Heinola kutsuu tai sitten ei. Ei kun kutsuu pohjois-Päijät-Hämeen köyhät pienkunnat neuvottelemaan KUNTALIITOKSESTA. Kaupunginhallitus päätti aloittaa tunnustelun,kun valtiovarainministeriölle on ilmoitettava reilun parin kuukauden päästä, eli marraskuun loppuun, minkä untien kanssa ne selvittävät yhdistymistä.
Heinolan kaupunginhallitus päätti kutsua liitosneuvotteluihin
Asikkalan, Hartolan Padasjoen, Sysmän ja Pertunmaan neuvottelemaan kuntaliitoksesta.
Päijät-Hämeen pohjoiset ja velkaantuneet asukasmääriltään pienet kunnat sekä Etelä-Savosta Pertunmaan, joka on tunnettu siitä, että siellä myytiin (2011) toiseksi eniten Suomessa alkoholia asukasta kohti. Pertunmaan asukasluku on alle 2000 ja Mikkeli lienee tuleva Pertunmaan sote-keskus.
Väestöennusteen mukaan asukasluku putoaa seuraavissa Päijät-Hämeen pohjoisissa kunnissa Asikkalaa lukuunottamatta, jonka väkiluku kasvaa ennusteen mukaan ( 2,5 %)
Näissä kunnissa väki ennusteen mukaan vähenee
- Hartola (-15,5 %), Padasjoki (-16,4 %), Sysmä (-20,6 %) ja Heinola (-5,5 %) (myös Pertunmaan väki vähenee) = "iltaruskon" taantuvat kunnat
Asukasluku nousee Päijät-Hämeen seuraavissa eteläisissä kunnissa, joita Heinola ei kutsu kuntaliitosneuvotteluihin (tai jotka eivät ole kutsuneet Heinolaa?)
- Hollola ( 10,9 %), Hämeenkoski ( 7,1 %), Kärkölä ( 1,8 %) , Lahti ( 12,4 %), Nastola ( 5,4 ) ja Orimattila ( 6,3 %) = "aamuruskon" kehittyvät kunnat
Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Lahdessa ( 12,4 %) ja vähenevän Sysmässä (-20,6 %).
TEM:n ja ELY-keskusten julkaisun "Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013" mukaan LAHDEN SEUTUKUNNA vahvuudet ovat
- ympäristöosaaminen
- teollinen muotoilu
- käytännönläheinen innovaatiotoiminta (globaali vahvuus)
Osin kansainvälisiksi arvioituja vahvuuksia ovat
- viljaa hyödyntävä elintarviketeollisuus
- puutuoteteollisuus
- matkailu
- terveysliikunta
- mekatroniikka
Kansallisen tason vahvuuksiksi arvioidaan mm. julkisen ja yksityien sektorin välisen yhteistyön toimintamalit, asuminen ja puurakentaminen.
Lahden seudun saavutettavuus ja logistiset yhteydet ovat erinomaiset mm. Helsingin ja Pietarin suuntaan. Haasteita ovat väestörakenteen ja -kehitykseen liittyvät tekijät, perinteisen teollisuuden rakennemuutoksen jatkuminen, valtion työpaikkojen menetykset ja tutkimustoiminnan vähyys.
Lahden seutukuntaan kuuluvat kunnat ovat em. julkaisussa Artjärvi, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Hartola, Sysmä ja Heinola.
Tulevaisuuden näkymät ovat Lahden seutukunnan alueella jonkin verran aiempaa paremmat; eniten uskoa tulevaisuuteen on palvelualoilla. Myös Venäjän-vienti ja vuoden 2017 hiihdon MM-kisojen saaminen Lahteen luovat positiivisia odotuksia monille aloille.
Muutamat Lahden alueella toimivista yrityksistä ovat saaneet viime kuukausina suuria tilauksia ulkomailta, mikä on osaltaan piristänyt tunnelmaa. Toisaalta jotkut yritykset käyvät yt-neuvotteluja. Vuoden 2012 aikana yt-neuvottelut koskivat yli 2500 henkilöä.
Logistiikka- ja energia-alalla sekä ympäristöliiketoiminnassa uskotaan olevan kasvumahdollisuuksia. Investointihankkeita ovat olleet mm. Lahden Messuhallin ja Lahden Seurahuoneen saneeraukset. Merkittävä investointi on myös Lahti Energian varavoimaan liittyvät korvausinvestoinnit. Palvelusektorilla on myös investointisuunnitelmia, mm. kylpylähotelli, Lahden toriparkki, hypermarket-investointeja ja VIERUMÄEN MATKAKEIDAS. Hollolassa on käynnissä suuri keskustapalveluiden uudistus, mikä tuo kuntaan mm. uuden Prisman ja K-marketin. Orimattilan Pennalassa käynnistyy suuri logistiikkakeskus.
jatkuu
Heinolan kaupunginhallitus päätti kutsua liitosneuvotteluihin
Asikkalan, Hartolan Padasjoen, Sysmän ja Pertunmaan neuvottelemaan kuntaliitoksesta.
Päijät-Hämeen pohjoiset ja velkaantuneet asukasmääriltään pienet kunnat sekä Etelä-Savosta Pertunmaan, joka on tunnettu siitä, että siellä myytiin (2011) toiseksi eniten Suomessa alkoholia asukasta kohti. Pertunmaan asukasluku on alle 2000 ja Mikkeli lienee tuleva Pertunmaan sote-keskus.
Väestöennusteen mukaan asukasluku putoaa seuraavissa Päijät-Hämeen pohjoisissa kunnissa Asikkalaa lukuunottamatta, jonka väkiluku kasvaa ennusteen mukaan ( 2,5 %)
Näissä kunnissa väki ennusteen mukaan vähenee
- Hartola (-15,5 %), Padasjoki (-16,4 %), Sysmä (-20,6 %) ja Heinola (-5,5 %) (myös Pertunmaan väki vähenee) = "iltaruskon" taantuvat kunnat
Asukasluku nousee Päijät-Hämeen seuraavissa eteläisissä kunnissa, joita Heinola ei kutsu kuntaliitosneuvotteluihin (tai jotka eivät ole kutsuneet Heinolaa?)
- Hollola ( 10,9 %), Hämeenkoski ( 7,1 %), Kärkölä ( 1,8 %) , Lahti ( 12,4 %), Nastola ( 5,4 ) ja Orimattila ( 6,3 %) = "aamuruskon" kehittyvät kunnat
Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Lahdessa ( 12,4 %) ja vähenevän Sysmässä (-20,6 %).
TEM:n ja ELY-keskusten julkaisun "Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013" mukaan LAHDEN SEUTUKUNNA vahvuudet ovat
- ympäristöosaaminen
- teollinen muotoilu
- käytännönläheinen innovaatiotoiminta (globaali vahvuus)
Osin kansainvälisiksi arvioituja vahvuuksia ovat
- viljaa hyödyntävä elintarviketeollisuus
- puutuoteteollisuus
- matkailu
- terveysliikunta
- mekatroniikka
Kansallisen tason vahvuuksiksi arvioidaan mm. julkisen ja yksityien sektorin välisen yhteistyön toimintamalit, asuminen ja puurakentaminen.
Lahden seudun saavutettavuus ja logistiset yhteydet ovat erinomaiset mm. Helsingin ja Pietarin suuntaan. Haasteita ovat väestörakenteen ja -kehitykseen liittyvät tekijät, perinteisen teollisuuden rakennemuutoksen jatkuminen, valtion työpaikkojen menetykset ja tutkimustoiminnan vähyys.
Lahden seutukuntaan kuuluvat kunnat ovat em. julkaisussa Artjärvi, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Hartola, Sysmä ja Heinola.
Tulevaisuuden näkymät ovat Lahden seutukunnan alueella jonkin verran aiempaa paremmat; eniten uskoa tulevaisuuteen on palvelualoilla. Myös Venäjän-vienti ja vuoden 2017 hiihdon MM-kisojen saaminen Lahteen luovat positiivisia odotuksia monille aloille.
Muutamat Lahden alueella toimivista yrityksistä ovat saaneet viime kuukausina suuria tilauksia ulkomailta, mikä on osaltaan piristänyt tunnelmaa. Toisaalta jotkut yritykset käyvät yt-neuvotteluja. Vuoden 2012 aikana yt-neuvottelut koskivat yli 2500 henkilöä.
Logistiikka- ja energia-alalla sekä ympäristöliiketoiminnassa uskotaan olevan kasvumahdollisuuksia. Investointihankkeita ovat olleet mm. Lahden Messuhallin ja Lahden Seurahuoneen saneeraukset. Merkittävä investointi on myös Lahti Energian varavoimaan liittyvät korvausinvestoinnit. Palvelusektorilla on myös investointisuunnitelmia, mm. kylpylähotelli, Lahden toriparkki, hypermarket-investointeja ja VIERUMÄEN MATKAKEIDAS. Hollolassa on käynnissä suuri keskustapalveluiden uudistus, mikä tuo kuntaan mm. uuden Prisman ja K-marketin. Orimattilan Pennalassa käynnistyy suuri logistiikkakeskus.
jatkuu
Vastaukset 11
Vanhimmat
jatkuu
Heinola, Sysmä, Hartola eli Heinolan seudun kasvu on pääosin palvelualan yritysten varassa. Tuotannollisten yritysten tilauskannan kehitys on maailman markkinatilanteen vuoksi ollut heikko. Seudulla on edelleen kasvupotentiaalia kehittyä vetovoimaiseksi matkailun ja vapaa-ajanpalveluiden alueeksi. Aloittavien ja lopettavien yritysten osalta tilanne on starttirahan ja yritysneuvonnan osalta hiljaisempi kuin viime vuonna.
Työttömyyden ennustetaan lisääntyvän Lahden seutukunnalla. Työttömiksi jääneiden kouutus ja muu osaamistaso on kirjavaa eikä kaikilla ole lainkaan ammatillista koulutusta. Monilla on pitkä työkokemus, mutta irtisanottujen keski-ikä on varsin korkea. Uudelleentyöllistyminen on mahdollista lähinnä silloin, kun henkilö lähtee kouutukseen tai yrittäjäksi.
Näillä irtisanotuilla, joilla on oikeus lisäpäiviin, työttömyyden kesto pitkittyy ja uudelleen työllistyminen onnistuu harvoin. Teollisesta työstä vapautuvien työkunto on alentunut. Näin siis TEM:n ja ELY-keskusten julkaisussa 1/2013.
Joten kun Heinolan työttömyysaste on korkea, noin 15 % ja kun väestö ikääntyy työpaikkojen vähentyessä ja työkykyisten muuttaessa esim Lahteen töihin, niin mitä järkeä on liittyä pienten pohjoisten samanlaisten kuntien kassa, jotka potevat väestökatoa, työttömyyttä ja painiskelevat, Sysmää lukuunottamatta, suuren velkataakan kanssa.
Miksi Heinolan kaupunginhallitus päätti käynnistää kuntaliitosneuvottelut vain Päijät-Hämeen pohjoisten kuntien ja etelä-savolaisen Pertunmaan kanssa?
Heinolan kaupunginhallitus ilmeisesti haluaa Heinolasta hallintokeskusta pohjois-Päijät-Hämeelle, jolloin entinen meno heinolalainen meno voisi jatkua ja Asikkala, Padasjoki, Sysmä ja Hartola kuihtuisivat väestöennustettakin nopeammin työllisyyden ja huoltosuhteen muuttuessa entistäkin huonompaan suuntaan kuten kävi viime kuntaliitoksen syrjäkunnissa. Heinola ei ole osannut järjestää omaakaan hallintoa (kaupunginjohtajan erottaminen, kunnanhallituksen erottaminen, ylipöhöttynyt virkamieskunta seurustelukulttuuria harjoittavana) niin miten Heinola osaisi järjestää kuntakeskuksena yhteistä hallintoa?
http://www.ess.fi/?article=428522
Hollola siis liittynee Lahteen, ellei vapaaehtoisesti niin pakosti?
Kuntarakenteita muutettaessa eli, kun Suomeen tehdään pakosti noin 100 kuntakeskusta nykyisen 300 sijaan, valtio haluaa kuntien säästävän HALLINTOMENOISSA. Kuntien valtionapuja vähennetään ja kuntien järjestämiä palveluita vähennetään. Hallintomenoissa säästäminen ja palvelujen vähentäminen merkitsee lisää työttömyyttä etenkin Heinolassa, jonne edellisten kuntaliitosten jäljiltä on jäänyt ylimääräistä henkilöstöä. Heinoan hallintomenot ovat erittäin suuret verokertymään nähden, joten haluavatko köyhät kunnat ryhtyä niitä kuittaamaan oman kuntansa kurjistumisen kasvaessa?
Jos Asikkala, Hartola, Padasjoki, Sysmä tai Pertunmaa Heinolaan liitettäisiin, niin miten työttömyyskunnista koostuva pohjoisosa voisi kilpailla esim työllisyyden hoidosta vauraamman ja elinkelpoisemman etelä-osan kanssa, jossa väestömäärät kasvat ja elinkeinotoiminta kehittyy?
Valtion rakennemuutosohjelman johdosta kunnat joutuvat säästämään lukuisista palveluistaan. Mistä Heinolassa aletaan säästää? Käännytetäänkö toimeentuloasiakkaat luukulta, tingitäänkö vanhuten kotihoidosta vai lakkautetaanko kouluja?
Pitäisikö First Card -maksukortit ottaa viranhaltijoilta pois, jotta säästetään 100 000 vuodessa?
Entäpä valtuuston seminaarimatka Tallinnan Viruhotelliin tai Jäppisen liikunta- ja kulttuuriväen matka Turkuun - pitäisikö niistäkin säästää?
Talousarvion suunnittelu voidaan tehdä paikallisissa hotelleissa, jolloin tuettaisiin paikallisia yrittäjiä. Lautakunnat voivat tutustua keskisuurten kaupunkien (20 000 asukkaan kaupunkien) kulttuuritoimintaan Heinolassakin vertailemalla kaupunkien liikunta- ja kulttuuririentoja esim netissä. Kulttuuritoimi voisi ottaa oppia esim. Pieksämäen Poleenin toiminnasta. Turun kaupungin kulttuuri- ja liikuntatointa ei voi verrata Heinolaan, joten sinne matkustaminen on paitsi kallista myös hyödytöntä.36
Jotenkin epätoivoisia yrityksiä nämä - kauppakassi kerrallaan- projektit. Asia sinänsä hyvä, mutta olisi pitänyt tehdä 10 VUOTTA SITTEN !!!! Nuoret lähtee , vanhat kuolee... meillä on riitaisa ja saamaton kaupungin johto,sosdemit ,huh huh ei tätä pelasta. Ja sitten joku seppä ja viherpipertäjä valittaa koko ajan kaikista asioista. Lahteen- on ainoa vaihtoehto tai energiarahat käyttöön ja toimeksi heti. Jos yksityistä yritystä hoidetaisiin näin , niin konkka olisi tullut kauan sitten.
Kuntaliitoksen myötä ei Heinolaan tarvita uutta kaupunginjohtajaakaan.
Heinolan päättäjien tulee aloittaa Lahden kanssa neuvottelut kuntaliitoksen toteuttamisesta. Päijät-Hämeen maakunnan keskus on ja tulee olemaan Lahti.
Ei meitä auta kanavat eikä Kaupunkisydämen näpertelyt.
Heinolaan pitää saada uusia vientiin suuntautuvia teknologia-yrityksiä.
Osaamista meillä ei riitä kuin haihatteluun ja sisäiseen kähinöintiin
.
Lahdesta on kanavat korkeakoulujen kautta osaamiseen ja monet nuoret heinolaiset hyödyntävät näitä mahdollisuuksia.
Älkää nyt heinolalaiset suuttuko, mutta älkää tulko tähän liitokseen mukaan, ei edes neuvotteluihin.
Mukaantulijat kun näkyvät olevan vain sen takia halukkaita keskustelemaan, kun sillä lailla saa helpoiten sabotoitua niitä kuntia jotka ihan oikeasti miettivät yhdistymismahdollisuuksia.
Hangoittelevat kunnat mielellään tekevät valeneuvottelut (Itä-Häme ja Asikkala ja Padasjoki, yms) ja odottelevat valtion ohjausta. Siinähän on sekin etu, että todetaan miten kannattamaton kuntaliitos siitä tulee. Sen jälkeen valtio pakottaessaan joutuu myös tekemään avustuspäätöksen samalla kertaa.
Heinolan nykyinen va. hallinto- ja kehitysjohtaja, Ypäjän entinen kunnanjohtaja, Sinikka Malin on työskennellyt mielestään "kypsillä virkavuosillaan" sekä entistä Ypäjän johtamistaan rajatummalla tehtäväalueella Heinolassa.
Malinin aika Heinolassa on ollut henkilöstökriisiä ja valtakamppailua vuodesta 2011 asti, jolloin Malin aloitti henkilöstöjohtajana Heinolassa, kun Lahteen ei valittu.
Nyt Malin valmistelee vasten tahtoisesti
- kaupunginjohtajan palkkaamista
- hallinto- ja kehitysjohtajan palkkaamista (itse sijaisena)
- hallinnon organisaatiomuutoksia
- kuntaliitoksia.
Kesken muiden kiireidensä Malin ehti myös valmistella "Heinolan asukasluvun turvaamista" kaupunginhallituksen kokoukseen. Ja niin perustettiin toimikunta turvaamaan turvaamista, ilman turvaavaa työntekijää.
Malin valmisteli mönkään menneen kansliapäällikön valinnan (kaupunginjohtaja Rinnevaaran sijaan, Khal 29.10.2012 § 503) ) ja miten kävi?
Terhi Mäkiniemi (eli Terhi Kankaanpää) veti hakemuksensa pois ja Malin esitteli, että
- viran osaamistarpeista keskustellaan (lakiopinnot poistettiin),
- kutsutaan Anu romppainen (kasvatustieteilijä) kuultavaksi ja
- että kansliapäälliköksi valitaan Anu Romppainen Carean sosiaalipalveluista
Malinin ehdokas Romppainen kieltäytyi ja toivotti Heinolaan rekrytointionnea. Maaninkaa, joka oli hakijoista pätevin ei valittu varalle jos ja kun Romppainen kieltäytyi.
Malin esitteli perustettavasta elinkeinotoimikunnasta "kahvittelukerhon", jossa viranhaltijoiden määrää lisättiin ja yritysjohtajia vähennettiin ja tehtiin näistä "vallattomia", kun toimikunnan määräraha 200 000 euroa poistettiin
Seuraavaksi Malin valmisteli "konsernihallinnon tehtävät ja organisointi" kokonaisuuden, jossa Hepo-ojan mukaan "koneistoa rasvattiin" ja Hildenin mukaan "pöytä putsattiin". Malin totesi, että hallinnossa on kevään aikana valmisteltu tehtävien ja organisaation uudelleenjärjestelyjä. Elinkeinoasioiden toimintamallissa perustettiin uusi toimielin ja sen valmistelutehtävät (esittely) määriteltiin viranhaltijaorganisaatiossa. Että näin vastentahtoisesti hommat hoidettiin ja hildeniläiset palkittiin uusilla viroilla, yhtään ei irtisanottu tai siirretty koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Malinin valmistelujen ja sihteerin tehtävien tuloksena
- pätevä va. kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara erotettiin (Malin erotusryhmän sihteeri ja tilapäisen valiokunnan sihteeri)
- pätevä tilapäinen kansliapäällikö, hankintajohtaja ja lakimies, Rauno Maaninka erotettiin (5 työpäivän jälkeen, kun ehti kuitenkin laatia luonnoksen kuntarakenneuudistuksesta Heinolan puolesta)
- kaupunginhallitus erotettiin (tilapäisen valiokunnan sihteerinä Malin)
Heinolassa ollaan muuttamassa johtosääntöä ja hallintosääntöä Hildenin "pöydän puhdistuksen" ja Hepo-ojan "koneiston rasvauksen" mukaisiksi siten, että hankintasääntöä ei tarvita ja päättäjien (myös yksikköjohtajien) päätösvalta talousasioissa kasvaa 30 000 (yksikköjohtajat) - 100 000 (tulosalejohtajat, kaupunginjohtaja) euroon.
Kun tarkastuslautakunta puuttui First Card -korttien suureen käyttöön, niin se ei huolestuta sääntömuutosten suunnittelijoita. Päinvastoin.
Kaikki Malinin valmistelut ja niiden perusteella tehdyt päätökset ovat olleet huonoja ja tuloksettomia, siis epäonnistuneita. Heinolassa ei ole pätevää kaupunginjohtajaa ja hakeneista puolet olivat epäpäteviä, joten jatkoaikaa lisättiin.
Hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan haetaan hallinnon kehittäjää, lakimiestä, tiedottajaa ja "kilttiä tyttöä" tai "kilttiä poikaa" kuten kaupunginjohtajaksikin. Muutosjohtajat älkööt vaivautuko, Malin on tehnyt tarvittavat muutokset vasten tahtoisesti.
Kuntaliitokset tulevat. Kuka Heinolan osalta kuntaliitosta valmistelee? Voi kauheeta!
Malin ja luonnollisesti varsin vasten tahtoisesti, kun haluaisi vain keskittyä ja syventyä henkilöstövoimavarojen ylläpitoon, kehittämiseen ja turvaamiseen, kuten on itse todennut.
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132655-7.HTM
http://www.heinola.fi/Dynasty/kokous/20132535-15.HTM
Lukekaa oheisesta linkistä, minkälaisen vastauksen Heinola on antanut kuntaliitoshankkeista tehtyyn kyselyyn. Rinnevaara kaupunginjohtajana huolehti Heinolankaupungin lausunnosta, kun palkkasi kansliapäällikön viransijaiseksi Rauno Maaningan, joka ei tiennyt lausuntoa valtuustolle esitellessään olevansa irtisanottu.
Va kaupunginjohtajana ja va kansliapäällikkönä toiminut Sinikka Malin ei ehtinyt keskittyä kuntarakenneuudistukseen, koska kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottaminen ohitti kaikki muut tehtävät.
Heinolan päättäjiä (Rinnevaaraa ja "5 päivän Maaninkaa" lukuunottamatta) eivät viime keväänä kuntaliitosasiat tai muutkaan Heinolan tulevaisuuteen vaikuttavat asiat kiinnostaneet. Kaupunginjohtajan erottamiseen käytettiin aika, ja siitä seurustelijoille maksettiin palkkaa siten, että henkilöstömenot olivat 57 353 000 euroa ja henkilöstöä oli yhteensä 1357.
Arvoitus: Kuka siis oli oikeasti kiinnostunut Heinolan tulevaisuudesta?
3 pisteen vihje: eivät olleet vakinaisia viranhaltijoita
2 pisteen vihje: olivat koulutukseltaan ja työkokemukseltaan erittäin päteviä
1 pisteen vihje: kuntarakennuslausunnon tekijä oli lakimies ja hankintajohtaja ja valtuustolle lausunnon esitteli valtiotieteen maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti ja liikealan tutkinnon (MBA) suorittanut väliaikainen kaupunginjohtaja
Oikea vastaus: väliaikainen kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara ja viransijainen Rauno Maaninka, jotka huolehtivat Heinolan lausunnosta koskien kuntarakenneuudistuksia.
Kuka olisi Heinolassa osannut hoitaa homman? Entä kuka hoitaa tulevia pakkoliitoksia Heinolan puolesta? Hilden ja Malin tietenkin - kukas muu?
Voitas liittää Rovaniemi Heinolaan.