Nyt tilanne on se että moottorissa oleva magneettigeneraattori tuottaa jännitettä n. 30-40 volt kuorman ollessa päällä.
12v lamput kärähtää heti mutta kun kytkee kaksi sarjaan niin toimii. kuitenkin jännitteet vaihtelee melkoisesti kierrosluvun ja kuormituksen mukaan välillä yli 40v ja välillä alle 30 joten hirveä disco päällä.
jos tasasuuntauttaa virran ja kytkee regulaattorin niin ne kuumenee aivan tolkuttomasti ja kärähtää hetkessä joten piti siirtyä takaisin sarjaankytkentään.
miten homma tulisi hoitaa?
Jännitteen tasaaminen
tasaista sähköä
44
9046
Vastaukset
- mikä on
Nyt on vähän liianpaljon avoimia muuttujia yhtälössä !
mikä on tavoite, mikä on kuorma, mikä on mangneettigeneraattori jne... - yksjukkis
Virransäädin sellainen on mm. auton latureissa tai vanhemmissa se mökö jossain pellissä kiinni. yksittänen osa ei kestä, riippuu kuitenkin kuormasta, akku kans säätimen kanssa saa jänniteen pysymään vakiona. Näin ihan vain muutamam heitto tietämättä mihin pyritään.
- lypsyä..
Onkohan nyt kyseessä paikallismoottori jossa on vauhtipyörällä generaattori. Vähän tietoa lisää. Merkkii, mallii ym.
- Opastettu henkilö
Noniin
Eli sinulla on kestomagneettisoitu sähköntuotantolaitos, eli magneetto. Perinteisesti nämä on toimineet juurikin niin että tuotetusta sähkötehosta ajetaan suurin osa hukkalämmöksi.
Esim. mopissa jossa 20W valot palavat täysillä jo 1000rpm kohdalla, voidaan regulaattori poistamalla kasvattaa valotehoa yli 50W mutta silloin valot palavat täysillä vasta 6000rpm kohdalla joka ei sovi tieliikennelakiin kuvattuna diskoilmiönä.
Useasti nuo on vielä käämitty kolmeen vaiheeseen jotta sähkö saataisiin tasasuunnattuna tasaisemmin ulos, mutta kyllä ne on regulaattoreita olleet isoilla jäähdytyslevyillä. Tänä päivänä voitaisiin varmaan korvata hakkurillakin...
Eli jos haluat valot "kunnolla" toimimaan niin mieti ensin millä kierroslukualueella valot pitää palaa jo täysillä, ja mitoita regulaattori leikkaamaan ylimenevä osuus lämmöksi. Jos ei kestä niin laita tehotransistori, jos kuumenee niin laita siili, samoin kuin mopoissa. Sopiva hakkuri olisi tietysti energiataloudellisin.
Magneetto ei ole mikään auton laturi. Auton laturissa on sähkömagneetit joiden magnetointivirtaa säätämällä voidaan säätää ulostulevan sähkön määrää. Magneetossa on kestomagneetit jotka tekevät aina täysillä sähköä joka aiheuttaa jännitteen nousun jos piirin vastus on liian pieni suhteessa sen hetkiseen sähköntuottamistaajuuteen. - hoo hooi jaa
Mangneetto on yhtä kuin omavoimainen kipinän tuottava laite polttomoottorissa, eli sillä ei ole mitään tekemistä generaattoreiden kanssa.
Eli pientä tarkkuutta asiaan kuin asiaan.
muutenkin koko teksti on täyttä höpönlööriä ilman minkäänlaista ammatillista osaamista.- Opastettu henkilö
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutarhakoneteknologia/tekniik/sahkoj/vpks14.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneetto
"Magneetto on usein mopoista, moottorikelkoista ja -pyöristä tuttu sähkögeneraattori, joka tuottaa sytytysvirran sekä mahdollisen akun latausvirran ja valojen tarvitseman virran."
Joten menehän täältä arvailemasta, keskustelen aiheesta kyllä mielellään lisääkin jos sinulla on siihen jotian annettavaa :D - kysy mitä vaan
Opastettu henkilö kirjoitti:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutarhakoneteknologia/tekniik/sahkoj/vpks14.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Magneetto
"Magneetto on usein mopoista, moottorikelkoista ja -pyöristä tuttu sähkögeneraattori, joka tuottaa sytytysvirran sekä mahdollisen akun latausvirran ja valojen tarvitseman virran."
Joten menehän täältä arvailemasta, keskustelen aiheesta kyllä mielellään lisääkin jos sinulla on siihen jotian annettavaa :DJaa -as... no nelkyt vuotta olen noita korjannut eli tuskin menen minnekkään !
aamulla viimeksi korjasin skootterin CDI-poksia.
mitä haluat tietää ? - Opastettu henkilö
kysy mitä vaan kirjoitti:
Jaa -as... no nelkyt vuotta olen noita korjannut eli tuskin menen minnekkään !
aamulla viimeksi korjasin skootterin CDI-poksia.
mitä haluat tietää ?Noh menee nyt hieman ohi aloittajan aiheesta mutta mielessä olisi sulkunapamoottorin valjastaminen generaattorikäyttöön omavaraisena loistehon tuottajana.
Kuormitus on ”tuntematon” eli vaihtelee laidasta laitaan volttiampeerista aina kiloon saakka, resistiivisestä voimakkaasti induktiiviseen. Jännite, sekä taajuus pitäisi saada pysymään tietysti kurissa.
Ensinäkin taajuus. Kuormituksen vaihtuessa ”jätämä”/”etenemä” kasvaa. Onko taajuuden kurissapitämiseksi mitään muuta vaihtoehtoa kuin lisätä polttomoottorin kierrosnopeutta kuormituksen kasvaessa? Ulkopuolinen tahdistus toisesta verkosta ei ole mahdollinen.
Toinen kysymys koskee loistehon seurannan toteuttamista. Kun kuormana on jotain voimakkaasti induktiivista niin jännite notkuu ja pitää kytkeä lisää kondensaattoreita piiriin, eikö?
Mutta entäpä jos kuormana onkin resistiivistä, ja jännite notkahtelee liian suuren kuormituksen johdosta, jos laite automaattisesti lisää vielä kondensaattoreita resistiivisellä kuormalla niin käämit varmasti käryää, tai sulakkeet vähintään.
Kuinka toteuttaisit tuon loistehon valvonnan ja kompensoinnin, jos mikään rakennukseen tarkoitettu loistehon kompensointikondensaattoriyksikkö ei ole vaihtoehtona? - Heko hoko heh :)
Opastettu henkilö kirjoitti:
Noh menee nyt hieman ohi aloittajan aiheesta mutta mielessä olisi sulkunapamoottorin valjastaminen generaattorikäyttöön omavaraisena loistehon tuottajana.
Kuormitus on ”tuntematon” eli vaihtelee laidasta laitaan volttiampeerista aina kiloon saakka, resistiivisestä voimakkaasti induktiiviseen. Jännite, sekä taajuus pitäisi saada pysymään tietysti kurissa.
Ensinäkin taajuus. Kuormituksen vaihtuessa ”jätämä”/”etenemä” kasvaa. Onko taajuuden kurissapitämiseksi mitään muuta vaihtoehtoa kuin lisätä polttomoottorin kierrosnopeutta kuormituksen kasvaessa? Ulkopuolinen tahdistus toisesta verkosta ei ole mahdollinen.
Toinen kysymys koskee loistehon seurannan toteuttamista. Kun kuormana on jotain voimakkaasti induktiivista niin jännite notkuu ja pitää kytkeä lisää kondensaattoreita piiriin, eikö?
Mutta entäpä jos kuormana onkin resistiivistä, ja jännite notkahtelee liian suuren kuormituksen johdosta, jos laite automaattisesti lisää vielä kondensaattoreita resistiivisellä kuormalla niin käämit varmasti käryää, tai sulakkeet vähintään.
Kuinka toteuttaisit tuon loistehon valvonnan ja kompensoinnin, jos mikään rakennukseen tarkoitettu loistehon kompensointikondensaattoriyksikkö ei ole vaihtoehtona?aisit ottaa herneen nenään? Tai muuten vaan provota.
Tämä oli hyvä: Onko taajuuden kurissapitämiseksi mitään muuta vaihtoehtoa kuin lisätä polttomoottorin kierrosnopeutta kuormituksen kasvaessa?
Joo, kierroksia/sekunti vaan lisää, niin kyllä taajuus kurissa pysyy. :) - Opastettu henkilö
Heko hoko heh :) kirjoitti:
aisit ottaa herneen nenään? Tai muuten vaan provota.
Tämä oli hyvä: Onko taajuuden kurissapitämiseksi mitään muuta vaihtoehtoa kuin lisätä polttomoottorin kierrosnopeutta kuormituksen kasvaessa?
Joo, kierroksia/sekunti vaan lisää, niin kyllä taajuus kurissa pysyy. :)Kuten tiedät epätahtikoneessa taajuus perustuu jättämään, mitä enemmän sitä kuormitetaan sitä enemmän sen tuottama sähkön taajuus laskee jos pyörimisnopeus on vakio.
En ottanut herneitä, olet se sama toope, edelliseltä nimeltä "apukäämi" joka huutelee 40v kokemuksesta ja vieläpä ylpeä että edelleen on työssä jossa korjailee työnnettäviä ruohonleikkureita. Siinä sitä näyttää riittävän haastetta. Sen sijaan mihinkään kysymykseen sinulta ei näytä tulevan mitään vastausta vaikka niin uhoat.
Pahoittelen muuten väärää sanavalintaa. Kutsuin normaalia epätahtikonetta sulkunapamoottoriksi. Olen useamman kerran kuullut sellaiseksi kutsuttavan roottorin tyypillisen häkkikäämityksen vuoksi mutta näyttäisi oikeastaan olevan eri moottorityyppi, nyt kun asiaa innostuin taas tutkimaan.
Meinasin korjata asian jo äsken mutta näin sen turhaksi kun arvasin että et tajua koko kysymyksestä tuon taivaallista. - sulkunapa jo lapsena
Opastettu henkilö kirjoitti:
Kuten tiedät epätahtikoneessa taajuus perustuu jättämään, mitä enemmän sitä kuormitetaan sitä enemmän sen tuottama sähkön taajuus laskee jos pyörimisnopeus on vakio.
En ottanut herneitä, olet se sama toope, edelliseltä nimeltä "apukäämi" joka huutelee 40v kokemuksesta ja vieläpä ylpeä että edelleen on työssä jossa korjailee työnnettäviä ruohonleikkureita. Siinä sitä näyttää riittävän haastetta. Sen sijaan mihinkään kysymykseen sinulta ei näytä tulevan mitään vastausta vaikka niin uhoat.
Pahoittelen muuten väärää sanavalintaa. Kutsuin normaalia epätahtikonetta sulkunapamoottoriksi. Olen useamman kerran kuullut sellaiseksi kutsuttavan roottorin tyypillisen häkkikäämityksen vuoksi mutta näyttäisi oikeastaan olevan eri moottorityyppi, nyt kun asiaa innostuin taas tutkimaan.
Meinasin korjata asian jo äsken mutta näin sen turhaksi kun arvasin että et tajua koko kysymyksestä tuon taivaallista.Häh...!?
mistähän nyt puhutaan, ei kai vaan kolme inssiä ole kertomassa yhtä asiaa !
Yks katsoo wikistä, toinen lukee sen ääneen ja kolmas kirjottaa suolipurkkiin.
onnea vaan ehkä saat lopulta leikkuriisi magneettogeneraattorin nippusiteellä kiinni.
- tasaista sähköä
Magneettigeneraattori moottorin sisällä magneetit tekee käämeihin sähköä. kuormaa n. 110-120 watt silloin jännite 30-40 volt.
regulaattorit kärähtää tasasuuntain kestää. miten rakentaa lämpenemätön jännitteen pudottaja vaikkapa 40 watt kuormalle ja 15 volttiin ? laitan sitten kolme piiriä. - kolmivaihemagneto
haah haa kukaan ei vielä esittänyt vasenkätistä differenttiexpansiota magneetomoottorin akselimutterille joka paisuessaan pyörrevirroista kompensoisi reduktanssia suunnatussa piilevyssä tuottaen siten kiilamaisesti alenevaa kompensaatiota.
asialienee ratkaistu!
voimme palata alkukysymykseen onko magneetto generaattori suomalaisessa suussa eli puhuuko wiki kompensoimatonta pötyä! - Opastettu henkilö
Mikähän laite sinulla on? Onko tietoa monenko voltin järjestelmä siinä on alunperin ollut?
Montako jännitteellistä johdinta sinulla on, onko jännite ainoastaan kahden johtimen välissä vai johtimen ja rungon väliltä? Niissä voi toisinaan olla väliulosotto joka on maadoitettu moottorin runkoon jolloin johtimen ja rungon väliltä tulee pienempi jännite kuin kahden johtimen välistä (koko käämityksen molemmat päät)
Joku näppärä datapää varmaan kaivaa sinulle ebaystä linkin jossa on hakkurisäädin johonka voi syöttää tuollaista sähköä sellaisenaan, se ei pitäisi juurikaan lämmetä.
Itse omassa nuoruudessani virittelin Yamaha RD:n satapiikkistä moottoria Stella-mopoon ja laitoin sähköt Aprilia RX50 jännitteensäätimellä joka oli jostain kulkeutunut. Tarkoitan vain että hommaa valmis jonkun vaikka kevytmoottoripyörän jännitteensäädin niin se kestää ja on valmiiksi koteloitu ja jäähdytetty.
Nyt pitää vain katsoa missä muodossa sähkö tulee ulos laitteestasi niin saat sopivan säätimen.- tasaista sähköä
Kyseessä on briggs and stratton moottori mikä on uusiokäytössä. jännite löytyy kahden johtimen väliltä jotka tulee magneettikäämiltä. siinä on sitten tasasuunnin mutta kova on jännite.
ilmeisesti 12 volt sähköt siinä on ollut mutta kaikki sähköt tuhoutuneet johdot vain leikelty poikki.
sähkö tulee ulos vaihtovirtana ihan raakana. - opastamaton
tasaista sähköä kirjoitti:
Kyseessä on briggs and stratton moottori mikä on uusiokäytössä. jännite löytyy kahden johtimen väliltä jotka tulee magneettikäämiltä. siinä on sitten tasasuunnin mutta kova on jännite.
ilmeisesti 12 volt sähköt siinä on ollut mutta kaikki sähköt tuhoutuneet johdot vain leikelty poikki.
sähkö tulee ulos vaihtovirtana ihan raakana.Tämä opastettu katsoo wikist' parhaillaan, niin sit odottaessa huomautan että siinä voipi olla käämien keskinapa tai jokin väli maatettu, eli oletkos mitannut maan ja niiden johtimien väliltä mitä jännitettä silloin löytyy.
Nimittäin JOS ne on käämitty siten että jänitteet on sarjassa, niin jännite voi olal korkeakin, joskus taa son käämitty vastavaiheisesti jolloin maata vastaan löytyy halutut, mutta johtimien päistä ei muuta kuin erojännite.
En lukenut alusta että en tiä joko olet niin tehnytkin, eli mitannut kuin ehdotan, ok. - Opastettu henkilö
tasaista sähköä kirjoitti:
Kyseessä on briggs and stratton moottori mikä on uusiokäytössä. jännite löytyy kahden johtimen väliltä jotka tulee magneettikäämiltä. siinä on sitten tasasuunnin mutta kova on jännite.
ilmeisesti 12 volt sähköt siinä on ollut mutta kaikki sähköt tuhoutuneet johdot vain leikelty poikki.
sähkö tulee ulos vaihtovirtana ihan raakana.Noniin, eli sinulla on tuon kuvauksen mukaan ”kelluva käämitys” Halutessasi voit tehdä asiaa varmistavan tutkimustyön:
-Valitse tutkimukseen joku (samana pysyvä) sopiva kierrosalue, esim. tyhjäkäynti
-Valitse jokin kuorma, käytät kokoajan tätä samaa kuormaa, esim. sama hehkulamppu
Nyt laita hehkulamppu niin että se ottaa kosketuksen moottorirungon ja toisen johtimen välistä, sitten vaihda johdin toiseen johtimeen ja pidä hehkulamppu edelleen rungossa.
Lampun ei pitäisi palaa ollenkaan, jos lamppu palaa niin käämitys on maadoitettu ja homma vaatii lisäselvittelyä jossa pohditaan että kannattaako sähkö ottaa maan ja kahden vaiheen väliltä ja kytkeä tasasuunnatuina rinnan ja saada teho näin pienemmän jännitteen muodossa ulos suurempana virtana.
(viisastelijoille tiedoksi että olen tietoinen että käämityksen kelluvuuden voi todeta resistanssimittauksella ja myös eristysvastusmittari on tuttu kapistus, neuvon aloittajaa yksinkertaisemman kaavan kautta)
Nyt kun on todettu että sähkö tulee vain kahden johtimen väliltä potentiaalivapaana niin laitetaan yksivaiheinen jänniteregulaattori. Juuri vastaavassa käytin itse Aprilia RX50 vm.00 jännitteensäätäjää.
http://www.apriliaforum.com/forums/showthread.php?150272-apilia-rs-electricity-scheme
Kelaa esimerkiksi tuota linkkiä alaspäin kunnes näet kytkentäkaavion. Tässä tapauksessa objekti no.1 on bridgen moottorisi jossa käämin molemmat päät. Objekti no.3 on jännitteensäädin jonka hommaat.
Selkeimmällä pääset kun maadoitat toisen käämin pään koneen runkoon, ruuvaat tuon säätimen samaan rautaan kiinni niin että sekin maadottuu samaan potentiaaliin, säätimeltä B-johtimen kytket myös brigen runkoon toisen käämin pään yhdistät tuohon G-johtimeen ja otat stabiilin 14,4V ulos V-johtimesta.
Tuo aprilian säädin voi maksaa, mutta muukin vastaava käy, vieraile vaikka moposportissa tai http://purkuosat.net/
- ruohokin leikataan
No niin, ei näytä korkeaa viisautta tulevan sulkunavoista, niin kerron muutaman asian aloituksen onkelmasta.
Ok, eli siis b&S generaattoreissa on yleisenä indikaattorina laturilta tulevien johtojen väri, joka siis kertoo minkälaisesta aparaatista on kyse.
siitä voit alkaa selvittää onkelmaasi.
edelleen kaikki mittaukset tehdään 3600 r/min nopeudella mitä gener. arvoihin tulee.
edelleen, laite vaatii akun, joka kuormittaa jossain määrin vaihtogenun antamaa, ja sille tietenkin säätimen, joka toimii hyvin yleisesti triakki/tyristoriperiaatteela, eli lämpöä ei juurikaan tuoteta vaan jännite asetetaan kohdalleen säätämällä ed. mainitun puolijohteen liipaisukynnystä, ja jännite on noin 14 V akun navoista mitaten ed. mainitulla kierrosnopeudella.
noilla tiedoilla pääset palan matkaa eteenpäin.
esmerkkinä lepojännite on kahdella mustalla ja keltaisella liittimellä varustettu genu on siis 10 Ampeerin teholuokka.- a +c
Jäi pois tuo jännite näköjään, eli se on 20V Ac
5A systeemissä se on n 28V AC
ja 9 A laitteessa n 40 V AC
malleja on liki kymmenen muistelisin, ok!
- moposäädin
Paikallismoottoreissa on mopon sähköjen kaltainen käämitys.
Ne tuottavat sellaisenaan suurinpiirtein vakiotehoa,
joka riippuu käyntinopeudesta.
Säädin oikosulkee tyristorilla käämin, sitten kun jännitteen tehollisarvo täyttyy.
Oikosulkeminen ei muuta kaikkea sähkötehoa lämmöksi,
koska virta on rajallinen. Mopossa viitisen ampeeria, yhdellä vaiheella.
Valojen sammuttaminen saa säätimen oikosulkemaan käämit,
jolloin tyhjäkäyntinopeus nouseekin kun sähköteho vähenee.
Akku voi kuivua kun ei käytä valoja, koska säätö ei ole tarkka.
Käämityksessä on ylimääräisiä kieroksia, jotta sähköä tulisi osavauhdillakin.
Olen katkaissut neljän käämipuolan rimpsun,
jja kytkenyt kaksi puolaparia rinnakkain, jolloin virta ja teho tuplaantui.
Vakiona irtosi 45 Wattia 3000 rpm, viritettynä 90 W 5000 rpm.
Jännitekin riittää kun antaa kiertää reippaasti, joka onnistuu skootterieissa.
Joissain mopoissa on kelvollinen kokoaaltotasasuuntaus.
(Useimmissa on vain puoliaalto akun lataukseen, ja vaihtosähkö valoille.)
Säädin tarvittaneen vahvempi, mutta käytän kahta vakiota omilta käämeiltään.
Niiden sähköt voi sitten kytkeä rinnan. Tai sarjaan 24 voltiksi.- Opastettu henkilö
Juu voipi olla tosiaan tyristorilla, tosin olen nähnyt kytkentöjä jossa kahdeksan napaa sarjassa jotka menevät jännitteen säätimelle ja sitä kautta akkuun.
Mutta valoille otetaan ilman regulointia kuudelta navalta väliulosotosta jolloin en näe muuta keinoa kuin että säädin oikosulkee koko 8 käämin rimpsun, ja näin ollen myös reguloimattomien valojen jännite pysyy kurissa Kirchoffin virtalain mukaan kun koko rimpsun kuormittaminen lasksee kaikissa navoissa jännitettä
Jos ymmärrän oikein, tarkoitat sitä että käämi on virtarajoitteinen. Eli virran määrää käämilangan paksuus. Kun käämi oikosuljetaan niin jännite menee lähelle nollaa ja näin ollen lämpötehokaan ei ole suunnaton.
Noissa käämeissä tosiaan on tehtaalta tullessaan huomattavasti ”ylimääräisiä” kierroksia koska sama laite myydään käyttäjälle joka ajaa aina pelkällä pintakaasulla ja akun pitää pystyä latautumaan myös tällä käyttäjällä ilman takuuhuoltoja.
Myös siniaallon muoto, akku ei lataudu muuta kuin silloin kun siniaalto on sen verran korkealla että jännite riittää akun lataukseen. Tätä ongelmaa voidaan tietysti poistaa kondensaattoreilla.
- moposäädin
Googlen haulla: motorcycle regulator diagram
löytyy kuvia ja ohjeita oikosulkuun kytkevään säätimeen.
Yksivaiheisen kokoaaltosäätimen rakennusohjeet:
http://mastercircuits.blogspot.fi/2010/11/single-phase-voltage-regulator.html
Tämäntapaisia on halvimmissa skoottereissa.
Valoille vaihtosähkö. Valot eivät jää palamaan, ja kuormita akkua.
Akulle puoliaaltotasasuunnattu. Eli latausteho on kesy.
http://img.alibaba.com/img/pb/989/119/244/1272089439975_hz_myalibaba_web13_4878.jpg
Härveleiden sähkökaavioita:
http://www.myronsmopeds.com/category/service/electrical-and-wiring/wiring-diagrams/
Käämin virran rajoittaa magneettikentän voimakkuus.
Langan pitää olla sen verran paksua, että siihen ei tule liikaa lämpöä.
Säätimistä ei kerrota niiden virtaa, mustia laatikoita. - bt 151
No joo olipas hienoja sivuja !
Ja tuossa on tosiaan tuo ykköslinkin kaavio perin helppo rkennettava, ja se todella säätää oikosulkemalla staattorin mikäli jännite sillan lähdössä eli akun navoissa pyrkii liian korkealle.
Kaavion esimerrki on pienille virroilla, ehkä jotain viiden ampeerin luokkaa päätelen noista tyristoreista jotka ovat hyvin yleisiä monessa säätöelektroniikassa, ulkomuistista 12A/ 600V ja oliko pulssinkesto sadan aan luokkaa.
isommille virroille sitten vaan tukevammat silta ja tyristorit. - tasaista sähköä
Moottorista tulee mustat johdot mitään liittimiä ei ole koska johdot vaan katkaistu kaikki poikki moottori irroitettaessa entisestä käytöstä.
sähköä tulee nimenomaan näiden johtojen väliltä. akkua ei tarvita ainoastaan lamppuja voisi laittaa.
pitääpä katsoa josko jonkin mopon säätäjä löytyisi se lienee helpompi kuin alkaa tekemään! - Opastettu henkilö
Joo`o Moposäädin tietää mistä puhuu. Tosiaan asiallisia linkkejä, kuten myös tietoa.
Tuossa kun sanoin että käämi on ”virtarajoitteinen” niin tarkoitin vakiovuolla, eli siis magneettikentän voimakkuus on kokoajan sama. Perustin tämän oikeastaan ainoastaan muutamaan tutkimukseen jonka tein nuoruudessani käämiessäni mm. ktm exc:n magneeton uusiksi.
Huomasin käämin antavan aina samaa virtaa kunhan piirin impedanssi ei ollut aivan mahdottoman suuri. Käämi antoi sopivasti tehoa yhdelle 12v 100W halogeenilampulle, jos kytki kaksi lamppua rinnan niin johan molemmat hyytyi. Mutta lamppuja pystyi kytkemään useamman sarjaan ja näin käämistä saatiin enemmän pätötehoa ulos!
Toinen tapaus oli polkupyörän normaali 6V dynamo johonka kytkin 12v 5W hehkulampun, Lamppu paloi noin 5W teholla, mutta halusin enemmän jolloin korvasin polttimon 6V 5W polttimolla jonka kuvittelin olevan kirkkaampi mutta kävikin päinvastoin.
Eli jos havaitsemani ilmiö pitää paikkaansa niin oikosulkusäädin ei kuumene tolkuttomasti, jos esim. valojen kuormitus 3A ja käämin max virta 5A. Säädin ottaisi siis 14.4V * 2A = 28,8W
Aloittajalle:
Hommaa vaikka tuo aprilia RX50 säädin tai vastaava, luulen että soveltuu sinulle paremmin kuin hyvin. Ainoa kysymysmerkki on säätimen tehonkesto, itsellä oli ja on edelleen Venäläisessä Stella-mopossa tuo säädin ja kuormitusta noin 70W ja sitä kesti kunnes RD:n kone leipoi…
Aprilian magneetto oli muistaakseni nimellisteholtaan 85W mutta millä kierrosalueella? Sen takia vaikea verrata sinun mittaamiisi tehoihin. Virta on se mikä säätimen käytännössä rikkoo mutta eiköhän sen 10A kestä…- moposäädin
Säätimen tehohäviö on kynnysjännitteet kertaa virta.
Tasasuuntaussiltaan hukkuu 1,4 volttia.
Tyristorissa on kaksi rajapintaa, joten senkin hukkajännite on sama 1,4 V.
Virta on sitten se, minkä huimapyörämagneetit kykenevät tekemään.
Se jakautuu hyötysähkön ja oikosulkuvirran kesken, vaihtelevasti.
Eli jos käämityksestä tuleva suurin virta on 10 A, niin hukkateho on 14 W.
Moposäätimet on ruuvattu johonkin paksumpaan metalliin lämmön siirtymiseksi.
Ulkonäkösyistä niitä ei saa aina ajoviimaan, eikä tuuli puhalla liikennevaloissa.
Arvostetuissakin moottoripyörissä on joskus lipsunut elektroniikan jäähdytys.
- sulut navoissa
Jos siinä on kaks mustaa johdinta, on staattori mitoitettu joko 10, 13 tai 16 a virralle jännitteen ollessa 14 V ac.
nuo kolme virtaa riippuu sitten mangneettien koosta joita on kolmenlaisia.
nämä suoraan B&S servicemanuaalista jos sellainen tieto auttaa.- tasaista sähköä
Miksi se nyt antaa jotain 30 volttia jos pitäisi olla 14 volt? voiko magneettikäämi olla vaihdettu alkuperäisestä uuteen? kuulemma sähköt oli tuhoutuneet (palaneet) entisestä koneesta mistä moottori on.
jos magneetit on väärän kokoiset niin mitä siitä seuraa? - 13+19
tasaista sähköä kirjoitti:
Miksi se nyt antaa jotain 30 volttia jos pitäisi olla 14 volt? voiko magneettikäämi olla vaihdettu alkuperäisestä uuteen? kuulemma sähköt oli tuhoutuneet (palaneet) entisestä koneesta mistä moottori on.
jos magneetit on väärän kokoiset niin mitä siitä seuraa?Varmaankin se antaa 14 volttia täydellä kuormalla, eli 10, 13 tai 16 ampeeria.
- ampeerit jonoon
tasaista sähköä kirjoitti:
Miksi se nyt antaa jotain 30 volttia jos pitäisi olla 14 volt? voiko magneettikäämi olla vaihdettu alkuperäisestä uuteen? kuulemma sähköt oli tuhoutuneet (palaneet) entisestä koneesta mistä moottori on.
jos magneetit on väärän kokoiset niin mitä siitä seuraa?Niin se antaa mitä antaa kun siinä ei ole sitä säädintä.
Kun siihen laitetaan säädin, sieltä ei tule ulos enempää kuin säädin määrittelee, ja se on se lyijyakun latausjännite eli noin 14V DC, taikka 6 - 12V lamppujen jännite jos akkua ei ole systeemissä.
Käämityksen inpedanssi ja induktanssi määrittelee sen maximivirran minkä se antaa sillä 3600 r/min.
Ja se taas määräytyy käämilangan paksuudesta, kierrosmäärästä ja niiden kestomagneettien mangneettivuon voimakkuudesta.
Jos on paksulla langalla tehty käämitys, siitä tulee enempi ampeereita, ja niiden tekemiseen taas tarvitaan voimakkaampi mangneettikenttä, ja sillä tavalla saadaan eri tarkoituksiin sopivimpia kokonaisuuksia.
Jos on sähköstarti, valot montakin, sytytys ja muuta, tarvitaan melko tehokas generaattori, ehkä 200 wattia, jos on jokin mopo jossa pelkkä ajovalot ja sytytys pärjätään pienemmillä tehoilla ehkä 50-80W.
Näihin tarpeisiin sitten sovitellaan sopiva staattori, ja sille sopiva säädin, jotta kaikki on balanssissa, eikä turhaa lämpöä ole tarpeen haihduttaa mihinkään isoilla siileillä.
Auton generaattorissa sähköä tehdään tarpeen mukaan, eiä sitä mihinkään lämpönä haihduteta turhan päiten.
Mutat se kaipaa säädettävän generaattorin säätimen lisäksi, ja se on turhan mutkikas pienkoneisiin ja mopoihin ja vastaaviin. - jotain rajaa
ampeerit jonoon kirjoitti:
Niin se antaa mitä antaa kun siinä ei ole sitä säädintä.
Kun siihen laitetaan säädin, sieltä ei tule ulos enempää kuin säädin määrittelee, ja se on se lyijyakun latausjännite eli noin 14V DC, taikka 6 - 12V lamppujen jännite jos akkua ei ole systeemissä.
Käämityksen inpedanssi ja induktanssi määrittelee sen maximivirran minkä se antaa sillä 3600 r/min.
Ja se taas määräytyy käämilangan paksuudesta, kierrosmäärästä ja niiden kestomagneettien mangneettivuon voimakkuudesta.
Jos on paksulla langalla tehty käämitys, siitä tulee enempi ampeereita, ja niiden tekemiseen taas tarvitaan voimakkaampi mangneettikenttä, ja sillä tavalla saadaan eri tarkoituksiin sopivimpia kokonaisuuksia.
Jos on sähköstarti, valot montakin, sytytys ja muuta, tarvitaan melko tehokas generaattori, ehkä 200 wattia, jos on jokin mopo jossa pelkkä ajovalot ja sytytys pärjätään pienemmillä tehoilla ehkä 50-80W.
Näihin tarpeisiin sitten sovitellaan sopiva staattori, ja sille sopiva säädin, jotta kaikki on balanssissa, eikä turhaa lämpöä ole tarpeen haihduttaa mihinkään isoilla siileillä.
Auton generaattorissa sähköä tehdään tarpeen mukaan, eiä sitä mihinkään lämpönä haihduteta turhan päiten.
Mutat se kaipaa säädettävän generaattorin säätimen lisäksi, ja se on turhan mutkikas pienkoneisiin ja mopoihin ja vastaaviin."Auton generaattorissa sähköä tehdään tarpeen mukaan, eiä sitä mihinkään lämpönä haihduteta turhan päiten."
Jaa kyllä ainakin minun tapaamissa autoissa generaattori on ihan kiinteällä hihnavedolla moottorista eikä sen pyörimisnopeus ole mitenkään säädelty erikseen.
älä kerro totuutena asiaa jota et tiedä. - Rajansa kaikella!
jotain rajaa kirjoitti:
"Auton generaattorissa sähköä tehdään tarpeen mukaan, eiä sitä mihinkään lämpönä haihduteta turhan päiten."
Jaa kyllä ainakin minun tapaamissa autoissa generaattori on ihan kiinteällä hihnavedolla moottorista eikä sen pyörimisnopeus ole mitenkään säädelty erikseen.
älä kerro totuutena asiaa jota et tiedä.Hihnaveto on kyllä kiinteä, mutta oleellista on se, että kun akku on täysi ja lisälaitteita ei ole kytkettynä (= virran tarve pieni), niin generaattoria on helppo pyörittää, eikä ota kovinkaan paljon mekaanista tehoa moottorista.
Mitä enemmän kuormittaa (= ottaa virtaa) auton laturia, sitä jäykempi sitä on pyörittää. Eli generaattori antaa tehoa tarpeen mukaan.
Kokeilepa autoasi tyhjäkäynnillä, moottorin kierrosluku laskee, kun kytket ajovalot päälle. Eli kun tarvitaan sähköä enemmän, generaattori antaa sitä enemmän ja tietysti ottaa mekaanista tehoa enemmän, eli kuormittaa moottoria.
Joten "jotain rajaa"-nimimerkki ei itse ymmärrä asioita, vaikka syyttelee muita!! - silminnäkijä
jotain rajaa kirjoitti:
"Auton generaattorissa sähköä tehdään tarpeen mukaan, eiä sitä mihinkään lämpönä haihduteta turhan päiten."
Jaa kyllä ainakin minun tapaamissa autoissa generaattori on ihan kiinteällä hihnavedolla moottorista eikä sen pyörimisnopeus ole mitenkään säädelty erikseen.
älä kerro totuutena asiaa jota et tiedä.Mitä sinä vajakki sekaannut näihin kun et tajua aiheesta enempää kuin sika hopealusikasta.
Pyörimisnopeus on toisarvoinen juttu, ensisijaisesti vuon voimakkuudella säädetään ulostulevan tehon määrää.
Sinulle kun koko laitos on täys mysteeri, niin eiköhän joku amispalsta sopisi paremmin tuollaisen sonnan ulostamiseen?
- sulkua napaan
Pitäiskin laittaa auton vaihtovirtagenu koepenkkiin ja ajaa siinä näitä säätöjuttuja mukaellen erilaisia käyriä ihan tutkimusmielessä.
roottorille vaan vakiovirta ja sitten suoraan käämistä tulevan kimppuun.
se vähän hankaloittaa kun niissä pakkaa olemaan isohkot virrat, jaa no taitaa löytyä vanhoja Lucaksen staattoreita joissa puhutaan parinkolmenkymmenen ampeerin lukemista.
Ja onhan noita tyristoreita jos lainaa hitsauskoneen varaosia, niin muutamaan sataan ampeeriin asti kananmunan kokoisia, eli eivät kyllä hyydy tokikaan näissä kokeiluissa.
vähän hassua kyllä koko säätöpolitiikka kun rajoitukset tapahtuu kuormittamalla, jossa ei ainakaan hyötysuhde näyttele suunnittelun pääosaa.
Mutta vaikeaahan se on, kun kestomagneetti ei ymmärrä muusta kuin nopeuden muutoksesta (tai kertoimien tuloksesta) vaikuttamaansa lopputulosta. - tasaista sähköä
Toimiiko aurinko paneeli säätäjä jos laittaa siihen magneetikäämiltä tulevan virran tasasuuntimen kautta ja siitä säätimestä sitten lampuille.
tarvitseeko akkua vai toimiiko ilman?- savu merkit
Ei taida toimia.
Syynä liian korkea jännite tulopuolella, aaltoisuusongelma, ja pwm metodi joka vilkuttaa valoja säätöpisteessä ilman akkua, eli vaikeaksi menee.
lisäksi suuri tehohäviö korkean tulojännitteen takia ja muuta ongelmaa koska laitetta ei ole siihen suunniteltu.
- inssit vauhdissa
Älkää nyt tehkö taas niin stanan vaikeaksi asiaa. Nuo moottorien sisällä olevat ns. laturit kytketään vaan diodin läpi akkuun ja se on siinä.
eli laturin johto -> diodi -> akku. niin se on aina tehty koskaan ei ole mitään ihmeen säädinviritelmiä pitänyt ruveta tekemään.
virta on vain n. 1-3a, mitään säätimiä ei tarvita koska käyntiajat ovat suhteellisen lyhyitä ja akkuna käytetään normaalia vesiakkua.
valoja on turha kuvitella laittavansa koska tuo virta tarvitaan akun lataamiseen. jos tarvitsee jotain muuta sähköä kuin startin niin sitten pitää laittaa hihnavetoinen laturi.- räpeltäjä vauhdissa?
mitkä vi*un laturit moottorien sisällä????????? auton laturi ja magneetto on eri asia, yhteistä niillä kuitenkin on se että molemmissa on jännitteen valvonta.
Jos latausta rajoittaa ainoastaan käämityksen/piirin virta niin akku ei kerkiä latautumaan edes puolilleen kun jo lentää korkit akusta ja pipo keksijän päästä.
Ihan vaan tiedoksi että käyntiajat vaihtelevat melkoisesti käyttökohteesta riippuen
ja mitä vakiovirralla akkua ladataan, sen ylimenevä jännite riippuu täysin sen sisäisestä vastuksesta, joka taas riippuu akun kapasiteetista ja sen muista ominaisuuksista.
Näin yleispätevänä nyrkkisääntönä kuitenkin sanon että en ole mitään akkua nähnyt jonnekka voisi työntää paria ampeeria virtaa ilman että napajännite karkaa yhtä korkealle, kun nuo sinut omat kuvitelmasi omasta osaamisestasi. - nuorempi asentaja
räpeltäjä vauhdissa? kirjoitti:
mitkä vi*un laturit moottorien sisällä????????? auton laturi ja magneetto on eri asia, yhteistä niillä kuitenkin on se että molemmissa on jännitteen valvonta.
Jos latausta rajoittaa ainoastaan käämityksen/piirin virta niin akku ei kerkiä latautumaan edes puolilleen kun jo lentää korkit akusta ja pipo keksijän päästä.
Ihan vaan tiedoksi että käyntiajat vaihtelevat melkoisesti käyttökohteesta riippuen
ja mitä vakiovirralla akkua ladataan, sen ylimenevä jännite riippuu täysin sen sisäisestä vastuksesta, joka taas riippuu akun kapasiteetista ja sen muista ominaisuuksista.
Näin yleispätevänä nyrkkisääntönä kuitenkin sanon että en ole mitään akkua nähnyt jonnekka voisi työntää paria ampeeria virtaa ilman että napajännite karkaa yhtä korkealle, kun nuo sinut omat kuvitelmasi omasta osaamisestasi.Unohtui sanoa että akun sisäiseen vastukseen vaikuttaa ennen kaikkeaan sen varauksen tila.
Seuraavalla kerralla, ennen kuin rupeat virittelemään hihnavetoista laturia, niin ota valoille sähkö toiselta puolijaksolta. Jonka jätät nyt kokonaan käyttämättä tältä "moottorin sisäiseltä laturilta" - inssit vauhdissa
nuorempi asentaja kirjoitti:
Unohtui sanoa että akun sisäiseen vastukseen vaikuttaa ennen kaikkeaan sen varauksen tila.
Seuraavalla kerralla, ennen kuin rupeat virittelemään hihnavetoista laturia, niin ota valoille sähkö toiselta puolijaksolta. Jonka jätät nyt kokonaan käyttämättä tältä "moottorin sisäiseltä laturilta"Niin se vaan on että yleinen kytkentä on diodin läpi suoraan akkuun näin on tehty jo vuosikymmenet!
JOKA IKISESSÄ sähkökäynnisteisessä ruohonleikkurissa, pienissä perämoottoreissa jne. on kyseinen kytkentä ja ei niissä akut räjähtele silmille! latausvirta on vain 1-3a ja ei kukaan aja muutamaa tuntia pidempiä aikoja yhtä mittaa.
valoille EI RIITÄ virtaa siitä sisäisestä laturista. joissain koneissa on valoja mutta ne on ihan pelleilyä. sytkärin liekin valossakin näkee pidemmälle kuin niillä ns. valoilla.
jos tarvitsee valoja niin täytyy laittaa hihnavetoinen laturi. esim. 2x 55w eteen ja taakse niin tarvitaan tehoa jo 220 wattia. ei riitä teho noissa pikkukäämeissä. - säätöäkin tarvitaan
inssit vauhdissa kirjoitti:
Niin se vaan on että yleinen kytkentä on diodin läpi suoraan akkuun näin on tehty jo vuosikymmenet!
JOKA IKISESSÄ sähkökäynnisteisessä ruohonleikkurissa, pienissä perämoottoreissa jne. on kyseinen kytkentä ja ei niissä akut räjähtele silmille! latausvirta on vain 1-3a ja ei kukaan aja muutamaa tuntia pidempiä aikoja yhtä mittaa.
valoille EI RIITÄ virtaa siitä sisäisestä laturista. joissain koneissa on valoja mutta ne on ihan pelleilyä. sytkärin liekin valossakin näkee pidemmälle kuin niillä ns. valoilla.
jos tarvitsee valoja niin täytyy laittaa hihnavetoinen laturi. esim. 2x 55w eteen ja taakse niin tarvitaan tehoa jo 220 wattia. ei riitä teho noissa pikkukäämeissä.Tässä aloittajan tapauksessa oli kyse vähän tehokkaammasta magneettolaturista, joss ei siis onnistu tuo yksinkertainen dioditarina, vaan tarvitaan säädin pitämään asiat aisoissa.
- sulkua napaan
säätöäkin tarvitaan kirjoitti:
Tässä aloittajan tapauksessa oli kyse vähän tehokkaammasta magneettolaturista, joss ei siis onnistu tuo yksinkertainen dioditarina, vaan tarvitaan säädin pitämään asiat aisoissa.
Eli jos on tehokas laturi ilman akkua, mitä teet sille jännittelle joka nousee sitä mukaa kuin kahvasta väännetään !
voihan siihen toki laittaa peruskuorman, ja valot sovittaa siihen, mutta se taas johtaa siihen että pikkukierroksilla valot on lihanpala ja vasta kaasu täysillä palaa normaalisti.
eli se säädin on sitä varten ettei noin käy. - Räpeltäjä vauhdissa?
inssit vauhdissa kirjoitti:
Niin se vaan on että yleinen kytkentä on diodin läpi suoraan akkuun näin on tehty jo vuosikymmenet!
JOKA IKISESSÄ sähkökäynnisteisessä ruohonleikkurissa, pienissä perämoottoreissa jne. on kyseinen kytkentä ja ei niissä akut räjähtele silmille! latausvirta on vain 1-3a ja ei kukaan aja muutamaa tuntia pidempiä aikoja yhtä mittaa.
valoille EI RIITÄ virtaa siitä sisäisestä laturista. joissain koneissa on valoja mutta ne on ihan pelleilyä. sytkärin liekin valossakin näkee pidemmälle kuin niillä ns. valoilla.
jos tarvitsee valoja niin täytyy laittaa hihnavetoinen laturi. esim. 2x 55w eteen ja taakse niin tarvitaan tehoa jo 220 wattia. ei riitä teho noissa pikkukäämeissä.Jos käämi on mitoitettu niin pieneksi että virta on 200mA niin voi tuo viritys jopa toimiakin kun akku uusitaan 4 kertaa kesässä. Tai sitten siellä on etuvastus minkä toimintaa et vain ole ymmärtänyt.
Käämejä kun tuppaa olemaan eri kokoisia ja eri tarkoituksiin, aloittajan moottorissa tuollaiset purkkaviritelmät voi unohtaa tyystin, jos räjähteiden kehittely ei ole päämäärä.
http://www.apriliaforum.com/forums/showthread.php?150272-apilia-rs-electricity-scheme
tuossa sivulla iso kuva 50cc mopon ylivoimaisesti yleisimmästä latauskytkennästä jossa akkua ei todellakaan ladata PELKÄN puoliaaltotasasuuntauksen avulla. Säätö tarvitaan jo mopossa jossa pärjätään 20W ajovaloilla.
- sulku napaa
KAikki auton latauslaitteet ovat ns. vakiojännitesäätöön perustuvia laitteita.
Vanhalla ajalla tasavirtalatureissa oli käytössä erilaisia latausmetodeja. Lucaksella oli hiukan omantyylisensä, joissa säätöpistettä pidettiin melkoisen korkealla, yli 15 v oli aivan yleinen arvo, Boshilla ol ikäytössä ns. variodisäätö, jossa käyettiin hyväksi diodin kynnysjännitteitä jossa saatiin säätökäyrä muistuttamaan aika pitkälle vakiovirtamuotoa.
Kaikki tasavirtasäätimet myöskin pitivät sisällään virtasäädönkin, joilla myös voitiinmatkia vakiovirtasäätöä, mutta joiden tarkoitus oli toinen, se vaan tuli siinä kuin sivutuotteena.
Tarkoitus oli pitää se tietylle virralle rakennettu tasavirtalaturi hengissä koska siinä ei tapahdu samaa kuin vaihtovirtalaitteessa joka rajoittaa itse itsensä rakenteellisesti, eikä erillistä virtarajoitusta tarvita.
Esm Lucas RB 340 säädin oli kolmitolppainen jossa oli siis takavirtarele, jöännitesäätö ja virtasäätö.
sellaista tarinaa latauslaitteistya työkoneissa ja autoissa.
mopojen ja vastaavien ns. mangneettolaturit ovat sitten oma luokkansa jossa on paljon erilaisi aversioita.
B&S pienkoneissakin ainakin kymmenen eri rakennetta, joista yksinkertaisin on se latauskäämi- diodi- akku-periaate.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783190
- 492400
- 322117
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa4812112- 1371879
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313301752- 311745
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne101569Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi51310Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani61264