Hei!
Pakko kirjoittaa tänne kun kukaan ei osaa auttaa. Sain n. neljä viikkoa sitten tajuttomuuskohtauksen kesken unien. Mieheni heräsi ja soitti ambulanssin. Tulin tajuihini vasta ambulanssin saavuttua. Jouduin sairaalaan ja neurologi teki epilepsiadiagnoosin, vaikkakin vähäisin perustein, mutta kai muutakaan syytä ei löytynyt. Neurologi kirjoitti vuoden ajokiellon. Kysyin että mites minä töihin pääsen kun ei kulje julkisia? Hän sanoi että "Et kai luule että annan vuoden sairaslomaa?" ja poistui. No en luule ankä edes halua. Ongelmani siis on, että minulla ei ole mahdollisuutta käyttää julkisia asumme niiden ulottumissa työmatkaa 25 km. Töissä on tietenkin pakko käydä. Olen kysynyt apua tilanteeseeni sosiaalityöntekijältä, työterveyslääkäriltä, psykiatrilta, mutta kukaan ei osaa auttaa. En halua muuttaa omasta kodistani lähemmäs työpaikkaa, koska rakastan kotiani. Minulla ei ole vara vuokrata asuntoa lähempää kotoa, eikä siellä juurikaan ole vapaita asuntoja. En pääse kimppakyydillä. Ja miehen kanssa meillä on täysin erilaiset työajat että hänenkään kyydillä en pääse kuin n. kerran viikko. Lisäksi lapset täytyy viedä päiväkotiin.
Onko muilla kokemuksia asiasta?
ajokielto elämä pilalla
48
7284
Vastaukset
- Lapset kotona
No hoidat lapset kotona säästyy päivähoitorahat auton ylläpitokulut jne..
Tilanteeseen on totuttava jatkossa myös jos ei kohtauksia täysin pois saa. Tietenkin ilman korttia voi ajaa vastuukysymykset ovat isot autolla ajossa epileptikolla.- alkup. Ajokielto
ei onnistu auto on jokatapauksessa oltava kun mies käy töissä...säästäisin lapset pitämällä kotona 200 e ja menettäisin 1600.. Rahat ei yksinkertaisesti riitä, miehen palkka ei edes riitä lainoihin saati sitten lämmitys kustannukset ja ruokaakin olis syötävä!tuo ohje sopii niille joiden mies on lääkäri tai joku muu hyvä palkkainen! Menettäisimme kodin alta aika yksikön, eli ei sovi meidän tilanteeseen..
- Hugo.
No jopas oudon pitkä ajokielto yhdestä kohtauksesta. Puoli vuotta pitäisi riittää ja tarkemmat kohtaukset. Ilmoittiko lääkäri poliisille yksityiskohtaiset tiedot ja oletko saanut päätöksen? Kannattaisi ehkä valittaa pituudesta.
Edelleen sitä mieltä, että epileptikkoja kohdellaan paljon ankarammin ajokieltoasioissa kuin esim. juoppoja kuskeja, diabetes ja sydänsairaita tai etenkin alkoholisteja.
Ehkä viisainta olisi ollut, että miehesi ei olisi soittanut ambulanssia, jos kohtaus ei ollut pitkä. Sellaiseen ei edes tarvita ambulanssia. Ymmärrän kuitenkin, että miehesi säikähtänyt... katsoiko miehesi kohtauksen ajan kellosta sattumalta? ja oliko kohtaukseen mitään altistavaa tekijää kuten runsas alkoholinkäyttö tai myrkytys ja syitä voi olla monia.- Lapset kotona
Kovaa hasardia Hugokin pelaa sanoo ehkä viisainta olisi ollut ettei ambulanssia olisi soittanut. Ky henkilö on tullut jotenkin tajuihinsa vasta kuin ambulanssi on tullut paikalle. Eikös 1 v ajokielto tule poikkeuksetta ja mieluiten ikuinen jos diagnoosi on voimassa.
- Hugo.
Lapset kotona kirjoitti:
Kovaa hasardia Hugokin pelaa sanoo ehkä viisainta olisi ollut ettei ambulanssia olisi soittanut. Ky henkilö on tullut jotenkin tajuihinsa vasta kuin ambulanssi on tullut paikalle. Eikös 1 v ajokielto tule poikkeuksetta ja mieluiten ikuinen jos diagnoosi on voimassa.
Yleinen ohjehan, on että lyhyissä kohtauksissa ei tarvitse ambulanssia. On totta, että kohtaus varmaan ollut pitkä, jos vasta ambulanssin tullessa tullut tajuihin. Se todennäköisesti hyvin pitkittynyt. Eriasia, etttä joskus ambulanssi saattaa tulla todella nopeasti, mutta tuskin nyt sentään alle kahdessa minuutissa.
Vuoden ajokielto ei todellakaan tule poikkeuksetta ja jos tuo on määräaikainen, niin tietää ainakin, että jos ei kohtauksia vuoteen, niin saa kortin takaisin.
Jos ihmisen elämä on pilalalla mielestään, jos ei ajokorttia, niin hänen kannaltaa on varmasti sitten kova paikka kortin menettäminen. Mitä järkeä elää, jos elämä pilalla? Tosin toivottavasti ohimenevä tunne ja hakeutuu psykiatrille, jos itsetuhoisia ajatuksia... elämän pilalle menosta saa sellaisen vaikutelman.
Lainaus:"ei onnistu auto on jokatapauksessa oltava kun mies käy töissä...säästäisin lapset pitämällä kotona 200 e ja menettäisin 1600.. Rahat ei yksinkertaisesti riitä, miehen palkka ei edes riitä lainoihin saati sitten lämmitys kustannukset ja ruokaakin olis syötävä!tuo ohje sopii niille joiden mies on lääkäri tai joku muu hyvä palkkainen! Menettäisimme kodin alta aika yksikön, eli ei sovi meidän tilanteeseen.." - Lapset kotona
Hugo. kirjoitti:
Yleinen ohjehan, on että lyhyissä kohtauksissa ei tarvitse ambulanssia. On totta, että kohtaus varmaan ollut pitkä, jos vasta ambulanssin tullessa tullut tajuihin. Se todennäköisesti hyvin pitkittynyt. Eriasia, etttä joskus ambulanssi saattaa tulla todella nopeasti, mutta tuskin nyt sentään alle kahdessa minuutissa.
Vuoden ajokielto ei todellakaan tule poikkeuksetta ja jos tuo on määräaikainen, niin tietää ainakin, että jos ei kohtauksia vuoteen, niin saa kortin takaisin.
Jos ihmisen elämä on pilalalla mielestään, jos ei ajokorttia, niin hänen kannaltaa on varmasti sitten kova paikka kortin menettäminen. Mitä järkeä elää, jos elämä pilalla? Tosin toivottavasti ohimenevä tunne ja hakeutuu psykiatrille, jos itsetuhoisia ajatuksia... elämän pilalle menosta saa sellaisen vaikutelman.
Lainaus:"ei onnistu auto on jokatapauksessa oltava kun mies käy töissä...säästäisin lapset pitämällä kotona 200 e ja menettäisin 1600.. Rahat ei yksinkertaisesti riitä, miehen palkka ei edes riitä lainoihin saati sitten lämmitys kustannukset ja ruokaakin olis syötävä!tuo ohje sopii niille joiden mies on lääkäri tai joku muu hyvä palkkainen! Menettäisimme kodin alta aika yksikön, eli ei sovi meidän tilanteeseen.."Eihän tilanteen kesto ole ollut tiedossa kuin ambulanssi on soitettu kyllä
minäkin varmasti ky tilanteessa ambulanssin soittaisin. Kokemusta on ajokiellosta ja silloin kuin se ensimmäisen kerran tuli harmitti. Olen sitten lopettanut kokonaan autolla ajon kohtaustilanteesta huolimatta vaikka saisikin välillä ajaa. - Hugo.
Lapset kotona kirjoitti:
Eihän tilanteen kesto ole ollut tiedossa kuin ambulanssi on soitettu kyllä
minäkin varmasti ky tilanteessa ambulanssin soittaisin. Kokemusta on ajokiellosta ja silloin kuin se ensimmäisen kerran tuli harmitti. Olen sitten lopettanut kokonaan autolla ajon kohtaustilanteesta huolimatta vaikka saisikin välillä ajaa.No et taida tarvita autoa töihin tai muuhun elintärkeään tai hyvin tärkeään.
- epiä vuod.-82
Eikö siellä kulje laisinkaan julkisia?
Voiko mies vaihtaa työvuoroja sopivimmaksi sinun vuorojesi kanssa, menisitte kimppakyydissä?
Valitettavasti ei tule muuta mieleen kuin se että muutatte lähemmäs työpaikkaasi.
Kovasti jaksamisia - alkup elämä pilalla
kiitos kaikille vastauksista..Mieheni tekee vuorotöitä ja minä päivävuoroa, niin siksi vuorot on hankala sovittaa..Eihän se elämä toki ihan pilalla ole, mutta ahdistus on ollut niin suuri viime päivät että siltä se vähän tuntuu..Mitään julkisia ei siis kulje, kai minä niillä kulkisin jos se mahdollista olisi..Eikä ollut alkoholilla tms osuutta asiaan. Tosin masennuslääkkeitä olen syönyt ja neurologi ne heti syyksi epäilin, johon psykiatri nauroi päälle, että noin naurettavilla anoksilla ei saa tajuttomuutta aikaiseksi siis söin citalopramia 10mg.. En syö enää, vaikka psykiatri sanoi että voin syödä, mutta en uskalla. Viime yöt olen nukkunut huonosti. On myös ollut outoja oloja: pyörryttää, vatsan seudulla pistävää kipua, kipua joka säteilee käteen, silmissä outoja verkkokalvo ja valoilmiöitä, kuulohiriöitä ja kaikkein pahin muistivaikeuksia, vaikeuksia keskittyä ja kuunnella toisia!! Voiko johtua kohtauksesta että aivot vaurioitui tai jotain? Ahdistaa paljon..Työkaveri nauravat minulle päivittäin kun unohtelen asioita jatkuvasti..Mies käskee lääkäriin, mutta en tiedä minne menisin. Neurologille, työterveyteen vai yksityiselle vai kenties psykiatrille ( tämä siis siksi että hulluksi kai olen tullut)??
- Lapset kotona
Epilepsia kuuluu neurologin hoidettavaksi mielenterveysasiat psykiatrille. Siinä ammattinimikkeitä mistä apua hakea.
- Hugo.
Mene ehdottomasti neurologille. Käsittääkseni masennuslääkkeet voi aiheuttaa myös todellakin kohtauksia ja jos lääkärisi noin ja vielä neurologi noin sanoi, niin tietenkin hän alan asiantuntijana tietää paremmin kuin psykiatri epilepsiasta. Psykiatreilla on tapana määrätä ahdistukseen tai masennukseen aina lääke, vaikka niistä ei edes varmaa näyttöä ja jos neurologisi sanoo, että kohtauksen syy voi olla siinä, niin ehdottomasti se olisi ainakin vähitellen poistettava. Vähitellen on tärkeä sana, koska jos niitä pitkään syönyt, niin heti poistaminen voi aiheuttaa mitä vaan.
Jos psykiatri nauraa potilaalleen, niin tuollaisesta psykiatrista voisi ilmoittaa, jotta muut eivät mene hänen juttusilleen. Jos neurologi sanoo epilepsiakohtauksen mahdollisesti olevan psykiatrin määräämästä lääkkeestä, niin on psykiatrin määräämä lääke joko turha, jos se ei voi aiheuttaa kohtausta... jos sillä ei voi olla sivuvaikutuksiakaan tai sitten hän on kokenut arvovaltaloukkauksen ja nauranut ja satuttaa näin sinua.
Risuja psykiatrillesi annan tuosta käytöksestä.
Pitkässä kohtauksessa on todella aina suuri vaara aivovauriolle jo hapenpuutteen vuoksi ja miehesi neuvo on todella oikea. - Kiitos Hugo!
Hugo. kirjoitti:
Mene ehdottomasti neurologille. Käsittääkseni masennuslääkkeet voi aiheuttaa myös todellakin kohtauksia ja jos lääkärisi noin ja vielä neurologi noin sanoi, niin tietenkin hän alan asiantuntijana tietää paremmin kuin psykiatri epilepsiasta. Psykiatreilla on tapana määrätä ahdistukseen tai masennukseen aina lääke, vaikka niistä ei edes varmaa näyttöä ja jos neurologisi sanoo, että kohtauksen syy voi olla siinä, niin ehdottomasti se olisi ainakin vähitellen poistettava. Vähitellen on tärkeä sana, koska jos niitä pitkään syönyt, niin heti poistaminen voi aiheuttaa mitä vaan.
Jos psykiatri nauraa potilaalleen, niin tuollaisesta psykiatrista voisi ilmoittaa, jotta muut eivät mene hänen juttusilleen. Jos neurologi sanoo epilepsiakohtauksen mahdollisesti olevan psykiatrin määräämästä lääkkeestä, niin on psykiatrin määräämä lääke joko turha, jos se ei voi aiheuttaa kohtausta... jos sillä ei voi olla sivuvaikutuksiakaan tai sitten hän on kokenut arvovaltaloukkauksen ja nauranut ja satuttaa näin sinua.
Risuja psykiatrillesi annan tuosta käytöksestä.
Pitkässä kohtauksessa on todella aina suuri vaara aivovauriolle jo hapenpuutteen vuoksi ja miehesi neuvo on todella oikea.Kiitos Hugo viestistäsi! En ole aloittaja, mutta tuo rohkaisi minua todella paljon. Onneksi en aloittanut Harjavallan sairaalan psykiatrian ylilääkärin määräämää lääkitystä, niin olen säästynyt kohtauksilta. Hänen tavoitteenaan oli siis aiheuttaa kohtauksia minulle. Tosin Satakunnan neurologeissakaan ei ole kehumista niin tietotaidolta kuin ammattietiikaltakaan.
- Hugo.
Kiitos Hugo! kirjoitti:
Kiitos Hugo viestistäsi! En ole aloittaja, mutta tuo rohkaisi minua todella paljon. Onneksi en aloittanut Harjavallan sairaalan psykiatrian ylilääkärin määräämää lääkitystä, niin olen säästynyt kohtauksilta. Hänen tavoitteenaan oli siis aiheuttaa kohtauksia minulle. Tosin Satakunnan neurologeissakaan ei ole kehumista niin tietotaidolta kuin ammattietiikaltakaan.
En voi sanoa kuitenkaan, että mikä on tianteesi. Huomioi se. Nämä asiat ei todellakaan ole niin yksinkertaisia.
Kiitos kuitenkin kiittämisestä, mutta ehkä kiitit turhasta, sillä en halua sinulle haittaa sillä, jos todella tarvitset psykiatrin apua. Monellehan ne on elintärkeitä.
Itse en ole edes sairaanhoitaja... olen vaan kokenut epileptikko ja myös juristi, joka haluaa auttaa. - Ajokiellossa
Eräs juuri ajokiellon saanut. Käsittääkseni tälläisissä tapauksissa voi pyytää lääkäriltä todistuksen Kelaa varten että saisit taksikuljetuksen töihin ym. Itselläni epilepsia johtuu liikenneonnettomuudesta tulleesta vakavasta aivovammasta. Minulla taksikyydit korvaa (vuoden ajan kun olen ajokiellossa) vakuutusyhtiö kunhan saavat tarvittavat lääkärinlausunnot. Ja vammaispalvelulakiin kuuluu 18(mikä ei sinun kohdalla ole varmaan riittävä) matkaa kuukaudessa. Mutta ota oman paikkakunnan kelaan yhteyttä ja selvitä asia heille.
- sähköpää
Hei! mene yksityiselle neurologille, jos mahdollista. Saitko jotain lääkitystä? Sitä tarvitset nyt, jotta saat olosi tasapainoon. Koita jaksaa vaikka elämä tuntuu tosi kurjalta nyt! Kyllä se vuosi menee nopeesti, vaikka se ei nyt lohduta, saman kiellon sain minä aikanaan, kun vaihdevuodet tais muuttaa olotilaa sen verran, että tuli "taantuma". Epiä oon sairastanut vuodesta -74. Asuin onneksi lähellä työpaikkaa, kävin ensin kävellen, sitten pyörällä. Oleminen, nukkumaanmeno, yksinolo tuntui turvattomalta ja pelottavalta. Nuorin lapsi 17 v kotona, mutta viikonloppuisin isällään joskus, miesystävä sillon reissuhommissa, eli viikot nukuin yksin. Siitä tuli helposti kierre, eli pelkäsin saanko huonon olon vai paniikkikohtauksen, vai toisin päin....nyt ajelen taas autoa, tulen itseni kanssa toimeen, kun tiedän missä mennään. Koita jaksaa. Mulla on tällä hetkellä lääkkeitä vaikka muille jakaa, dosetti täynnä. Lisäksi syön e-epaa, vitamiineja, vältän sokeria, paitsi mitä ruuan joukosta tulee ja aamujogurtista. En syö vaaleita jauhoja ollenkaan, lääkkeet laskevat natrium-arvoja, eli popsin merisuolaa päivän aikan, juon lääkärin määräyksestä vain vähän nestettä, sekin pelkkää vettä tai vishyä. Suolana käytän ruususuolaa ja sokerina joskus harvoin ruoko tai intiaanisuolaa. Googleta ja ota selvää, mikä on hyväksi ja mikä on haitallista. Olin muuten sairaslomalla sillon kolme kuukautta heti sen taantuman, putosin juhlissa melkein tuolilta, jälkeen, kun lääkkeitä lisättiin, sairaalassa viikon ensin, kokeita kaikkia otettiin. Pitäisi pystyä elämään stressitöntä elämää ja säännöllistä, nukkua tarpeeksi, syödä terveellisesti ym. Saunoa en voi, tulee huono olo, ei aurinkokaan ole hyvästä. En voi hikijumpata, juosta, urheilla. Koiraa lenkitän. Lääkkeet vaikuttavat kuulooni, joka on yliherkistynyt, korrkeat äänet sattuvat, siksi käytän pieniä korvanappeja aina mukana, töissä on toiset. Kuten huomaat, vaivoja on muillakin. Onko kilpirauhasarvosi muuten kunnossa, mene verikokeisiin ja sinne lääkäriin ja haet saikkua heti, kun olo on sellainen. Kyllä se siitä vielä iloks muuttuu.
- babylonin lääkkeet
Kiitos vinkistä. Molempien kanssa olen keskustellut. Kumpikaan ei tarjonnut apua. Niin se vaan nykyään menee että suomi24 löytyy parhaat vinkit, nämä ns. ammattilaiset eivät jaksa/osaa/halua auttaa ketään. Heitä kiinnostaa vain ammatissaan iso palkka ei juurikaan pienen ihmisen hätä. Anteeksi nyt vain, mutta olen liikaakin paskaa saanut niskaani noilta "auttajilta" eli lääkäreiltä. Lääkkeitä osaavat määrätä, mutta eivät ota sitten mitään kantaa sivuvaikutuksiin, joita niistä saa.
- Täti
Olet oikeutettu samaan Kelan taksikortin. Mutta älä luule, että siitä sinulle kukaan kertoo. Tai auttaa. tai ymmärtää pahaa oloasi.
Kukaan lääkäri tai hoitaja ei välitä ihmisistä-ei edes psykiatri. Haluavat potkia seuraavalle tai mieluiten kotiin.
Tässä juuri yritimme saada apua epilepsia potilaalle. Hoitavan sairaalan ensiapu tuuttasi puoli tuntia varattua- hoitoneuvonta 24 h ei osannut sanoa mitään, hätänumerossa neuvottiin menemään paikallisen sairaalan ensiapuun. Siellä piti odotaa yli tunti lääkäriinpääsyä. Ei mitään muuta kuin kotiin vaan...
Tåå on niin tätä.- pot.oik.
Psykiatri välittää kaikkein vähiten. Ammattivalan vastaisesti kaikki psykiatrit levittävät tietoja asiakkaastaan ympäri Suomen, vaikka mm. potilas- ja ihmisoikeuksiin (Perustuslaki LUKU 2) kuuluu yksityisyydensuoja:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785#L5P14
Psykiatrien lisäksi mm. Satakunnan neurologit rikkovat potilas- ja ihmisoikeuksia. - alkup. Ajokielto
olet oikeassa kukaan ei halua auttaa..sain ensin sosiaalityöntekijältä tylyn vastauksen tuosta taksiasiasta..lopulta löysin neurologin,joka neuvoi hakemaan kyyditysapua vammaispuolelta..huomenna soitan sinne, kun sekin vastaa puhelimeen vain tiettynä päivänä ja kellonlyömänä..lääkäri sanoi myös ettei tieto ajokiellosta mene poliisille, on vain sit vastuu kysymys jos saan kohtauksen ja vahingoitan muita tai romutan auton...Lääkäri myös kehotti muuttamaan jos vielä saan uusia kohtauksia! Ei se ole niin yksinkertaista, koska haluan asua täällä! En voisi kuvitellakaan asuvani kerrostalossa tai lähiössä, mutta onhan se mahdollista että joskus on pakko..
- Hugo.
alkup. Ajokielto kirjoitti:
olet oikeassa kukaan ei halua auttaa..sain ensin sosiaalityöntekijältä tylyn vastauksen tuosta taksiasiasta..lopulta löysin neurologin,joka neuvoi hakemaan kyyditysapua vammaispuolelta..huomenna soitan sinne, kun sekin vastaa puhelimeen vain tiettynä päivänä ja kellonlyömänä..lääkäri sanoi myös ettei tieto ajokiellosta mene poliisille, on vain sit vastuu kysymys jos saan kohtauksen ja vahingoitan muita tai romutan auton...Lääkäri myös kehotti muuttamaan jos vielä saan uusia kohtauksia! Ei se ole niin yksinkertaista, koska haluan asua täällä! En voisi kuvitellakaan asuvani kerrostalossa tai lähiössä, mutta onhan se mahdollista että joskus on pakko..
No lääkärillä olisi ilmoitusvelvollisuus kyllä, mutta kyllä lääkärinkin antamaa ajokieltoa pitää noudattaa käsittääkseni. Kyllä se tulee tosiaan helposti esille onnettomuustapauksissa.
Lääkäri kehoitti muuttamaan? Asut niin kaukana hoidosta? Varmaan perusteltua siinä tapauksessa, mutta aika kova kehoitus lääkäriltä.
En tiedä missä kunnossa olet ja kai lääkäri tajuaa, että ei muuttaminenkaan ole helppoa ja jos työpaikka vieressä ja asiat järjestetty sinne, niin kyllä muutosta saa stressiä. Tietenkin, jos rahat eivät riitä siellä asumiseen ja muuta apua ei ole, niin mitä muuta realistista vaihtoehtoa on? Minun neuvot eivät ainakaan nyt keksi... ja toivon vaan, nyt että saat sellaista lääkitystä, että kohtaukset jää ja sivuoireet mahdollisimman pienet. Uudet kohtaukset madaltavat aina kohtauskynnystä. - Hugo.
Ai antaako Kelakin taksikortteja? Mielestäni oikea viranomainen kunta ja siellä vammaiskuljetus tai joku sellainen, joka viranomainen, joka hoitaa kuntalaisten kuljetukset, jotka eivät pääse liikkumaan sairauden takia. Kunta järjestää myös vanhusten kuljetuksen.
- ICH 4-13
Ajele vaan menemään ei se tieto mene poliisille (poliisi itse kertoi) kun kysyin ja itselläni vain 1kk ajokielto ICH,sta.
- Lapset kotona
Mitäs sitten kuin ajaa kolarin vie toisen hengen terveyden tai omansa.
- Hugo.
Lapset kotona kirjoitti:
Mitäs sitten kuin ajaa kolarin vie toisen hengen terveyden tai omansa.
Lässytin lässytin.... tässä tietenkin tilanne vakava, mutta kyllä kolareita sattuu paljon muistakin syistä. Ehkä epileptikoille olisi hyvä antaa auto, jossa hälytysvilkku ja joka kirkkaan keltainen ja siinä lukee joka suuntaan, että varokaa epileptikko ajaa. Riski... samaa käytäntöä voisi tuhansille muille käyttää, jopa sadoille tuhansille, mutta eri värit. Eikun EU:n direktiivi asiasta ellei peräti asetus vetämään.
*Mietteitä täältä Suomessa, kun samaan aikaan Syyriassa miljoonia pakolaisia kamalissa oloissa ja ihmisiä surmataan jopa kaasulla ja kansainvälinen yhteisö ei tee mitään ja aseistavat osapuolia ja tekevät voittoa, USA ja Venäjä ainakin". - sähköpää
Niin oli mullakin lääkäriltä vaan suullinen ajokielto, ei mitään tietoa mennyt eteenpäin. Tällä hetkellä avomies kärsii ajokiellosta myös suullisesti, sai aivoinfarktin tammikuussa, meni puhe. Ensin ajokielto n.4 kk, kunnea neurologilla käynti, lisäsi aikaa marraskuushun, mutta syksyllä uusi tarkistus ja tutkimukset. Sanoi, että puoli vuotta normaali ajokielto aika. Siis ei siitäkään ilmeisesti ole poliisille mennyt tietoa, papereissa lukee suullinen kielto?
- kaikkipilalla
Kyllä se näköjään epilesia on lain edessä suurin synti liikenteessä. Viime vuonna sain 27 vuotiaana elämäni ensimmäisen epileptisen kohtauksen. Seuraus oli puoli vuotta ajokieltoa ja epilepsia lääkitystä ei aloitettu. Kuukausi sitten tuli uusi kohtaus. Vuosi pamahti ajokieltoa ja lääkkeeksi tuli deprakine 500mg aamuin illoin. Asun keskellä korpea, julkista liikennettä ei ole. Kävin lähihoitajakoulutusta, kouluun matkaa noin 30km. En ryhdy asuntoani myymään ja muuttamaan, joten jätin koulun kesken. Elämä meni ihan pilalle, ja maksakoon valtio taas yhden syrjäytyneen kulut. Masennus ja ahdistuneisuus diagnoosin sain viime viikolla ja ollaan tässä sitten sairauslomalla, ihan sama. Neuvoni kuuluu, älkää vaan saako epileptisiä kohtauksia jos haluatte viettää tavallista elämää.
- Lapset kotona
Lähde nyt ens hätiin korvesta pois niin saat asiat järjestykseen.
Lääkitys sinulla on ainakin pieni hyvä on jos tuolla määrällä kohtaukset pois pysyy. - alkup. Ajokielto
ymmärrän sinua, en minäkään aio kotiani myydä..epilepsia on pahempaa kuin esim. Aivoverenvuoto..eräs aivoverenvuoto potilas sai 3kk ajokiellon, vaikka on saanut jo kaksi kertaa epilepsia kohtauksia sen takia! Välillä ajattelen että empä olisi koskaan joutunut sairaalaan niin ihankuin koko tautia ei olisikaan..mistä sitä oikeasti edes tietää mitä tämä on..
- Hugo.
Älä luovuta, please. Ei ole ihan sama, että miten elämäsi menee. Ei kenellekään. Yritä jatkaa koulutustasi, sillä sairauden perusteella saa joustoa opintoihin ja voit valmistua ja varmasti parempi olo. Älä PERKELE luovuta. En minäkään ole luovuttanut, vaikka minulla on todella vakava epilepsia ja valmistun kohta oikeustieteen tohtoriksi. Persehän tässä on ruvella istumisesta kirjojen ja lakikirjojen seassa, mutta monesti saa kovan työn tuloksena suurta tyydytystä, kun menestyy ja voi auttaa ihmisiä.
- kuurankukkatk
Et kerro, kirjoittiko neurilogi sinulle minkäänlaista lääkitystä millä ehkäistä vastaisuudessa kkohtauksia ja määrättiinkö tarkempiin tutkimuksiin. Minä sinuns pyytäisin lausunnon toiseltakin lääkäriltä. Itse olen sairastanut epilepsiaa yli 40 vuotta ja on voimassa oleva ajo-oikeus.
- Hugo.
Miksi noin paljon paljon kirjoitusvirheitä, jos olet ok?
- rentunruusutk
Sinun kannattaa käydä Epilepsialiiton sivuilla.
- Hugo.
Mitäs niistä on hyötyä? Lähinnähän siellä kerjätään rahaa epilepsiatuitkimukseen.
- Totta puhut
Hugo. kirjoitti:
Mitäs niistä on hyötyä? Lähinnähän siellä kerjätään rahaa epilepsiatuitkimukseen.
Haluan sanoa tähän väliin muuten vain, että olen kanssasi samaa mieltä, Hugo. Sillanpään aikana oppaat olivat paremmat. Samoin Vaajasalossa sai kunnon hoitoa, nykyään vain yliopistollisissa sairaaloissa. Sekä epilepsiasairaala että reumasairaala pitäisi palauttaa Suomeen.
- sähköpää
Hugo. kirjoitti:
Mitäs niistä on hyötyä? Lähinnähän siellä kerjätään rahaa epilepsiatuitkimukseen.
Ei siitä liitosta ole mitään hyötyä, vertaistukea ei saa, Pori on ihan korpea, täällä ei oo mitään, putiikki kerran viikossa auki tunnin, on ompeluseuraa ja keilausta, paskat.... omilla on tultava toimeen. Onkohan muilla yhdistyksillä asiat paremmin, ehkä kehä kolmosen sisäpuolella, mut ei täällä. Tarvis itse perustaa joku tukiryhmä, jossa tsempata itsee ja muita, koska sitä tarvii, ei saa luovuttaa. Hugo on oikees. Nenä eteenpäin ja näe aina jotain positiivista, vaikka kerran päivässä joku pienen pieni asia. Mitä se jos myöhemmin tulee huono olo, sit taas jotain myönteistä.
- Epilepsian uhrina
Ensimmäisen ajokiellon kun sain, en ajanut vuoteen. Töissä sovittiin työt siten, että pärjäsin kävellen. Asuin lähellä työpaikkaa (muutin)
Neurologi sanoi, että on ihan minun oma ongelma, miten hoidan työni.
Oli ihan kiva rämpiä ostoskassien kanssa 25asteen pakkasessa ja kävellä joka paikkaan.
Seuraavan kohtauksen jälkeen (4vuotta sitten) jatkoin ajamista ihan rennon huolettomasti.
Ajoin vain välttämättömät ajot, toki olin ylivarovainen. Vakuutus ei korvaa, jos jotain sattuu.
Olin niin vittuuntunut silloin. mitään tukea ei saanut, ei apua.
Niin tarvitsen töissä autoa, työvälineiden siirtämiseen. Raahasin niitä vuoden mukani, satoi tai paistoi (siin eka kiellon jälkeen)
Ymmärrän kyllä, että sairaus aiheuttaa näitä, mutta kyllä näitä voisi käsitellä tapauskohtaisesti.- Hugo.
Eiköhän suurin osa kävele yli kolmenkymmenenkin asteen pakkasessa ostoskassien kanssa. Monet jopa ajaa polkupyörällä. Sanoisin, että saat ainakin erinomaista hyötyliikuntaa tuosta jokapaikkaan liikkumisesta jalan.
Tuo työvälineiden siirtäminen on sitten aivan eri juttu. Niitä ei kyllä ilman autoa siirrä ja taksitkin oudon nihkeitä auttamaan siinä.
Tapauskohtaista harkintaa todellakin enemmän mielestänikin ja liikenteessä pitää olla tietenkin varovainen, mutta ylivarovaisuus voi aiheuttaa vaaraa, jos jännittää.
Erinomaista, että työpaikkasi on joustanut epilepsiasi suhteen. Aivan toisenlaisia kokemuksia on paljon.
- Epileptikko29
Kannattaisiko vain odotella rauhassa ja katsoa tilannetta? Minusta on vastuutonta lähteä autonrattiin jos on riski että saa kohtauksen. Itsellä on epilepsia ja saisin kortin jos olen vuoden kohtauksetta. Välillä olikin pari vuotta ettei tullut mitään. En silti halua hankkia, koska riski on olemassa. Joku kerta lähtee huonosti nukutun yön jälkeen ajelemaan ja sitten saakin tajuttomuuskohtauksen, niin pahimmassa tapauksessa tappaa muita ihmisiä. Sellaista en omalletunnolleni haluaisi.
Kyllä se itseäkin ärsyttää kun moneen työpaikkaan vaaditaan kortti. Siksi lähdinkin opiskelemaan toimistohommia vaikka ei kiinnostaisi näyttöpäätteen ääressä istuminen niin paljon kuin kenttätyöt. - Kesäheinä
Jaksamista sinulle ensimm.viestin kirjoittajalle.
Tiedän sun tunteesi, kun ajokielto tulee.
Itse olen ollut v.2005 lähtien ajokiellossa.
Kohtausten väli on 6-8 kk, poissaolokohtauksia.
Arvaappa miltä tuntuu, kun on ollut esim 8 kk kohtaukseton. Ja sitten taas tulee, p...ke.
Kuljen töissä polkupyörällä, kävellen ja joskus pääsen miehen kyydissäkin.
Ei kulje mitään julkisia.
Tässä on pakko vaan mennä:) - Ex Epilepsia
Osta rekka niin ei käy kuitenkaan jos törmäät johonkin.
- alkuperäinen ajokiel
Moi!
Olen joutunut nyt vain alistumaan tilanteeseen. Vaikeaa välillä on ja hermot menee, mutta pakko vain yrittää olla ajamatta. Mies on kuskannut minua ja edestakaisin ajeluksi menee. Lapset odottelevat välillä puolin ja toisin toista vanhempaa töistä. Kiitos vaan kaikille vastanneille. Oli osin lohduttavaakin kuulla etten ole ainoa. Neurologilta yms.. työntekijöiltä olen saanut vain päänsilityksiä eikä työnantajakaan ole auttanut. Mutta jaksetaan niin kauan kuin jaksetaan tätä rumbaa.
Muisti reistailee se ärsyttää, mutta ilmeisesti johtuu lääkkeistä. ? Syön trileptalia.
Neurologi epäilee minulla olevan otsalohkoepilepsia, onko kellään täällä siitä mitään tietoa?? Olis kiva kuulla millaisia oireita muilla on?? Vähän löytyy suomenkielistä tietoa siitä.- "tyhjä päinen"
Olen sairastanut epilepsiaa vuodesta 2002. Sairauteni on ollut erittäin vaikea hoitoinen (alkuun) Käynyt Helsingissä asti Suomen tarkimassa mangeetti kuvissa, ollut kahden eri lääketehtaan "koe kaniinina" olin myös yhden viikon yhdessä huoneessa yksin sähköjohdoissa, tosin valvonta huone oli ihan seinän takana, heidän kanssaan kyllä keskusteltiin ja lääke annosta pienettiin tasaisesti, yhden ainoan kohtauksen sain viikon aikana, eikä siitäkään saanut selvää mistä sähköpurkaukset aivoihini tulevat. Sitten jo meni huumoriksi perheeni ja jopa lääkärini kanssa Kuopiossa (erittäin tunnettu neurologi) eli totesimme että minulla on ihan tyhjä pää :) No oli jäljellä vielä yksi toimenpide, aivojen pinnalle porattavat anturit ja kaksi viikkoa siellä pömpelissä. Toimenpide kuitenkin epäonnistui, sain hyvin vakavan hengenahdistus kohtauksen, Joten koko toimenpiteestä luovuttiin. wada testin jälkeen (Wada testi,toivottavasti joku on kuullut joskus siitä, vaikea selittää) Ajokiellon sain sain vasta 2006 eli neljä vuotta sairastumiseni jälkeen, vaikka sain kohtauksia vähintään 2xkuussa vähintään.Nyt olen ollut ilman korttia 7v. Muutimme pois paikkakunnalta ja lääkärini vaihtui, ei sitten ottanut mitään kantaa ajokortti asiaani vaikka olin ollut kohtaukseton jo 2v. Sitten pompottelua paikasta toiseen. Luovuin jo toivosta ja ajattelin että en koko korttia tarvitse, mutta poikani loi minuun uskoa, joten viime viikolla pääsin Kajaaniin neurologille (jota sitäkin odotin vuoden) Sain häneltä myöntävän lausunnon ajokorttia varten, Vaatii vielä tk.lääkäri lausunnon (en tiedä miksi, silmäläärin lausuntokin on huhtikuulta) Nyt asiat kuitenkin sillä mallilla, että 14.11-2013 menen ekalle ajotunille, koska joudun käymään inssin uudestaan, ilman muutamaa ajotuntia en suoraan uskalla inssiin mennä. Lääkitykseni on vahva. Kebra 1500mgx2 depragine 500mg x2 lamigtal 100x2 frisium 10mg-iltaisin.Ja ajokiellosta vielä sen verran, että eikö näiltä rattijuopoilta joutais ajokortti pois ekana 2-vuotta, toistuvasta rikkomuksesta kokonaan, He selviävät ekasta rikkomuksestaan mahdollisesti saoilla, suurin tuomio ekasta kerrasta taitaa olla 3kk:n ajokielto!!! Täytyy vain sanoa, että vo elämän kevät. Mutta jos olette läheskään kokeneet minun kaltaista hoitoa (jota pidän vain hyvänä kaikki tehtiin mitä voitiin) ottakaa vain reilusti kantaa, en edes kaikkea saa kirjoitettua. Niin se vielä että 2008 jälkeen en ole saanut yhtään kotausta, ja vain sen takia että lääkkeisiini lisättiin tuo yksi pieni frisium 10mg pilleri sen jälkeen kun aivojen pinnalle ei voitu porata niitä n.s "implantteja". Eli siis vielä tänä päivänäkään ei olla varmoja mistä sähköpurkaukset tulivat, olivat kyllä pääsääntöisesti poissaolo kohtauksia. (epäilivät kyllä oikean puoleista ohimolohkoa, mutta ei täyttä varmuutta. No nyt jo 5v kohtaukseton, tuskin tutkiivat enää, kun sitä ei tähänkään asti ole saatu selville.
- Miksei neurol. laus?
"tyhjä päinen" kirjoitti:
Olen sairastanut epilepsiaa vuodesta 2002. Sairauteni on ollut erittäin vaikea hoitoinen (alkuun) Käynyt Helsingissä asti Suomen tarkimassa mangeetti kuvissa, ollut kahden eri lääketehtaan "koe kaniinina" olin myös yhden viikon yhdessä huoneessa yksin sähköjohdoissa, tosin valvonta huone oli ihan seinän takana, heidän kanssaan kyllä keskusteltiin ja lääke annosta pienettiin tasaisesti, yhden ainoan kohtauksen sain viikon aikana, eikä siitäkään saanut selvää mistä sähköpurkaukset aivoihini tulevat. Sitten jo meni huumoriksi perheeni ja jopa lääkärini kanssa Kuopiossa (erittäin tunnettu neurologi) eli totesimme että minulla on ihan tyhjä pää :) No oli jäljellä vielä yksi toimenpide, aivojen pinnalle porattavat anturit ja kaksi viikkoa siellä pömpelissä. Toimenpide kuitenkin epäonnistui, sain hyvin vakavan hengenahdistus kohtauksen, Joten koko toimenpiteestä luovuttiin. wada testin jälkeen (Wada testi,toivottavasti joku on kuullut joskus siitä, vaikea selittää) Ajokiellon sain sain vasta 2006 eli neljä vuotta sairastumiseni jälkeen, vaikka sain kohtauksia vähintään 2xkuussa vähintään.Nyt olen ollut ilman korttia 7v. Muutimme pois paikkakunnalta ja lääkärini vaihtui, ei sitten ottanut mitään kantaa ajokortti asiaani vaikka olin ollut kohtaukseton jo 2v. Sitten pompottelua paikasta toiseen. Luovuin jo toivosta ja ajattelin että en koko korttia tarvitse, mutta poikani loi minuun uskoa, joten viime viikolla pääsin Kajaaniin neurologille (jota sitäkin odotin vuoden) Sain häneltä myöntävän lausunnon ajokorttia varten, Vaatii vielä tk.lääkäri lausunnon (en tiedä miksi, silmäläärin lausuntokin on huhtikuulta) Nyt asiat kuitenkin sillä mallilla, että 14.11-2013 menen ekalle ajotunille, koska joudun käymään inssin uudestaan, ilman muutamaa ajotuntia en suoraan uskalla inssiin mennä. Lääkitykseni on vahva. Kebra 1500mgx2 depragine 500mg x2 lamigtal 100x2 frisium 10mg-iltaisin.Ja ajokiellosta vielä sen verran, että eikö näiltä rattijuopoilta joutais ajokortti pois ekana 2-vuotta, toistuvasta rikkomuksesta kokonaan, He selviävät ekasta rikkomuksestaan mahdollisesti saoilla, suurin tuomio ekasta kerrasta taitaa olla 3kk:n ajokielto!!! Täytyy vain sanoa, että vo elämän kevät. Mutta jos olette läheskään kokeneet minun kaltaista hoitoa (jota pidän vain hyvänä kaikki tehtiin mitä voitiin) ottakaa vain reilusti kantaa, en edes kaikkea saa kirjoitettua. Niin se vielä että 2008 jälkeen en ole saanut yhtään kotausta, ja vain sen takia että lääkkeisiini lisättiin tuo yksi pieni frisium 10mg pilleri sen jälkeen kun aivojen pinnalle ei voitu porata niitä n.s "implantteja". Eli siis vielä tänä päivänäkään ei olla varmoja mistä sähköpurkaukset tulivat, olivat kyllä pääsääntöisesti poissaolo kohtauksia. (epäilivät kyllä oikean puoleista ohimolohkoa, mutta ei täyttä varmuutta. No nyt jo 5v kohtaukseton, tuskin tutkiivat enää, kun sitä ei tähänkään asti ole saatu selville.
"viime viikolla pääsin Kajaaniin neurologille (jota sitäkin odotin vuoden) Sain häneltä myöntävän lausunnon ajokorttia varten, Vaatii vielä tk.lääkäri lausunnon (en tiedä miksi, silmäläärin lausuntokin on huhtikuulta..."
Ihmettelen, ettei neurologin lausunto kelpaa tai riitä. Itse koitin ajoluvan jatkamista arvauskeskuksen lääkärin lausunnolla aikanaan, mutta ei kelvannut poliisille. Viimeisestä kohtauksesta oli jo tuolloin yli 20 vuotta. Vain neurologin vastaanotto kelpasi. Varmista asia vielä poliisilaitokselta.
- aika outoa
Onko poliisi ottanut korttisi pois?
- epiä v-88
Ei sitä korttia kukaan vie. Ajokielto on ajokielto, ei siinä ajokorttia pois oteta, siis epilepsiaa sairastavalta (ajokieltoja on monenlaisia, siis muitakin kuin epistä johtuvia....)
http://www.tiede.fi/artikkeli/457/testissa_toimittajan_aivot
Tuolla mm. Wada-testistä infoa.- Anonyymi
Kyllä vie kortin pois. Jouduin menemään poliisilaitokselle kortin viemään ja 4 vuoden päästä sain sen takaisin. Ajokielto oli toistaiseksi epilepsian vuoksi. Ja kohtauksia ennen kortin palauttamista ei ollut yli kahteen vuoteen.
- kiuhei
miksi aina ajokielto jos vähän ajaa yksinään ojan penkkaan
- epikolaroinut
...tai keskellä kaupunkia lapsi kyydissä isolla risteyksellä kolaroi... miksi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323787- 851885
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151731Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1231264VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu951251Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi351209- 691134
- 681014
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102985