Raamatun mukaan Jumalan valtakunta on:
Vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä hengessä.
Hyvä palstalainen.
Löydätkö itsestäsi nämä Taivaan tietä kulkevaisen tuntomerkit?
Kysyn tämän siksi kun esim rauhaa heijastuu kovin vähän kirjoituksista ja ei aina ollenkaan kun palstaa lueskelee.
Vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä hengessä.
Hyvä palstalainen.
Löydätkö itsestäsi nämä Taivaan tietä kulkevaisen tuntomerkit?
Kysyn tämän siksi kun esim rauhaa heijastuu kovin vähän kirjoituksista ja ei aina ollenkaan kun palstaa lueskelee.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos kaikki Suomen uskonnollisten liikkeiden väki laitettaisiin yhteen karsinaan,näky voisi olla todella masentava - naama pitkänä kaikki.
Ja sotahan siittä syttyisi jos vähäkään on aistinut eri piirien keskinäisestä jännitteestä.
Kiitollisuus yhteisestä Jumalasta ja Jeesukseta on kaukana.On sellainen "minä kekkasin ekka" ilmapiiri vallalla.
tuo näkemys ei suinkaan koske kaikkia Suomen uskovaisia. Valtaosa kokee Jumalan lasten yhteyttä ja oloa osana Jumalan lasten suuressa perheväessä riippumatta joistain mahdollisista pienistä vivahde-eroista opeissa. Tärkeintä heille kaikille on Raamatun punainen lanka:
Jeesus on minut pelastanut. Amen!
Sitten on joku joukko, joka eristäytyy omaksi saarekkeekseen ja opettaa tietyt asiat eri tavalla kuin Raamattu ja nämä muut uskovaiset.
Aloin oikein miettimään, sopiiko nuo kolme teemaa omiin tuntemuksiini.
En tunne olevani vanhurskas, vaan levoton sielu, joka harhailee synnin sumussa.
En ole kokenut pysyvää rauhaa ja iloa, niin tottapa pyhä henki ei sitten asu minussa.
No yhden kerran kävi niin, että olin onnesta ja ilosta sekaisin, kun olin viimeistä iltaa rippikoulussa. Tosin iloani haittasi suuri pettymys, jonka koin myös viimeisenä iltana.
Olin nimittäin ihastunut yhteen tyttöön, jonka kanssa vaihdoimme katseita koko ajan, mutta sen lähempää tilaisuutta jutella ei tullut koko leiriaikana.
Se tilaisuus tuli viimeisenä iltana, mutta minä pöllöpää olin niin toivottoman ujo, että annoin sen valua käsistä.
Kävelin nimittäin yksinäni iltamyöhällä rantaan ja se tyttö käveli yksinään vastaani hymyillen.
Minä onneton menin täysin takalukkoon ja kävelin vaan ohitse mitään sanomatta.
Sitä saamattomuutani harmittelen vieläkin.
Joskus on parannuksen teon jälkeen tuntunut tosi hyvältä, mutta se huuma menee kumman äkkiä ohitse ja tulee sellainen ikäänkuin hengellinen krapulatila. Häpeää itseään ja kokee pettymyksen tunteita.
Kerran eräs alkoholiongelmainen teki parannuksen ja alkoi kulkea seuroissa.
Hänen erikoisena toiveenaan oli löytää itselleen puoliso Jumalan valtakunnan lasten joukosta.
Hän yritti, mutta ei onnistunut. Siitä hän pettyi niin, että retkahti uudelleen ryyppäämään lopettaen seuroissa kulun.
"hänen erikoisena tavoitteenaan oli löytää itselleen puoliso jumalan valtakunnan lasten joukosta"
Naimaparannuksella taisi kaveri yrittää napata.
Mutta Raamattu .
P. Markuksen Evankeliumi 4
1. Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä.
2. Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa:
3. Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään.
4. Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen.
5. Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata.
6. Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui.
7. Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää.
????????
Voiko olla kyseessä tulkintavirhe ? Tulkintaanko Kuolleen Meren tyyni pinta rauhaksi silloin kun Genesaretin järvellä myrskyää kun Jeesus on kapteenina elävän uskon laivalla ?
tänne palstalle kirjoittaa todella vähän oikeasti uskomassa olevia. Suurin osa "tutuista" nimimerkeistä on entisiä Lestoja, jotka täällä katkeroituneena FEIKKAAVAT. Vai mitä- Meleperi , Acimlainen, Reinhartti, Lauri JNE. HEKO HEKO
Enkä minä feikkaa. Olisinko katkera? En tiedä.
Olen myöntänyt täällä että minulla on ollut pieniä vaikeuksia vanhoillislestadiolaisuuden kanssa ja näiden aikojen muisteleminen tuntuu vieläkin pahalta. Toisaalta mitään suurta konkreettista pahaa minulle ei ole tehty. Vanhoillislestadiolaisten käsityksissä on paljon hengellisestä kypsymättömyydestä kielivää ainesta. Harhaopit johtuvat siitä ettei asioita ymmärretä kunnolla.
Niin...asioita ei ymmäretä kunnolla. Kuinka äärimmäisen hyvä paikka maailma olisikaan, jos kaikki ihmiset ymmätäisivät asiat "kunnolla". Asioiden "kunnolla" ymmärtäminen vaatisi kaitten universaalia, yhtäläistä, ihmisten yhteistä mieltä. Se, joka määrittelee asioiden "kunnolla" ymmärtämisen puitteet, katsoo aina asiaa omasta näkökulmastaan. Jos asetut heidän tilaansa, joiden ajattelun luokittelet harhaoppisuudeksi, "harhaopit" eivät näyttäydykään enää harhaopeilta. Ymmärrystään jokainen voi kehittää, täydellisyyttä tai virheettömyyttä ei kuitenkaan vaadita.
"Jos asetut heidän tilaansa, joiden ajattelun luokittelet harhaoppisuudeksi, "harhaopit" eivät näyttäydykään enää harhaopeilta."
Samaa voisi sanoa mielisairaan hallusinaatioista.
Tarve kuulua johonkin erityiseen elittiryhmään ja olla parempi muita ei näyttäydy vain uskonnon aluella vaan ihan kaikkialla elämässä. On vain erityisen traagista että se ilmenee uskonasioissa koska ne ovat ihmisille niitä syvimpiä ja tärkeimpiä asioita mitä yleensä on olemassa. Jokaisella lienee omaa kokemusta sen verran että ymmärtää mistä on kysymys, ainakin jos on itselleen rehellinen. Sitäpaitsi näihin uskonnollisiin omahyväisyysoppeihin sotketaan jopa itse Pyhä Jumala!
"Jos asetut heidän tilaansa, joiden ajattelun luokittelet harhaoppisuudeksi, "harhaopit" eivät näyttäydykään enää harhaopeilta."
on saavuttanut tavoitteensa.
surffit saa naamaansa harhailee takuuvarmasti!