Voisimmeko keskustella tanssimisesta ja vaikkapa tansseista Helsingissä
Me tanssijat
päivätanssija
40210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Viime kokemukset tanssimisesta Helsingissä ovat 44 vuoden takaa, joten kovin yksityiskohtaisia muistikuvia ei tällaisella maalaismiehellä nyt tule mieleen.
Kerran minulle rakennusmestarien talolla eräs hyvätanssija' neuvoi,
"noustaan varpailleen ja kun asento on vakaa, aloitetaan vasemmalla jalalla." Varmaan tähdellinen ohje tanssatessa tähtiin kanssa.
Tuo kuulostaa naisen ohjeelta hitaan valssin alkuun,
askel vasemmalla jalalla taaksepäin:
http://www.youtube.com/watch?v=9RrjTSIMKR4
Kun sanoin, että vaatimushan on kohtuuton, elämä on prosessi, kaikki muuttuu koko ajan! - Silloin sain vastauksen, että se tarkoittaa varmaan, että ole aina oma itsesi.
Hesan tantsupaikoissa selvästi havaittavissa ummehtunut ilmasto itämaiseen malliin " flatus haisee ja banjot soi", se siitä.
Täällä pohjoisessa on ilman raikkautta, puhtaiden metsien tuomaa tuulta ja ihmisten välittömyyttä, joten jutellaanpa siitä.
Vanhan ylioppilastalon sali on niin korkea, että tuskinpa ilmastointiongelmia siellä on. Muista "tantsupaikoista" en tiedä.
Merkillistä! Keskusteluun osallistujat ovat kuin epätanssijoita. Tanssipaikalle hakeutuvat pitävät tanssimisesta ja toivovat samaa tanssittajilta.
Vastaajille tuntuu olevan sama mistä puhuu, kunhan puhuu. Olet oikeassa Ruuneperi, jos puhutaan tanssimisesta ei puhuta tanssisalien ilmastoinnista muutoin, kuin sivulauseessa.
Itse rakastan tanssimista. Osaan ja haluan oppia lisää. Helsingissä olisi paremmat mahdollisuudet, enemmän valinnanvaraa tanssikoulujenkin kesken, kuin täällä maaseudulla.
Hyppään kyllä jonain aamuna junaan ja menen Helsinkiin päivätansseihin. Ellen ennätä illan viimeiseen junaan, etsin yökortteerin. Mietin vain, kuinka pääsisin vaikkapa Malmin Työväentalolle, sinne kun pitää mennä bussillakin kun pikajunat eivät pysähdy Malmilla ja olishan siitä asemalta vielä käveltävääkin.
Ruuneperi kun asuu siellä toisella puolella maata minun näkökulmastani, niin emme varmasti osu samaan tanssisaliin, mutta kivoja tanssihetkiä meille molemmille, tanssimmepa missä tahansa.
hesa liian kaukana tullakseen tansiaisiin,
tuhkimon pitäisi tulla lentsikalla, kuinka sitten kun se kenkä putoaisi sinne portaille,
kuinka UAATU tulisi kenkää sovittamaan tänne maan ääriin,
Helsingissä oli useita suosittuja tanssiravintoloita joista usea lopetti kun epätanssijat väistyivät. Katetta ei tullut kun tosiharrastajat tilasivat vain pienen limsan.
minun mielitanssini, aina toivon sitä. :) Ihana tanssi!
Mikäs siinä Tanssissta voi puhua ihan paikkakunnasta piittaamatta - Varsinkin kun harva meistä on päässyt nuorena ,ja vielävähemmän tässäiässä tutustuun Helsingin tanssipaikkoihin
mutta olen ollut Tanssikenkien kuluttaja koko ikäni . Tanhukengistä lähti viime Häissä (sisaren poika) pohjat . Ja ne kengät on käsintehty , en raskinnut heittää poiskaan , laitatutin niihin uudet pohjat , tällä on minulle tuttuja suutareita . Mutta vaikka oli tuttu --maksoin 600 kr . Uudet olis olleet puolet kalliimmat
Nyt niillä tanssitaan ensijuhannuksena taas häitä On kummitytön häät .
Suomessa ollessani kävin päivätansseissa ja taisi viikossa olla kahdetkin tanssit. -- Ravintoloissa en ole käynyt Illallistansseissa -- jaa kai parikertaa nuorena miehenikanssa
.
Kesätansseissa lavoilla onneksi käy paljon hyvän tanssitaidon lisäksi rytmin taitavat kavaljeerit. Ilo tanssia tällaisen kavaljeerin kanssa, he ovat kylläkin varttuneempia herrasmiehiä. Voi joskus saada kutsun limsoille ulkoravintolaan, keskustelukin sujuu erittäin hyvin.
Kun ikää on tullut, hankin muutama vuosi sitten säämiskä pohjaiset tanssikengät. Lavalle mennessä on vaihdettava tanssikengät jalkaan jotka hyvin luistavat ja ovat hyvät jaloissa. Kiiltonahka kenkäisiä hyviä tanssittajia löytyy tanssilavoiltakin.
Sitten toinen puoli - tunne tanssiessa, sen saa aikaa soitettava musiikki ja jos vielä kemiat synkkaavat ilta on pelastettu. Ei haittaa jos jokunen tanssi jää tanssimatta hakijan puutteessa, illan kokonaisuus kuittaa "lepohetket".
Nyt on syksy ja viimeiset lavatanssit ovat viikonvaihteessa, joten jään odottamaan uuden kevään ja kesän tuloa tanssikengät huollettuina kaapissa.
”Jaksaa vanhakin nyt tanssia”, on yksi niistä parhaista rytmikkäistä kappaleista jota on ihana tanssia:
https://www.youtube.com/watch?v=fQzE02uI9hg
Tanssiminen hyvän viejän kanssa, oli todella iloa , saada liitää valsissa musiikin mukana. Samoin nopeimmat kappaleet antoivat koko rytmitajun päästä oikeuksiinsa.
Ne muistot siitä lyhyestä ajasta, jolloin sain käydä tansseissa on jättäneet mieluisat muistot siitä ajasta, joka nyt tuntuu kaukaiselta.
Ikä ja treenaamattomuus antautua tanssimisen riemuihin rajoittaa jo itseäni, koska taidan olla itsekriittinen.
Kuitenkin on vielä olemassa luontainen tarve ilmentää liikkumisellaan ja tanssien itseään iästä huolimatta:D
Ihanaa vartalokieltä se onkin, ja vie mukanaan,..
PS.Hui nyt ukkonen jyrähtelee nyt voimakkaasti ja sadevesi ryöppyää.,...moikka
Lähisuvun nuoret perheet ovat hyvin monipuolisia liikunnanharrastajia, monenlaista tanssiakin nuorilla rouvilla ja tytöillä on ohjelmassaan. Mutta perinteisessä paritanssissa mummi ja vaari voittaa , suvun häissä pääsen oikein näyttämään nuoremmille mallia. Miten mukavaa olikaan , kun isä opetti ja muisti aina tyttäriään tanssittaa juhlissa.
Minulla on hyvin tyypillinen ikäiseni tanssihistoria. Koulun konvareissa se alkoi, piirileikistä päästiin tunnelmoimaan hitaisiin. Tanssikurssin käyneet varsinkin kotihipoissa päästimme rytmit valloilleen, miten ihania rokkilevyjäkin saattoi olla ! Toinen toistamme opetimme, ei siinä aina maksullisia kursseja tarvittu. Kesällä porukalla lavatansseihin, siinä leveät hameet hulmusivat ja ponnari heilui. .. ja sitä fiillistelyä poskitangoissa , Osakunnissa tanssi oli ehdoton pääsisältö, siellä ne elämänkumppanit alkoivat löytyä.
On näistä tanssiharrastuksista tullut monasti täälläkin kerrottua, koko ajan se mukana kulkee kun vain on mahdollisuutta , ja sitähän löytyy senioreillekin. Joillakin kylpylöillä on elävän musiikin tanssi-iltoja säännöllisesti, laivaristelytkin pitää aina sillä silmällä valita. Varsinaista senioritanssia en ole vielä alkanut, koetan taivutella tuota siippaani. Helsingin päivätansseissa olen joskus käynyt tyttöpuolisten työkaverieni kanssa. Kerran viikossa olisi kuntoilunkin puolesta kiva laittaa jalalla koreasti.
Tulisit Meri-kukka kertomaan tuosta senioritanssista.
Ai niin, käynhän minä latinorytmisessä zumbassa, mutta se on enemmän jumppaa.
Tanssinopettaja Åke Blumgvist on kuollut 87 vuotiaana
Oli tampereella kanssa aikojen alussa opettamassa nuorisoa tanssin alkeisiin -- poikanikin oli ollut hänen tunneillaan -- sain vasta hilja senkin kuulla kun lähetti minulle yotube videon jota olivat katselleet ja se oli kovasti naurattanut -- olihan se tosiaankin vaatetuskin sen aikasta .
tuntu että on yksi joka ei tanssista tajuu mittää ja se on ruune.
Mutta minkäs hää sillekkää mahtaa?
Kuka voi noin sanoa -- niin minä taas tykkään, että hän Ruuneperi onkin oikein "Parkettien partaveitsi" -- eikä hän ole vieläkään lopettanut -- luulisin.
Kun tuossa keskustelussa luki tanssin taitajista ja vauhdikkaista viejistä, niin rupesi meikäläistä hirvittämään, kun on uskaltanut lavoille yleensäkään mennä hiihtelemään omalla tavallaan eikä hallitse kaiken maailman jivejä eikä muitakaan, joissa kierrellään ja kiemurrellaan.
Onko nyt niin, että 70 -ikäiset yleensä hallitsevat tällaiset uudemmatkin tanssit?
Meikäläinen muuten ei muista koskaan löytäneensä valssiin, jenkkaan tai polkkaan omanikäistään, reilusti yli seitsenkymppistä.
uatu, etpä taida olla ainoa joka ei paria löydä.
Olen nainen ja saan kaikki jenkatkin olla tanssimatta kun miehet eivät osaa, tai eivät ison vatsansa kanssa jaksa sellaisia tansseja kuin kunnon humppa ja jenkka, polkasta puhumattakaan.
Menen ihan kuin mies vie ja takuulla osaan pysyä askelten tahdissa.
En muuten tietäisi, mutta miehet ovat aina muistaneet kiittää ja kehua keveyttäni.
Ikäni se yli 70 ja kepeät kintut.
Kas kun sinulle nuo kaljamahaiset pokkailee. Onneksi minä saan myös vetreitä hoikkia tanssittajia, ei se ole miestenkään iästä kiinni. Kyllä siinä mennään yhtä vauhdikkaasti valssit, humpat ja jenkat. Muistan kehua kavaljeerejani ja jopa suukot annetaan poskille.
Noin ihastuttavia tanssikumppaneita soisi tapaavansa useamminkin.
Ne onkin ne tanssit jotka mainitsit , uatu joissa on kuunneltava musikkia -- niissä ei hiihdella ,
Humppakin on kamalaa mennä kun viejä pomppiihikipäässä ja vielä epätytmiin, ja luulee että kun kiertää tanssiparketin kaikkein nopeemmin ,pitää jopa itseään sillon parhaana tanssijana joukosta.
Nyt oliskin viimeisen Valssin aika tänään , mutta kun osais viedä sillain hitaasti -- minulla oli Työväntalolla tampereen Konsussa yks hyvä viejä osas valssinkin sillain Hitaasti., kaikki ei ole tanssioita -- mutta ihanaa liikuntaa se on ja saa olla lähellä toista
En viitsi (en osaakkaa) hakea sopivaa kappaletta . eikä tässälinkissäkään ollut .
Konsu vai Tessu - kumpaan mieluummin Treella?
Onko Tessu 70 -paikka?
Tanssihan on harrastus, jota suositellaan kaikenikäisille pikkulapsista ikäihmisiin.
Jos nyt puhutaan tällaisista enemmän tai vähemmän päälle seitsenkymppisistä, niin mitä he tanssista hakevat?
Sen perusteella, mitä tanssista nuorempana haettiin, voisi tehdä luettelon: liikunnan iloa,musiikin kauneutta, toisen sukupuolen läheisyyttä, uusia ihmistuttavuuksia, enemmän tai vähemmän tiivistä kumppanuutta, seksiä, pelkkää seurassa olijaa jne.
Pätevätkö nämä kaikki myös vanhemman sukupolven edustajaan?
Kyllä pitävät hyvinkin. Tanssissahan yhdistyvät musiikki ja liikunta tavalla, jota muista ei löydy.
Kyllä sitä vieläkin viihdytään korva suussa ja muutenkin.
niin näet että monikin ikäihminen täällä pitää tanssista ja kehuu sen vaikutuksia.
Ruuneperi
Loppuis lyhyeen tanssit ainakin minun kanssa, jos yrittäisit tunkea korvaani suuhusi. Vieläkin tulee inhon väreet niitä tanssittajia kohtaan, jotka yrittivät edes liian lähelle likistellä.
Tansseista voi kieltäytyä, mutta toista se oli nuoruudessa ruuhkabussissa, kun joku vainolainen alkoi tunkea itseään aina minuun kiinni ja kalu kovana. Usein sain vaihtaa seuraavaan vuoroon.
Mielestäni tämän ikäiset avioparitkaan ei tanssi korva toisen suussa ja on mielestäni inhottava jo koko kuvaus.
Sehän on pelkkä humoristinen kuvaus tuo"korva suussa"
Sille hollillehan naisen korva usein tulee! Höh!
Älä enää sure, ei kukaan enää kalu kovana tunge sinua vasten!
Vähän hienotunteisuutta voisi todellakin odottaa ikäiseltäsi!
tuolla korvcaansa varjeklevalla puhe siitä mistä puute. Ja silloin nuorena se oli sateenvarjon kahva joka siunua tökki, toiveajattelua tuo että joku olisi sinua niin himoinnut.
ei kivasti ja ilmiselvästi, teille molemmille
Vaikka ilkeisiin vastauksiin ei pitäisi edes vastata, niin esim. korva suussa yritti joku tanssia silloin nuoruudessani ja minun huumorini loppui siihen.
Ja entäs tuo sateenvarjo ounastelu? Kyllä minä jo siinä iässä eroitin sateenvarjon "eilimestä" ainakin siitä, kun ko.
kaverilla ei ollut sateenvarjoa.
Ja mitä tulee tuohon "kovaan tunkemista minua vastaan", niin jouluna tulee 50-v, kun sitä on tarjottu ja tarjotaan halutessani....mutta, ai niin, tarjottiinhan jo sitä ennenkin!
Oletatteko hyvät kirjoittajat, että teidän sanomanne jotenkin mitätöisi minun saamani tai saamattomuuteni, puhumattakaan toiveajatteluistani?
Itse taas tulkitsen asian niin, että nuo "korvasuussa" tanssit on hyvä jättää väliin jos ei jokaisen kanssa halua olla intiimissä suhteessa.
Pistäkää nyt paremmaksi ja kertokaa, kuinka monta avioliitto vuotta tulee piakkoin täyteen? Ei sitä ole kuitenkaan saavutettu "korva suussa", sillä se on vaatinut myös sitä "korva kuulolla" olotilaa, ainakin sitten lasten kanssa.
Vuosimallia 39
Voin sanoa vaan omalta kohdaltani -- että melkein samat on tanssin tarkoitus kun nuorempanakin - harmivaan kun en kerinnyt sitä sillon ,nuorena kovunkaan kauaa harrastaan , Naapurinpoika pääsi arjmeijasta --ja satuttiin samaan tanssipaikkaan , siinä se sitten olikin tanssit tansiittua
38vvuotiaana jäin leskeksi ja kaksi vuotta olin kotona seinien sisällä --kun sitten lapset yllytti lähtemään päivätansseihin --ja hauskaa olikin .
Hyviä tanssittajia jonossa
Löysin sitten vielä harrastuksen Kansantansseista -- Harjoteltiin Kansantanssi festareille joita oli Skandinavisissa maissa ja niissä tietysti kävin - Kansallispukuni on Etelä-pohjanmaanpuku jota käytän vieläkin monessa perhejuhlassa.
nyt on tiedossa häät ja ristiäiset ,niin että juhlapuku on aina tiedossa.
Kansantanssi- ja tanhuryhmissä on mukana yllättävän paljon varttuneempien ikäluokkien ihmisiä - myös 70 rajapaalun ohittaneita.
Se on tosiaankin hieno harrastus ja sitä paitsi se oslataan estää vanhenemisen oireita. kehittäen mm. sellaista asiaa kuin liikkeiden koordinaatiota.
Kaunista se on katsellakin. Tylee mieleen esim,. kuortanelainen ryhmä nimeltä Vinteliska. Sen esityksiä on myös youtubessä.
« Sen perusteella, mitä tanssista nuorempana haettiin, voisi tehdä luettelon:
liikunnan iloa,musiikin kauneutta, toisen sukupuolen läheisyyttä, uusia ihmistuttavuuksia, enemmän tai vähemmän tiivistä kumppanuutta, pelkkää seurassa olijaa jne...»
Seksi oli kiellettyä hakea, mutta halauksia ja suukkoja.
Seksi päästettiin irti vasta avioliitossa oltaessa.
Ehkäisypillerit eivät ihan vielä silloin olleet käytössä.
Noinhan se oli silloin, kun olimme parikymppisiä, eli 60-luvun kieppeillä.
Mitenkäs ovat meillä asiat nyt, kun olemme vanhoja? Mitä etsimmekään nyt päälle seitsenkymppisinä tansseista?
Onko tapojen ja moraalin vapautuminen ulottunut tällä alalla vihdoin jo meihin päälle seitsenkymppisiinkin? Tuntuu siltä, että on.
Kyllä Suomessa on hyviä tanssijoita, hyvä oli katsella 2010-2011 ja heillä oli ikää.
He olivat mestareita naisella korkeat korot, oliko tanssi jive- en osa kirjoittaa.
Pysyy aina mielessä.
On tullut käydyksi eläkeläistansseissa kerran jos toisenkin. Parikin ihanaa miestä niistä on löytynyt. Eipä sinne yleensäkään kannata retuuttaa puolisoa, ei ainakaan omaa miestään, jos sellainen vielä sattuu olemaan.
Isäntää, tuota kodin sohvaperunaa varten, pitää aina keksiä tekosyy. Välillä syy on parin entisen työkaverin luona käynti, välillä juoksulenkki ulkoilualueella. Se odottaa kotona kiltisti, kun saa naukkailla olutta.
eläkeläistansseissa kuin kymmenen vuotta sitten, joten paha sanoa niistä mitään. - Mielelläni tanssisin tangoa.
Tykkään hileman asenteesta , vaikka onkin elämänkumppani ei ole syytä pakottaa häntä kaikkiin harrastuksiin mukaan . Siinä voi molempien kiva harrastus kärsiä.
Niinkun hilema sanokin Saa odottaa kotona . ja niinkun miehillä on tapana köllötellä sohvalla ja kaljatölkki kaverina
Näissä päivätansseissa joissa minä kävin oli tosi hyviä viejiä. Kerkisin monta vuotta Tampereella ollassani harrastaa sitä.
Niissä TV lähetyksissäkin on näkynyt monta tuttua pariskuntaa , he kiertävät kesäsin Asuntovaununkanssa niillä tanssipaikoilla mitä televisioidaan-