ja pysyt. Vaikka taistelen vastaan. Tahtoen ja tahtomatta.
Haaveilen halauksesta, suudelmaa en uskalla edes kuvitella. Kun saisi edes sanoja sanottua!
Sanoja on ollut, katseita myös. Puhumatonta ymmärrystä. Järjettömästi epäselvyyttä. Odotusta ja iloa. Tunteita ja epävarmuutta. Hulluna toivomista. Oikeassa elämässä.
Ja täällä taas pelkkää sekasortoa, kopiointia, plagiointia, tietomurtoja, hulluksi tulemista.
Olen varma, että joku täällä esiintyy minuna. En käy chatissa, en kerro nimeni numeroiden määrää. Silti täällä liian paljon asioita, jotka voin suoraan yhdistää itseeni. Nimiä, paikkoja, asioita, sanojani muualla. V......ako vai jotain muuta?
Teen väärin kun täällä käyn. Mut en taida olla ainoa? Luen muiden kirjoittamia ajatuksia, vertaan omaan elämääni ja mietin mitä tehdä. Ikävöin. Kaipaan kosketusta ja aitoa tunnetta, johon ei tarvita muuta kuin katse.
Sinä, jota etsin: tahdon edelleen nähdä sinua. Edes ohimennen. Luulen meidän molempien tunnistaneen toisemme täältä joskus aiemmin, mutta nykyisin ei kumpikaan tiedä mihin uskoa. Mitä sanoa, miten olla. Luulisin.
En tiedä. En ole ollut tarpeeksi rohkea selvittääkseni asiaa. Helpompi antaa asioiden olla ja kulkea vanhaa polkua pitkin. Muiden perässä yksin.
Ihana olet. Just sellaisena kuin olet. Odotan ja toivon edelleen, mutta joskus elämä vain potkii. Ja silloin tämän sivuston p...a saa jäädä. Hymyilen varmasti, kun näen sinut kasvotusten. Toivottavasti ihan kahden.
Haaveilen halauksesta, suudelmaa en uskalla edes kuvitella. Kun saisi edes sanoja sanottua!
Sanoja on ollut, katseita myös. Puhumatonta ymmärrystä. Järjettömästi epäselvyyttä. Odotusta ja iloa. Tunteita ja epävarmuutta. Hulluna toivomista. Oikeassa elämässä.
Ja täällä taas pelkkää sekasortoa, kopiointia, plagiointia, tietomurtoja, hulluksi tulemista.
Olen varma, että joku täällä esiintyy minuna. En käy chatissa, en kerro nimeni numeroiden määrää. Silti täällä liian paljon asioita, jotka voin suoraan yhdistää itseeni. Nimiä, paikkoja, asioita, sanojani muualla. V......ako vai jotain muuta?
Teen väärin kun täällä käyn. Mut en taida olla ainoa? Luen muiden kirjoittamia ajatuksia, vertaan omaan elämääni ja mietin mitä tehdä. Ikävöin. Kaipaan kosketusta ja aitoa tunnetta, johon ei tarvita muuta kuin katse.
Sinä, jota etsin: tahdon edelleen nähdä sinua. Edes ohimennen. Luulen meidän molempien tunnistaneen toisemme täältä joskus aiemmin, mutta nykyisin ei kumpikaan tiedä mihin uskoa. Mitä sanoa, miten olla. Luulisin.
En tiedä. En ole ollut tarpeeksi rohkea selvittääkseni asiaa. Helpompi antaa asioiden olla ja kulkea vanhaa polkua pitkin. Muiden perässä yksin.
Ihana olet. Just sellaisena kuin olet. Odotan ja toivon edelleen, mutta joskus elämä vain potkii. Ja silloin tämän sivuston p...a saa jäädä. Hymyilen varmasti, kun näen sinut kasvotusten. Toivottavasti ihan kahden.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kaunis kirjoitus.
Koosteinen kokonaisuus.
Voi tuntua tutulta monet asiat tällä palstalla. Mutta kun meitä on 5 miljoonaa jotka tänne voidaan kirjoitella ja tuntea eri-ikäisinä samoja asioita. Kyllä ihminen ihastuu muutaman kerran elämässään tosissaan. Mutta tänne voi kirjoitella kuka milläkin nimimerkillä ja nimellä ja kuka vakavissaan ja kuka ihan leikillään. Ei kannata ottaa tosissaan. Ei todellakaan.
Samat sanat. Hymyillään kun jos kun kohdataan. Se me sentään osataan.
2 x haaveilevaa - toiveikasta.
Lohduttava teksti.. mutta yhtä puuroa näillä sivuilla. Sanat niin merkilliset, muuttuvat niin kovin merkityksettömiksi, mitättömiksi. Ei minulle, vaikka sitä niin kovin kaipaisin. Olisi pelkkää itsepetosta uskoa ja toivoa. Siksi en täällä enää aikaani tuhlaakaan.. ainoastaan silloin, kun jonkinlainen epätoivo tai synkkyys valtaa mieleni. Päivä kun mietin että miksi olen tässä. Miksi tuokin asia on noin.Tuosta.. olen kiitollinen, enemmän kuin mistään muusta. Mutta silti sitä pohtii.. että mikä tarkoitus tällä kaikella on.. jos vaikeuksien kautta voittoon.. niin todella.. kuka saa ja kenelle annetaan. Jääkö joku ilman.. olenko se minä.. jaksanko.
Nyt nukkumaan.. hyvää yötä sinulle. Ja kiitos sanoistasi, vaikka ne saivatkin ehkä jopa haikeammaksi, kun vain tarkemmin sisäistää tämän oman olotilan, sekä sen.. mikä puuttuu. Kuka puuttuu.. ketkä......
Kuka sen kissan hännän nostaa jos ei kissa itse?
Kenpä tietäisi sen, kenelle meni näin kaunis viesti...miehelle vai naiselle... :)
n->m. Ja kiitos kauniista sanoista kommentoijille.
varppina se juippi on yhtälailla sekaisin susta.
onnee seuraavaan tapaamiseen:)
Oletko tumma vai vaalea?
Kauniisti kirjoitettua, ihan sydäntä lämmitti. Kumpa saisit sanottua kohteellesi kaikki herkät tuntemasi asiat. Se toisi molemmille helpotusta. Tunne on ollut/on yhteinen. Miksi et tilannetta selvittäisi - jotta ei harmittaisi lopun elämääsi.
Uskon että "oikeat" kohtaavat - ihmeelinen sattuma ei ole mikä tahansa tapaaminen, vaan merkittävä ja tarkoituksellinen kohtaaminen. Eikö?
aloittaja mies vai nainen
Pannaan musaa
http://www.youtube.com/watch?v=l6UVoIT_0KI
pannaan, mutta ei musaa. pannaan pannaan
Siis tuo edellä linkittämäni kipale on yksi lempparini.
Liian paljon asioita. .
Kirjoituksessasi , kuin omia tuntemuksiani, paljon.
Muuten hieno viesti mutta olisiko pientä vainoharhaisuutta? Oletko koskaan kertonut kenellekään että kirjoittelet täällä? Mistä voit tietää ihastuksesi kirjoittelevan täällä?
Vainoharhaisuutta on riittänyt ihan liiaksikin. Siksi varmaan asiat menikin pieleen, silloin kun näimme useammin. Jälkikäteen ajatellen taisin olla idiootti, kun en tajunnut asioita paremmin, en nähnyt ympärilleni kaiken muun sonnan keskellä.
Nyt joissain asioissa luovuttaneena, toisissa varmempana kuin aiemmin, näen paremmin. Niin itseni kuin monet muutkin asiat. Yksi asia on tämä perteleen sivusto. Kaikki ne yksityiskohdat niin hyvässä kuin pahassakin eivät voi olla mielikuvitukseni tuotetta. Joku tai jokin leikkii aika ikävää leikkiä.
Omat tekstini tunnistan milloin vain, ja jos ne jostain muualta pomppaavat tänne ilman minun apua, muunneltuina ja seksikstiseen sävyyn kirjoitettuina, nimillä varustettuina jotka löytyvät puhelinluettelostani, niin... Mitä pitäisi ajatella?
Ja siihen tunnistamiseen. Harvemmin tänne kirjoittelen edelleenkään, mutta jos tiettyjen irl (ärsyttävä lyhenne!) tapahtumien jälkeen kirjoittamaani on vastattu juuri tapahtuneeseen liittyvin sanoin, elein, seuraamuksien kautta, niin mitä siitäkin voi päätellä? Enemmän täällä vain luen, ja kaikki ei nyt mene oikein. Ei täällä eikä elävässä elämässä.
Kiitos ja kumarrus, tämä noin kolmekymppinen nainen lopettaa nyt sanallisen purkautumisen. Nyt ei rohkeus ja ymmärrys riitä tämän enempään.
Öitä. Over and out.
Ei ole vainoharhaisuutta. Tän sivuston lieveilmiöitä.
Sua stalkataan. Tuttua kaikki kertomasi.
Ja v..ttuilua. Että sellainen leikkikenttä tää on. Kuka milloinkin on naruissa nykkimässä ja nykittävänä.
AAAH TÄSSÄ sekä silmä että mieli, sydän ja sielu lepää B ))
http://www.youtube.com/watch?v=-67GzH5z8o4
https://www.youtube.com/watch?v=gVppceNO7uE
Pelkuri-parka, aina jäät sinne nurkkaan pimentoon. Minä valon yksinäisyyteen.
Olikstää omistettu jesselle???
http://www.youtube.com/watch?v=xMbP9SoJ_hM
aloittajalle voisin heittää multaa päälle ihan vain hymyillen.
Hyvää jatkoa meille. Syksyn viimat taivuttelee mutta ei meitä murra siis ei surra. Eletään päivä kerrallaan ja eteen päin katsellaan missä aurinko paistaa. Hymyillään leveämmin kuin nielleenä makean mämmin. Lörtsyttelen luo kaivatun vain kahden kun olla vois se onnen tois.