Tämänpäiväinen iltasanomat levittää vihaa varattomia vastaan luettelemalla henkilöitä jotka ovat _ensin_ joutuneet lääkityiksi ja sitten murhanneet. Sanovat että hulluja löytyy kaduilta.
Eivät nämä ensin murhaa ja sitten joudu lääkityiksi vaan ensin joutuvat lääkityiksi, sitten joko kuolevat sivuvaikutuksiin, kärsien lopun ikäänsä pahinta kuvittelemaasi kankkusta vastaavissa olosuhteissa tai sekoavat riittävästi tappaakseen jonkun.
Lääkärien vastuusta ei puhuta mitään. Huumediileri joutuu vankilaan. Lääkäri vaarallisemmista aineista ei.
Natsien puheet kaduille sairaalasta joutuvista hulluista ovat täyttä puppua.
Kyllä he asunnon saisivat heti jos heillä olisi varaa millä se hankkia. Ja yhteiskunnalla olisi varaa takuuvuokrat maksaa - eipä maksa, pitää saada kiduttaa sairaalaolosuhteissa.
Jos joku vapaaehtoisesti lääkettä tai huumetta ottaa, toki on riittävän tyhmä että voidaan katsoa syyntakeettomaksi mutta lukuisat pakosta lääkityt - eivät he itse päättäneet koukkuun jäädä vaan yhteiskunta heidät siihen pakotti. Lukkojen takaa ei voi töissä käydä, vähitellen rahat ovat menneet kun siellä vähänkin pidempään joutuu olemaan.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/107615 3684292
"Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n mukaan vakaviin rikoksiin syyllistyneet syyntakeettomat pääsevät liian usein vapaaksi ilman riittävää hoitoa."
Näin asia ei ole. Yleensä he nimittäin syyllistyvät rikoksiin vasta "hoidon" jälkeen.
Lääkkeet sekoittavat päänupin siinä missä muutkin huumeet ja sitten he eivät enää - osa heistä - ole oikeudenkaan mielestä syyntakeellisia. TEO:n natseilla on mennyt syy ja seuraus päälaelleen kun haluavat pakkohoitoon rikollisia jotka rikoksia tekevät koska heitä on "hoidettu" - eli lääkkeillä julmasti kidutettu. Suurin osa kärsii kidutuksensa hiljaa - osa edes vähän kostaa yhteiskunnalle kidutustaan. Heidät TEO tahtoo vaientaa voimakkaammilla lääkkeillä. Suurin osa kidutukseen joutuvista ei ole mitään tehnyt kellekään, kunhan yhteiskunta on heihin vihansa jonkun ehdotuksesta kohdistanut.
Oikeudenkäyntiä ei ole ennen tuomiota eikä perätöntä ilmoitusta edes
pidetä rikollisena. Aivan samasta väitetystä teosta tuomio vaihtelee
välillä ei mitään - henki pois pitkällisen kidutuksen jälkeen.
Teosta, jota ei tarvitse oikeudessa tai mitenkään muutoinkaan näyttää
tapahtuneeksi. Pelkkä syytös riittää. Teon -tai puheiden- ei tarvitse
olla rikollisia. Riittää että keksitty tai esimerkiksi asiayhteydestä
irroitettu sanonta kuulostaa uskottavalle. Vaikka se laitettaisiin
suuhun jonka ei ole tunnettu sellaisia puhuneen.
Koska valtiolla ei yleensä ole tarvetta päästä kenestäkään eroon,
lainsäädäntöä käyttävät hyväkseen hyvämaineiset rikolliset jotka eivät
teostaan jää kiinni kun sitä ei tulla tutkimaan, kun he ovat
uskotuiksi tulleet.
Oli syytös jolla rikos eli perätön ilmianto tehdään kuinka päätön
tahansa.
Laillisten, usein pakolla määrättyjen aineitten aiheuttamat haitat
ovat suuremmat kuin laittomien huumeiden, huolimatta siitä että
laittomien huumeiden haitoista suuri osa johtuu niiden kalliista
hankintahinnasta aiheutuvasta rikollisuudesta, kun taas lääkkeet ovat
yleensä käyttäjälleen ilmaisia.
Tähän on syynä se että huumeita käytetään yleensä harvemmin, oman
harkinnan mukaan, lääkkeitä käsketään syömään päivittäin.
Uhriksi joutunutta kohdellaan tyhmänä pikkulapsena. "tämä lääke on
sinulle hyväksi, sinä tarvitset sitä, se auttaa sinua"- kun kyse on
sänkyyn laittavasta aineesta joka vie kyvyn ajatella pitkäksi aikaa
tai aineesta joka katukaupassa katsotaan huumeeksi.
Jos aivan saman teon tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava
rikos. Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua
vain valtiolle. Psykiatriseksi hoidoksi väitetään tekoja jotka vievät
ihmisyyden uhriltaan.
Pelkät sivuvaikutukset eivät ole kyseessä, kun lääkkeitä syötetään
pakolla niitä haluamattomille ja tarvitsemattomille. Tällöin
tarkoituskin on se tila joka niillä aikaan saadaan.
Oikeuteenkaan he, aineiden ja järjestelmän uhrit, eivät pääse, eivät
ennen lääkitsemistä - minkä jälkeen se onkin turhaa. Viattomia ja
rikoksia tekemättömiä laitetaan laitoksiin pelkän perättömän puheen
perusteella. Puheen, jota ei tarkisteta mitenkään vaikka sillä on
kauaskantoisia ja haitallisia seurauksia.
Hullun leima, työnteon ja kaiken normaalin elämän syystäkin (parempi
on työnantajalle olla ottamatta mitään riskejä lääkkeitä syövän
kummajaisen takia, järkevää ja kannatettavaa on ajatella muita
työntekijöitä ja asiakkaita) estävä leima säilyy koko loppuelämän
vaikka joskus ulos pääsisikin laitoksesta. Taloudelliset menetykset
ovat erittäin suuria sekä uhrille että valtiolle.
Leimaa tai laitokseen viemistä ei käytännössä mitenkään voi oikeuteen
saattaa. Jotta järjestelmä olisi edes jotenkin oikeudenmukainen,
tulisi kuulla sekä ilmoituksen tekijää sekä kohdetta oikeudessa ennen
laitokseen viemistä. Mieluiten sattumanvaraisesti valittujen
lautamiesten määrätessä tuomiosta kuin lääkärin ja poliisin tavoin
valtion palkkalistoilla olevan tuomarin -ja poliittisesti valittujen
lautamiesten. Oikeudenkäyntien tulisi myös olla julkisia, nykyinen
salailu kertoo vain sen, että oikeudella ei ole käsissään puhtaita
jauhoja.
Mitään tällaista ei tapahdu. Käsien pesemistä harjoitetaan kyllä,
ilmoituksen tekijä kun on ilmoituksen tehnyt, muut ketjussa, joka
uhrin orjuuttaa, tukeutuvat siihen, vaikkei sitä mitenkään ole missään
todeksi osoitettu. Monessa muussa maassa vastaaviin laitoksiin
laitetaan yhä vallitsevien eugeniikan säädösten mukaisesti
epäsuhtaisesti erirotuisia ja etnisesti eri ryhmää olevia.
Systeemi vaientaa valittajan ''sairaudentunnottomuus'' lisätään
diagnoosiin, lääkkeitä määrätään enemmän, kuolema on kivuliaampi.
Vaikka on yleisempää toista hulluksi kutsua ja tulla uskotuksi kuin
että kutsuttu on hullu, kutsujaa uskotaan kritiikittä - maassa jossa
suurin osa uskoo jumaliin ja muihin satuolentoihin, ei ole usko
pseudotieteisiin, auktoriteettisiin "lääkärin" sanoihin mikään
kummallinen asia - silti, uhrille kysymys on elämästä ja kuolemasta.
Ei kukaan usko uhriksi joutuvansa, mahdollisuus on pieni - mutta sille
jonka kohdalle se sattuu, elämä on ohi, kuolemaan johtava kärsimys
alkaa.
Näin ollen suuri määrä syyttömiä murhataan erittäin vaarallisilla
lääkkeillä. Fiksuimmat tajuavat tappaa itsensä ennenkuin lääke sen
tekee. Parempi kuolla järjissään kuin vähitellen se menettää, unohtaa
nimensä ja muunkin muistinsa, alkaa käyttäytymään kuten häiriintynyt
henkilökunta määrää - kuten he katsovat hullujen käyttäytyvän.
Yksilöistä tehdään hullusti käyttäytyvää massaa, lääkkeillä
aiheutetaan oireita joita alunperin ei ollut. Niilekin harvoille jotka
laitokseen vietäessä olivat hulluja olisi parempi olla joutumatta
lääkittäviksi.
Jos pää on jo ennalta sekaisin, ei sitä tulisi enää lisää sekoittaa
lääkkeillä jotka siinä kyllä onnistuvat.
- Vähän sama kuin antaisi narkkarille lisää huumetta, juopolle lisää
viinaa, sillä erolla että narkkarilla ja juopolla yleensä
mielenterveys säilyy koska aineet ovat lievempiä ja niitä käytetään
harvemmin.
Netistä löytyneitä ohjeita tilanteisiin joissa hoitoihmisiä tapaa:
1) Älä koskaan ole eri mieltä hänen kanssaan mistään asiasta, ellei se
ole aivan välttämätöntä. Vältä kannanottoja.
2) Jos olet pakoitettu tapaamaan hänet, tapaa hänet mahdollisimman
pienellä porukalla (toisaalta todistajasta voi olla hyötyä myöhemmin)
ja puhu vähän, näin tilanne on pian ohi. Vältä erityisesti puhumasta
omista tai läheistesi yksityisasioista. Älä
vain ota lasta mukaan.
3) Jos olet pakoitettu menemään johonkin joukkotilaisuuteen jossa
sossumielinen esiintyy, mene takariviin ja käytä mahdollisimman vähän
puheenvuoroja, mieluiten olet kokonaan hiljaa. Vastauspuheenvuorojen
tulee olla lyhyitä ja lakonisia.
4) Älä koskaan ota oma-aloitteisesti häneen yhteyttä.
5) Mikäli huomaat aikaisemmin normaalin tuttavasi hurahtaneen
sosiaalioppeihin, katkaise välit mahdollisimman pian mutta huomaamatta
ja vähin äänin ikäänkuin vahingossa. Pahin mitä voi tapahtua, on hänen
kysymyksensä: "Miksi et ole kanssani".
Älä missään tapauksessa kerro hänelle yhteydenpidon loppumisen
todellista syytä.
6) Seurapiirit joiden jäsenet ovat kovasti sossumielisten kanssa
tekemisissä ovat epäilyttäviä, vaikkei piiri olekaan avoimen
sossumielinen. Vältä sellaisia.
Huomennakin valtio lukitsee lapsia laitoksiin ilman todellista syytä.
Kuten toki myös aikuisia ja vanhuksia.
Jos saman tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava rikos.
Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua vain
valtiolle. Oikeuteenkaan he eivät pääse, eivät ennen lääkitsemistä -
minkä jälkeen se onkin turhaa.
Pelkkä epäily riittää. Lapsi kärsii vanhempiensa puolesta. Väärät
ilmoitukset ovat yleisiä koska sellaisesta ei voi joutua mihinkään
vastuuseen.
http://dir.yahoo.com/Health/Mental_Health/Counseling_an d_Therapy/Antipsychiatry/
http://www.google.com/search?q=antipsychiatry&ie=UTF-8& oe=UTF-8&l=fi&lr=
www.oikos.org/antipsicen.htm
www.hollandandbarrett.com/Concern/ Tardive_Dyskinesia.htm
www.antipsychiatry.org
www.psychnet-uk.com/psychiatry/antipsychiatry.htm
Eivät nämä ensin murhaa ja sitten joudu lääkityiksi vaan ensin joutuvat lääkityiksi, sitten joko kuolevat sivuvaikutuksiin, kärsien lopun ikäänsä pahinta kuvittelemaasi kankkusta vastaavissa olosuhteissa tai sekoavat riittävästi tappaakseen jonkun.
Lääkärien vastuusta ei puhuta mitään. Huumediileri joutuu vankilaan. Lääkäri vaarallisemmista aineista ei.
Natsien puheet kaduille sairaalasta joutuvista hulluista ovat täyttä puppua.
Kyllä he asunnon saisivat heti jos heillä olisi varaa millä se hankkia. Ja yhteiskunnalla olisi varaa takuuvuokrat maksaa - eipä maksa, pitää saada kiduttaa sairaalaolosuhteissa.
Jos joku vapaaehtoisesti lääkettä tai huumetta ottaa, toki on riittävän tyhmä että voidaan katsoa syyntakeettomaksi mutta lukuisat pakosta lääkityt - eivät he itse päättäneet koukkuun jäädä vaan yhteiskunta heidät siihen pakotti. Lukkojen takaa ei voi töissä käydä, vähitellen rahat ovat menneet kun siellä vähänkin pidempään joutuu olemaan.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/107615 3684292
"Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n mukaan vakaviin rikoksiin syyllistyneet syyntakeettomat pääsevät liian usein vapaaksi ilman riittävää hoitoa."
Näin asia ei ole. Yleensä he nimittäin syyllistyvät rikoksiin vasta "hoidon" jälkeen.
Lääkkeet sekoittavat päänupin siinä missä muutkin huumeet ja sitten he eivät enää - osa heistä - ole oikeudenkaan mielestä syyntakeellisia. TEO:n natseilla on mennyt syy ja seuraus päälaelleen kun haluavat pakkohoitoon rikollisia jotka rikoksia tekevät koska heitä on "hoidettu" - eli lääkkeillä julmasti kidutettu. Suurin osa kärsii kidutuksensa hiljaa - osa edes vähän kostaa yhteiskunnalle kidutustaan. Heidät TEO tahtoo vaientaa voimakkaammilla lääkkeillä. Suurin osa kidutukseen joutuvista ei ole mitään tehnyt kellekään, kunhan yhteiskunta on heihin vihansa jonkun ehdotuksesta kohdistanut.
Oikeudenkäyntiä ei ole ennen tuomiota eikä perätöntä ilmoitusta edes
pidetä rikollisena. Aivan samasta väitetystä teosta tuomio vaihtelee
välillä ei mitään - henki pois pitkällisen kidutuksen jälkeen.
Teosta, jota ei tarvitse oikeudessa tai mitenkään muutoinkaan näyttää
tapahtuneeksi. Pelkkä syytös riittää. Teon -tai puheiden- ei tarvitse
olla rikollisia. Riittää että keksitty tai esimerkiksi asiayhteydestä
irroitettu sanonta kuulostaa uskottavalle. Vaikka se laitettaisiin
suuhun jonka ei ole tunnettu sellaisia puhuneen.
Koska valtiolla ei yleensä ole tarvetta päästä kenestäkään eroon,
lainsäädäntöä käyttävät hyväkseen hyvämaineiset rikolliset jotka eivät
teostaan jää kiinni kun sitä ei tulla tutkimaan, kun he ovat
uskotuiksi tulleet.
Oli syytös jolla rikos eli perätön ilmianto tehdään kuinka päätön
tahansa.
Laillisten, usein pakolla määrättyjen aineitten aiheuttamat haitat
ovat suuremmat kuin laittomien huumeiden, huolimatta siitä että
laittomien huumeiden haitoista suuri osa johtuu niiden kalliista
hankintahinnasta aiheutuvasta rikollisuudesta, kun taas lääkkeet ovat
yleensä käyttäjälleen ilmaisia.
Tähän on syynä se että huumeita käytetään yleensä harvemmin, oman
harkinnan mukaan, lääkkeitä käsketään syömään päivittäin.
Uhriksi joutunutta kohdellaan tyhmänä pikkulapsena. "tämä lääke on
sinulle hyväksi, sinä tarvitset sitä, se auttaa sinua"- kun kyse on
sänkyyn laittavasta aineesta joka vie kyvyn ajatella pitkäksi aikaa
tai aineesta joka katukaupassa katsotaan huumeeksi.
Jos aivan saman teon tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava
rikos. Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua
vain valtiolle. Psykiatriseksi hoidoksi väitetään tekoja jotka vievät
ihmisyyden uhriltaan.
Pelkät sivuvaikutukset eivät ole kyseessä, kun lääkkeitä syötetään
pakolla niitä haluamattomille ja tarvitsemattomille. Tällöin
tarkoituskin on se tila joka niillä aikaan saadaan.
Oikeuteenkaan he, aineiden ja järjestelmän uhrit, eivät pääse, eivät
ennen lääkitsemistä - minkä jälkeen se onkin turhaa. Viattomia ja
rikoksia tekemättömiä laitetaan laitoksiin pelkän perättömän puheen
perusteella. Puheen, jota ei tarkisteta mitenkään vaikka sillä on
kauaskantoisia ja haitallisia seurauksia.
Hullun leima, työnteon ja kaiken normaalin elämän syystäkin (parempi
on työnantajalle olla ottamatta mitään riskejä lääkkeitä syövän
kummajaisen takia, järkevää ja kannatettavaa on ajatella muita
työntekijöitä ja asiakkaita) estävä leima säilyy koko loppuelämän
vaikka joskus ulos pääsisikin laitoksesta. Taloudelliset menetykset
ovat erittäin suuria sekä uhrille että valtiolle.
Leimaa tai laitokseen viemistä ei käytännössä mitenkään voi oikeuteen
saattaa. Jotta järjestelmä olisi edes jotenkin oikeudenmukainen,
tulisi kuulla sekä ilmoituksen tekijää sekä kohdetta oikeudessa ennen
laitokseen viemistä. Mieluiten sattumanvaraisesti valittujen
lautamiesten määrätessä tuomiosta kuin lääkärin ja poliisin tavoin
valtion palkkalistoilla olevan tuomarin -ja poliittisesti valittujen
lautamiesten. Oikeudenkäyntien tulisi myös olla julkisia, nykyinen
salailu kertoo vain sen, että oikeudella ei ole käsissään puhtaita
jauhoja.
Mitään tällaista ei tapahdu. Käsien pesemistä harjoitetaan kyllä,
ilmoituksen tekijä kun on ilmoituksen tehnyt, muut ketjussa, joka
uhrin orjuuttaa, tukeutuvat siihen, vaikkei sitä mitenkään ole missään
todeksi osoitettu. Monessa muussa maassa vastaaviin laitoksiin
laitetaan yhä vallitsevien eugeniikan säädösten mukaisesti
epäsuhtaisesti erirotuisia ja etnisesti eri ryhmää olevia.
Systeemi vaientaa valittajan ''sairaudentunnottomuus'' lisätään
diagnoosiin, lääkkeitä määrätään enemmän, kuolema on kivuliaampi.
Vaikka on yleisempää toista hulluksi kutsua ja tulla uskotuksi kuin
että kutsuttu on hullu, kutsujaa uskotaan kritiikittä - maassa jossa
suurin osa uskoo jumaliin ja muihin satuolentoihin, ei ole usko
pseudotieteisiin, auktoriteettisiin "lääkärin" sanoihin mikään
kummallinen asia - silti, uhrille kysymys on elämästä ja kuolemasta.
Ei kukaan usko uhriksi joutuvansa, mahdollisuus on pieni - mutta sille
jonka kohdalle se sattuu, elämä on ohi, kuolemaan johtava kärsimys
alkaa.
Näin ollen suuri määrä syyttömiä murhataan erittäin vaarallisilla
lääkkeillä. Fiksuimmat tajuavat tappaa itsensä ennenkuin lääke sen
tekee. Parempi kuolla järjissään kuin vähitellen se menettää, unohtaa
nimensä ja muunkin muistinsa, alkaa käyttäytymään kuten häiriintynyt
henkilökunta määrää - kuten he katsovat hullujen käyttäytyvän.
Yksilöistä tehdään hullusti käyttäytyvää massaa, lääkkeillä
aiheutetaan oireita joita alunperin ei ollut. Niilekin harvoille jotka
laitokseen vietäessä olivat hulluja olisi parempi olla joutumatta
lääkittäviksi.
Jos pää on jo ennalta sekaisin, ei sitä tulisi enää lisää sekoittaa
lääkkeillä jotka siinä kyllä onnistuvat.
- Vähän sama kuin antaisi narkkarille lisää huumetta, juopolle lisää
viinaa, sillä erolla että narkkarilla ja juopolla yleensä
mielenterveys säilyy koska aineet ovat lievempiä ja niitä käytetään
harvemmin.
Netistä löytyneitä ohjeita tilanteisiin joissa hoitoihmisiä tapaa:
1) Älä koskaan ole eri mieltä hänen kanssaan mistään asiasta, ellei se
ole aivan välttämätöntä. Vältä kannanottoja.
2) Jos olet pakoitettu tapaamaan hänet, tapaa hänet mahdollisimman
pienellä porukalla (toisaalta todistajasta voi olla hyötyä myöhemmin)
ja puhu vähän, näin tilanne on pian ohi. Vältä erityisesti puhumasta
omista tai läheistesi yksityisasioista. Älä
vain ota lasta mukaan.
3) Jos olet pakoitettu menemään johonkin joukkotilaisuuteen jossa
sossumielinen esiintyy, mene takariviin ja käytä mahdollisimman vähän
puheenvuoroja, mieluiten olet kokonaan hiljaa. Vastauspuheenvuorojen
tulee olla lyhyitä ja lakonisia.
4) Älä koskaan ota oma-aloitteisesti häneen yhteyttä.
5) Mikäli huomaat aikaisemmin normaalin tuttavasi hurahtaneen
sosiaalioppeihin, katkaise välit mahdollisimman pian mutta huomaamatta
ja vähin äänin ikäänkuin vahingossa. Pahin mitä voi tapahtua, on hänen
kysymyksensä: "Miksi et ole kanssani".
Älä missään tapauksessa kerro hänelle yhteydenpidon loppumisen
todellista syytä.
6) Seurapiirit joiden jäsenet ovat kovasti sossumielisten kanssa
tekemisissä ovat epäilyttäviä, vaikkei piiri olekaan avoimen
sossumielinen. Vältä sellaisia.
Huomennakin valtio lukitsee lapsia laitoksiin ilman todellista syytä.
Kuten toki myös aikuisia ja vanhuksia.
Jos saman tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava rikos.
Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua vain
valtiolle. Oikeuteenkaan he eivät pääse, eivät ennen lääkitsemistä -
minkä jälkeen se onkin turhaa.
Pelkkä epäily riittää. Lapsi kärsii vanhempiensa puolesta. Väärät
ilmoitukset ovat yleisiä koska sellaisesta ei voi joutua mihinkään
vastuuseen.
http://dir.yahoo.com/Health/Mental_Health/Counseling_an d_Therapy/Antipsychiatry/
http://www.google.com/search?q=antipsychiatry&ie=UTF-8& oe=UTF-8&l=fi&lr=
www.oikos.org/antipsicen.htm
www.hollandandbarrett.com/Concern/ Tardive_Dyskinesia.htm
www.antipsychiatry.org
www.psychnet-uk.com/psychiatry/antipsychiatry.htm
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mietin tässä juuri, pitäisikö tästä viestistä ilmoittaa ylläpidolle... Kirjoittajalla nimittäin ei ilmeisesti nimittäin ole muuta pyrkimystä kuin massapostittaa säännöllisin väliajoin tätä lähestulkoon samanlaisena pysyvää viestiään eri foorumeille ilman pienintäkään halua keskusteluun. Olen kolmeen otteeseen esittänyt tätä viestiä koskevia kysymyksiä viestin kirjoittajalle ja käsitellyt viestin epäkohtia - joka kerran jääden vaille vastausta.
Kirjoittaja ilmeisesti uskoo niin vahvasti itseensä että ei pidä keskustelua tai todisteiden tuomista tarpeellisena. Lukija voi päätellä mitä tällaisen kirjoittajan viestistä haluaa oppia. Roskaahan se on, jos suoraan sanotaan.
Näemmä: murhaamisen vastustaminen on siis mielestäsi väärin -- taitaa mennä pilleriä aika paljon.
ilmeisille lääkenarkkareille jotka haluaisivat muidenkin jäävän koukkuun aineesiinsa ja kärsivän päivästä toiseen ilman minkäänlaista selvyyttä päässään, tila kaiken aikaa huonontuen ?
Hullut kun riittävästi syö lääkkeitä, oma persoonallisuus häviää ja nimeksi sitten otetaan vaikka Psykiatri.
Osa saattaa uskoakin sitä olevansa.
Yhtä sekaisin ovat kuin "oikeatkin" psykiatrit.
oot pitkällä asioiden pohdiskelussa! noi muiden kommentit on tyhmiä. Ehkä kohta tullaan siihen faktaan, että resursseja ja tietoa mielenterveydenhoitoon ei yksinkertaisesti ole riittävästi...näin ollen siitä saa kärsiä monet ja monet ihmiset. Itse en usko salaliittoteorioihin ja ainakaan siihen että hoitohenkilökunta tahallaan ajaisi ihmisen alas.
Pakkohoitotilanteet kehkeytyvät monesti ilman selkeää varoitusta taikka hyvin vähäpätöisestä syystä siten, että potilaaksi katsottu ei itsekkään usko tilanteen jatkuvan tarkkailuun taikka pakkohoitoon asti. Tämän vuoksi haluaisin tehdä pienimuotoisen ohjeen mikäli joutuu lääkärin vastaanotolle mielenterveydellisistä syistä.
Joutuessasi tekemisiin esim. terveyskeskuslääkärin kanssa jolla on tarkoituksenaan kirjoittaa sinulle lähetettä psykiatriseen sairaalaan, pyri tilanteen suomissa raameissa järjestämään paikalle luotettu kaveri taikka tuttava todistamaan keskustelua. Vaadi lääkäriltä selväkielinen selostus epäilyistään myös niiltä osin miten ne liittyvät lääkärin mielestä mielenterveyteen. Tuo oma näkökantasi rauhallisesti ja selkeästi esille ja pyri kumoamaan lääkärin väitteet. Pidä itse kirjaa lääkärin väitteistä jopa niiltä osin jota väitteet ovat vääriä taikka ei kuulune mielenterveyteen alkuunkaan. Mikäli tilanne jatkuu tarkkailuun asti, vaadi lääkäriä perustelemaan tarkkailulähetteen tarve. Tarkkailuun voidaan lähettää vain mikäli pakkohoidon perusteet lähes varmasti täyttyisivät.
Tarkkailussa käyttäydy samalla tavoin kuin muutoinkin elämässä. Älä tutustu potilaisiin taikka sairaalan henkilökuntaan. Mielenterveydenhoitajat sekä psykiatrit ovat suurelta osin sairaampia kuin potilaat, joten keskustelu taikka tutustumista voidaan käyttää sinua vastaan. Vaadi välittömästi sairaalaan tultaessa vapautusta ja jatka vaatimuksia päivittäin. Vaatimuksissa taikka keskusteluissa ei saa tunteilla, alistua taikka osoittaa ylimielisyyttä. Tarkkailu koskeva päätös pitää tehdä viimeistään neljäntenä tarkkailupäivänä, joten vaadi tuolloin jälleen selväkielisesti ja rauhallisesti vapautusta.
Tilanteen kehkeytyessä pakkohoitopäätökseen vaadi lääkäreiltä perusteltua kannanottoa pakkohoitokriteereiden täyttymiselle ja vaadi päivittäin vapautusta. Vapautuksen saa helpoiten näyttelemällä tekopirteätä ja harmitonta kansalaista joka ei halua kyseenalaistaa "mielenterveystyön" tärkeyttä.
Pakkohoidon kriteerit:
1) Ihmisen pitää olla mielisairas. (Mielisairaus on fyysisestä taikka psyykkisestä syystä johtuva todellisuudentajun selkeä heikentyminen.)
2) Hoitamatta jättäminen pitäisi pahentaa mielisairautta taikka vaarantaa potilaan omaa taikka muiden turvallisuutta. (Käyttäydy ylivarovaisesti kaikkia kohtaan. Älä edes leikillä puhu muuta kuin faktatietoa. Kysymyksiin voi myös vastata, että ei ole kyseisestä asiasta täydellistä faktatietoa.)
3) Muiden mielenterveyspalveluiden pitäisi olla riittämättömiä. (Vakuuta lääkäri siitä, että olet pärjännyt elämäsi ilman heitä.)
Tarkkailu ja pakkohoitotilanteet lähtevät monesti lähimmäisen juonittelusta, joten varovoinen ennaltaehkäisy on jo se, että mikäli läheisesi oireilee taikka käyttää mielenterveyspalveluita, pidä huoli siitä, että hän itse joutuu sinun sijasta sairaalaan. Itsekkyys on valttia, muiden murheita ei kannata ottaa omaksi, pysy oireilevista erossa. Varoittavia tilanteita on mm. lähimmäisen halu puuttua yksityiselämääsi taikka vapauksiisi, perästä kuuluu lausahdukset taikka muu selväkielinen ilmaisu jossa tunnet olosi uhatuksi. Mikäli hoitoa vaativa taho tapaa sinut mielenterveysalan ammattilaisten läsnä ollessa, pyri johdattelemaan keskustelua suuntaan jossa hoitoa vaativa käy kuumana ja tuo esille omat oireensa. Huvittavana piirteenä hoito taikka lakiasioissa on lähes aina se, että mikäli itse olet rehellisesti vilpitön, toinen osapuoli joutuu takertumaan laittomuuksiin taikka epäasiallisuuksiin jotta saa halunsa lävitse. Epäkohdista voi sitten jo marista vaikkapa loppuelämän.
hiukka myöhässä tulevat tällä palstalla. itsellä oli ennalta tuntematon henkilö joka alkoi (ehkä oma päänsä oli kipiä) minusta sellaista sanomaan. ei siinä tosissaan voinut ottaa kun alkoi syytteet naurattamaan, sen verta päättömiä olivat.
uskoin että nyt joku vitsailee vielä siinä vaiheessa kun sairaalassa olin, valkeni totuus vasta siinä vaiheessa kun oli takapuolessa piikki.
itseni vei muuten suoraan poliisi sairaalaan, ei siinä voinut välttyäkään lääkäriä tapaamasta, en saanut tietää mistä minua varsinaisesti syytetään kuin vasta parin kuukauden kuluttua.
Taitaa olla jo julkinen salaisuus nämä päättömät syytökset. Ei kukaan terve ihminen voi uskoa todeksi näitä tilanteita. Ymmärettäviä tilanteita ovat kaikesta huolimatta. Kaikilla kun ei ole fyysinen taikka henkinen terveys kohdallaan, rahahuolet painaa jne... Sairaat löytynevät helposti toimenpiteitä suorittavista lääkäreistä ja poliisista. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.