Lihottaako hedelmät

Tasapainon saavuttamisesta en ole Taekwondoa vielä näkökulmana osannut ajatellakaan. Laji vaikuttaa siksi hektisesti liian raskalta, ja vaikealta, hieman voimistelunomaisemmalta, kuin muut kamppailulajit ja itsepuolustuslajit. Korealaisena lajina esiltelty Taekwondo kiinnittää ihan varmasti jokaisen 9-vuotiaan huomion, tukahduttaen onnistumisen elämyksettömyyteen, ja sen tunteeseen, itseinhoon; "olen huono".
Luin lehtijuttua tasaisen harmaana pilvisenä päivänä n. 20-vuotta sitten lehdessä, korkeudella kilpailemisesta hyppy-potkuin, jotka saivat palelemaan kauhusta. Kilpailuissa oli ollut paljon myös muuta esillä, ikäänkuin teemana, joka sai varmasti innostumaan pitkästä, koko elämän kestävästä harrastuksesta elämäntapana, ihan kenet vaan.
- "Pystyisin tuskin koskaan sellaisen ihmisjoukon eteen..." ajattelin.
Se kynnys oli todella korkea. Irrottautua lauantai-aamun luomasta turvallisuudesta keittiön penkin päältä, muiden ihmisten luoman tukevan turvallisuuden, kuin kotiseutu-miljöönkin vaarallisuudesta jopa, läheisyydenkykyisempään tulevaisuuteen, turvallisena miljöönä, kuten ympäristö yhteiskuntana.
Söin tuolloin taateli-puuroa, varmaan viimeistä kertaa elämässäni.
Äidin taatelit, hänen aarreaitastaan ja ihan sisäsyntyisestä taidostaan, loppuivat kaapista. Lisäksi olin hakenut jo tomaattia ja kurkkua, kaurapuuron, tuoremehun ja kovan kuivaleivän päälle. Sokeri velloi maidon seassa, eikä se ollut enää kovin terveellistä, palelin. Vain keitetty kananmuna odotti, märkää vettä valuvassa, juoksevan hanan alla pidetystä kattilasta. Aikuisten kahvi tippui pannusta... Entä mehu?
- En varmasti ollut vammainen!
En ollut vammainen, vaan tämä ympäristö oli mielenkiintoinen, sen tarjotessa aivan samalla lailla, yhteiskunta ympäristönä, mahdollisuuksia myös muille ihmisille. Viikunat ja taatelit upposivat, maitopuurokin, sokerilla oli ihan hyvää. Kuka jaksoi taas nähdä vaivaa?
Hektinen kiireisyys ja monen ihmisen perhe, oli varmasti kaikille, tuttu harrastuksistaankin. Se ei ollut psykopatiaa, vaan väsymystä, levon ja ajan tarvetta, hyvinvointina se oli niin tervettä, vain odottamista....