkään lapsen ei tule joutua sijoitetuksi pois kodistaan sen tähden, että peruspalvelut eivät toimi. Valitettavan monen huostaanoton juuret löytyvät siitä, ettei lapselle ole järjestynyt riittävää tukea koulussa.
Eikö Tuusulassakin olisi aika herätä ruususen unesta ja lopettaa unelmointi sijaishuollon paremmuudesta?
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/17-tuusulakin-unelmoi
Takapakkia Tuusulassa
2
188
Vastaukset
- varpua vekaroille
Tuusulan kunnan lastensuojelussa oli menneinä vuosina huomattavia laatuongelmia, joihin aktiiviset valtuutetut yrittivät vaikuttaa ja saivatkin pahimpia ylilyöntejä korjatuksi.
Tällä hetkellä suomalaiseen lastensuojeluun pesiytyneet ongelmat ovat palanneet myös Tuusulaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Tuusulassa tasaisesti noussut (miltei kaksinkertaiseksi), vaikka 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain tarkoituksena oli huostaanottojen vähentäminen ja perheiden tukeminen. Tuusula täyttää siis innokkaasti lastensuojelutilastoja: koko maassa yli 17 000 lasta on siirretty pois kodeistaan. Viranomaisella ei kuitenkaan ole tietoa syistä, joiden perusteella tähän on päädytty.
Tutkimusten mukaan sosiaalityöntekijät eivät käytännössä lainkaan käytä tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteossa, vaan väittämät ja teoreettiset käsitteet ohjaavat työtä. Empiiriseen näyttöön tai omiin havaintoihin perustuva työtapa on miltei tuntematon asia.
Kodin ulkopuolelle siirretyistä ja siellä nuoruutensa viettäneistä valtaosa syrjäytyy, jää työvoiman ulkopuolelle, ei suorita koulua ja joutuu päihde- tai rikoskierteeseen. Kelan tutkimuksen mukaan teineinä kodistaan siirretyistä pojista yli 3/4 on vielä nuorina aikuisinakin vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoksiin siirretyistä pojista oli vielä 23-24 -vuotiaina neljäsosa joko eläkkeellä tai työttömänä. Erään tutkimuksen mukaan huostaanoton kokeneet lapset ja nuoret kuolevat ennen 25 -vuotissyntymäpäiväänsä yli kolme kertaa useammin kuin muut ikätoverinsa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1991-1997 huostaanotettuja suomalaislapsia (13 000 lasta). Nuoret kuolivat aineiden väärinkäyttöön, onnettomuuksiin ja itsemurhiin. Kuusi 15-24 -vuotiasta tyttöä ja 29 poikaa teki itsemurhan (British Medical Journal 2001;323:207-208).
2000 -luvun lastensuojeluun liittyy kiinteästi liiketoiminta, joka ohjaa työtä erilaisten sijaishuoltoa tarjoavien tahojen suuntaan. Viranomaisen tulisi valvoa sijaishuollon toimintaa, mutta useimmiten sijaishuolto määrittelee työtavat.
Yhä lisääntyvänä ilmiönä lastensuojeluun liittyy lapsen vieraannuttaminen vanhemmistaan, suvustaan ja kaikista läheisistä. Lapsen ihmisoikeus on kuitenkin pitää yhteyttä vanhempiinsa ja läheisiinsä. Huostaanotto on vain väliaikainen toimi, mikäli siihen joudutaan.
Tuusulan virkamieskuntaa näyttää pelottavan lain noudattamisen vaatimus ja sillä on haluttomuutta toimia yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle lukuisia langettavia tuomioita lastensuojeluasioissa, mikä tarkoittaa sitä, ettei ruohojuuritasolla eikä ylimmissä oikeusasteissa ole huomioitu Suomea sitovia ihmisoikeussopimuksia.
Lastensuojeluasioihin liittyvä laadun epätasaisuus merkitsee sitä, ettei kansalaisten yhdenvertaisuus toteudu millään tasolla. Maassamme on kuitenkin lukuisia kuntia, jotka ovat huostaanoton sijaan valinneet perheiden tukemisen. On siis kyse ennen kaikkea asenteista.
Tuusulan kunnan laatimassa hyvinvointisuunnitelmassa on asia todettu: lain tavoite on, että lastensuojelun painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon.
Tuusulan lastensuojelu toimii kuitenkin vastoin kunnan omia tavoitteita. On ilmeisesti käsitetty väärin varhaisen puuttumisen idea varhaiseksi lapsen siirtämiseksi pois kodistaan. Se, miksi virkamieskunta toimii vastoin asetettuja tavoitteita jää epäselväksi. Olisiko jollakin taholla vastausta tähän asiaan?
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/54-takapakkia-tuusulassa - Asiaa Heleniukselta
Asenteet uusiksi
Päivittäin tarjoilee media järkyttävää tietoa maamme lastensuojelun nykyisestä tilasta. Olemme moneen kertaan lukeneet, että maassamme on ainakin 17000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta. Edustamme hyvää eurooppalaista kärkitasoa siis muussakin kuin Pisa- kokeissa. Kiireellistä huostaanottoa odottaa tälläkin hetkellä 4000 lasta. Tutkimusten mukaan sijaishuollon kustannukset ovat n. miljardi euroa vuodessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi toimeentulotuki, poliisitoimi tai lukiolaitos hoidetaan 600 miljoonalla vuosittain.
Kunnat rahaa säästämättä internoivat lapsiaan kauas pois kodeistaan. Haiseeko raha?
”Kunta saa sitä suuremman valtionosuuden, mitä enemmän lapsia otetaan huostaan” Näin sisäasiain ministeri Päivi Räsänen ilmoitti televisio-ohjelmassa rehellisesti ja katsoi kauniilla silmillään suoraan Suomen kansaa silmiin. On siis kysymys kuntien harjoittamasta lapsikaupasta, vähintäänkin lapsilla keinottelusta, joka sai lisää virtaa 2008, kun uusi lastensuojelulaki astui voimaan. Uusi laki perustui ns. koko kansan huoliajatteluun, jonka piti palvella aidosti lasten ja heidän perheittensä parasta.
Toisin kävi. Laki kääntyi irvokkaasti itseään vastaan, kun se tuli suuressa huolestuneisuudessaan avanneeksi helpon ilmoittelun ja nimettömien ilmiantojen markkinat, jotka puolestaan johtivat tuottavaan ja yhä lisääntyvään huostaanottobisnekseen.
Huostaanottoa perustellaan sillä, että lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Pitää paikkansa. Toisaalta jätetään kertomatta, mihin lapsia sillä verukkeella tarvitaan. Moni kylmilleen jäänyt kyläkauppa, entinen kansakoulu tai asemarakennus on herätetty henkiin lasten avulla. Huostaanottobisneksestä on tullut oivallinen pelastaja tuottamattomiksi käyneille maatiloille. Emännän pikakouluttaminen Pride- kurssilla (8 tapaamista ja parit kotitehtävät) pätevöittää toiminnan.
Maahamme on noussut kattava verkosto huostaanottobisnestä pyörittäviä laitoksia, joita ei valvo mikään korruptoitumaton taho. Valtakunnantason vaikuttaja kertoi televisiossa, että valvonta on karannut käsistä, siihen ei ole resursseja. Laitoksissa työtään tekevät ummistavat silmänsä epäkohdilta, sillä työpaikoista on kysymys. Tunnetaan suuria lastensuojeluyksiköitä, jotka käytännöllisesti katsoen elättävät koko kuntaa. Sijaishuoltomarkkinat ovat houkutelleet alalle myös ulkomaisia toimijoita. Yritysmaailmassa alaa markkinoidaan hyvin kasvavana.
Lapsen oikeusturva on vakavasti uhattuna silloin, kun lapsen huostaanottotutkimuksia ja siltä pohjalta tehtyjä päätöksiä tekevät tahot ovat taloudellisissa kytköksissä lastensuojelua tarjoaviin laitoksiin. Tämä toiminta pyhitetään sanalla verkostoituminen.. Mirja Helenius
koko juttu luettavissa HOL ( Huostaanotetut lainvastaisesti ) ry:n sivuilta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664653Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142269- 251794
- 121518
- 321461
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51318- 101237
- 151156
- 231092
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911014