KALAT-LEIJONA...?

Kalat ja leijona eivät ole mikään parhain mahdollinen yhdistelmä...Kalat on ujo ja herkkä tähtiradan merkki (tietysti meitähän on räväköitä ja puheliaita kaloja myös), leijona taas on kunnianhimoinen ja parrasvaloissa paistatteleva merkki, joka rakstaa huomiota. Leijonan kieli voi olla välillä liian kärkäs herkälle kalalle ja saattaa satuttaa tätä haaveilijaa todella pahasti. Toivotan kuitenkin onnea, jos päätä yrittää sillä sitä siinä suhteessa tarvitaan. Koulujen diskot ovat hyviä paikkoja saada kontaktia, esim. pyytämällä häntä tanssimaan hitaita yms. Onnea matkaan:)

mulla ei ainakaa onnistunu leijonan kaa...se on jotenki nii itserakas olento...en tarkota pahalla...no mut meillä ei ainakaa onnistunu :/

Mä olen ollu kohta kolme vuotta mun leijona miehen kans, ja hyvin menee!

Mä oon tutustunu yhteen tosi mielenkiintoseen leijonamieheen, jonka kanssa kemiat toimii tosi hyvin. Se komentaa just oikeella hellällä tavalla ja olen suuresti otettu sen huomionosotuksista. Ei kannata yrittää kesyttää leijonaa, ne on villinä parhaimmillaan!

Tutustu siihen leijonaan tuli siitä jutusta jotain tai ei. Luota siihen, et se leijona tykkää susta ja hyväksyy sut ja älä oo niin kiinnostunu sitä, mitä kaikki muut ajattelee. Se on teiän välinen asia, miten siinä tulee käymään.

Jos oot hirveen ujo, lähesty varovasti mutta ystävällistä huomiota sille leijonalle kannattaa aina antaa, siitä se ei ajattele ku hyvää. Tarkkaile mistä se pitää. Jos odotat iteltäs liikaa, et välttisti osaa nauttia siitä mitä saat, jos liian vähän, et koskaan saa mitä tahdot. Oo vähän myös itsekäs. Kyllä se siitä!

Mäkin oon kalat ja oon leijona-miehen kans :) ja ollaan vieläki ei siin mitään haittaa
kyll teistäki tulee jotain

olen kalanainen ja olin 15 vuotta naimisissa leijonamiehen kanssa.Leijona on liian hallitseva,kalat litistyy alimmaiseksi...niin ainakin meillä.Kalat on liian kiltti leijonille!!!

mut en mää sitä usko joskus ehkä näytteln, voi olla ett se kärsii tai sit ei toisaalta se nauttii mun boheemiudestani, pennuilleen se on loistava isukki!
hei meitä on niin monenlaisia, ei se aurinkomerkki kerro kuin puolet, meidän kuumerkit sopivat hyvin...

Olemme olleet leijonamieheni kanssa yhdessä noin kolme vuotta: eniten riitoja tulee siitä, kun mieheni on niin patalaiska.
Kyllä hän välillä määrätäkin yrittää, mutta minä pistän niin paljon kampoihin, ettei ole onnistunut.
Oma leijonani on uskollinen ja superkiltti; (tietääkseni) ei ole pettänyt (johtuukohan siitä laiskuudesta), ja tekee kotitöitäkin, kun kauniisti pyytää....
Minun leijonani on välillä huono huomioimaan muita, etenkin omaa kalaansa, mutta tämä saattaa johtua myös geeneistä...
Anteeksi vaan, mutta muutenkin olen sitä mieltä, että luonteisiimme vaikuttavat enemmän geenit ja kasvuympäristö kuin horoskooppimerkki, joten rohkeasti vain tutustumaan kaikenmerkkisiin ihmisiin!

Olen itse naimisissa jellonan kanssa, ja todellakin alussa oli kivaa ja ihanaa, mutta sitten se alkoi mennä ihan sekoks, kun avioon päästiin niin alko viileys välillemme tulemaan, ei todellakaan kivaa. En voi suositella kalat-leijona suhdetta ainenkaan oman kokemukseni perusteella.

Olen keski-ikäinen kalat-nainen. Naimisissa olen ollut 10 vuotta leijona miehen kanssa ja meillä on 8-vuotias poika. Aluksi suhde oli aivan ihana enkä ole edes nuorena ollut niin rakastunut. Olisi tarvinnut järjellä ajatella asioita enemmän.
Vuosien saatossa liitto on käynyt raskaaksi, varmaankin molemmille. Leijona on todella tempperamenttinen, ainakin meillä mies huutaa ja melskaa, nimittelee ja minä taas olen rauhaa rakastava, tunteellinen ihminen. Pelkään häntä. En tarkoita fyysistä kiusaamista vaan henkistä. Olen joutunut leijonan ison tassun alle enkä saa henkeä !
Yrittänyt olen enkä vieläkään ole katkaissut lopullisesti välejä. Miehessä on kyllä hyviäkin puolia. On ollut uskollinen. Mutta se määräileminen ja että hän on aina oikeassa. Ottakaa tämä varoituksena.

Olen 30 vuotias kalanainen ja kome vuotta olen elänyt leijonamiehen kanssa. Saan häneltä paljon tarvitsemaani tukea ja kannustusta. Leijonani jaksaa kaivaa kannustavia sanoja ja etsiä positiivisia puolia jos jokin on pielessä. Hän puolestaan tarvitsee leijonille tyypillisen onnistumisen ilon, eli kaipaa kovasti kehuja. Leijonan kannssa kannattaa muistaa että siivoaminenkin on urotyö hänelle ja hän kaipaa kehuja niin tehtyään. Leijona tulee onnelliseksi ja tyytyväiseksi kehuista, ne ovat hänelle yhtä tarpeeliisia kuin aamiainen meille muille. Minun leijona on uskollinen ja huomioi minnut monissa asioissa hienosti.

Saan häneltä huomiota paljon ja koen että minusta välitetään, mutta on yksi raskas asia, jota on vaikea jaksaa. Leijonamies ei ota vastaan neuvoja, ohjeita, eikä vinkkejä, koska hän on ASIANTUNTIJA KAIKESSA. Meillä on muutamat asiat kehkytyneet aikaa suureen mittakaavaan. Olen lopulta joutunut pakottamaan hänet "kuuntelemaan". Oikeasti hän ei kuuntele, vaan minä kaivan netistä tietoa erilaisista asioista (asiantuntija kommentteja, dokumentteja yms.) ja laitan hänet lukemaan/katsomaan niitä, jotta saan informaation perille. Minua hän ei kuuntele, pieneissä asioissa se on yhdentekevää, mutta jos on kyse terveyteen liittyvistä asioista tai sellaisista asioista jotka helpottaisivat huomattavasti päivittäistä elämäää on raivostuttavaa toistaa itseään ja hokea yhtä ja samaa. Koen että minua ei oteta vakavasti, kaikki mitä sanon ohitetaan täysin. En pysty ymmärtämään miksi minun pitää googlettaa hänelle tietoa, kun saan saman asian sanottua hänelle nopeammin itse. Ongelmasta on keskusteltu, mutta toistaiseksi ei käytös ole muuttunut. Hän päättää tietävänsä, onhan hän sentään leijona.

Leijonamieheni on kyllä muutamissa asioissa ottanut opikseen, mutta vasta kun omaan tassuun on sattunut kunnolla, eli kun ongelma on kasvanut niin suureksi että on ollut pakko tehdä asialle jotain. Siinä vaiheessa olen itse lopen kyllästynyt enkä itse enää jaksa yrittää.

Olen ryhtynyt punnitsemaan suhdetta siinä valossa mitä saan (huomiota, tukea ja kannustusta) ja mikä on raskasta (minun mitätöinti). Minne vaaka kallistuu niin siihen suuntaan lähden kulkemaan. Toistaiseksi tyydyn kommunikoimaan googlettamaalla ja istuttamalla hänet koneen ääreen. Leijonamiehen on varmasti vaikeaa sietää meidän kalanaisten tunteita, tai ainakin niitä negatiivisia tunteita, heille kun asiat ovat aina ohitettavissa olan kohautuksella.

Kalanaisen ja leijonamiehen suhde vaatii varmasti molemmilta työtä ja jos parisuhteen osapuolet oppivat tunnistamaan toistensa tarpeet ja antamaan sen, niin suhde voi olla todella antoisa. Kukaan ei kuitenkaan jaksa pitkällä tähtäimellä sitä että hänet ohitetaan ja vain toisen mielipiteillä on merkitystä. Vuorovaikutusta leijonan kanssa on vaikeaa kehittää sellaiseksi että tulee kuulluksi. Eikä kukaan jaksa loputtomiin olla tassulla liistittynä.

Onnea kokeiluun!

Ainakin kalat M ja leijonat N tulevat hyvin toimeen kavereina. Yhteistä löytyy jne..

Jellonamies sopii hyvin hauskanpitosuhteeseen tai kesäheilaksi kalan kanssa.
Totta, mutta näin se menee. Vakavampaan en lähtisi, sillä jellona on liian pelimiesmäinen mun makuuni. Olen itse kalatnainen.

Ei tietenkään! Leijonahan syö kaloja! Daa-a!