Sydämeni murtui tänään lopullisesti....
Normaalisti en ole näin herkkä, mutta itsellä on kaikki tunteet jäljellä Sinua kohtaan. Yritän purkaa edes tänne tuskaani, parisen ystävääni kyllä tapaan lähiaikoina myös.
Sinunlaista en todennäköisesti koskaan enää tapaa, olisit täydellinen minulle. Ymmärsin kyllä, että et halunut katsoa lämpimästi minua. Olin jo havainnut jotain lähestymistä osaltasi ja toivonut Sinua Sydämeni pohjasta. Siellä ei ole kukaan muu. Tiedän siis olleeni Sydämessäsi, et vain halunut "meille" antaa mahdollisuutta.
Tiedän kyllä kuka istui selkäni takana.
Ansaitsisit edes sisäisesti kauniin ihmisen :(
Luovutan nyt. Sydän itkee perääsi, enkä häpeä myöntää sitä. Koen tuskaa ihan fyysisenä kipuna. En tule sinne missä aika säännöllisesti nähdään. En pysty kohtaamaan katsettasi pitkään aikaan. Voi hyvin Rakkaani.
Normaalisti en ole näin herkkä, mutta itsellä on kaikki tunteet jäljellä Sinua kohtaan. Yritän purkaa edes tänne tuskaani, parisen ystävääni kyllä tapaan lähiaikoina myös.
Sinunlaista en todennäköisesti koskaan enää tapaa, olisit täydellinen minulle. Ymmärsin kyllä, että et halunut katsoa lämpimästi minua. Olin jo havainnut jotain lähestymistä osaltasi ja toivonut Sinua Sydämeni pohjasta. Siellä ei ole kukaan muu. Tiedän siis olleeni Sydämessäsi, et vain halunut "meille" antaa mahdollisuutta.
Tiedän kyllä kuka istui selkäni takana.
Ansaitsisit edes sisäisesti kauniin ihmisen :(
Luovutan nyt. Sydän itkee perääsi, enkä häpeä myöntää sitä. Koen tuskaa ihan fyysisenä kipuna. En tule sinne missä aika säännöllisesti nähdään. En pysty kohtaamaan katsettasi pitkään aikaan. Voi hyvin Rakkaani.
Vastaukset 85
Vanhimmat
Itse en pysty sinua katsein kohtaamaan. Tunnen ihan liikaa. Etkä sinäkään ole tunteitasi minulle suoraan ilmaissut. Ihana aina nähdä...
Voi vitsi. Kyllä kandee unohtaa, jos ei kerran katsonu....
Ihan sama. Itseppä olet aiheuttanut asiassa tapahtuneen käänteen, olisit miettinyt ensin ennenkuin menit tekemään sellaista mitä teit. Ei tuollaista kukaan kestä,
Varsinkin kun sitä oli kestänyt jo pitemmän aikaa. Ei sellaista kukaan jaksa, eteisen mattona olemista. Johon voi aina kaataa kaiken pahan olon ja toisen pitäisi vaan kaikki hyväksyä
Jos nyt ymmärsin oikein pointtisi. Ehkä ymmärsin ehkä en.
Etkö edes ole tunteistasi hänelle kertonut?, täällä vaan lurittelet pahaa oloasi.
Onko koskaan edes viivähtänyt ajatus mielessäsi? Että sillä toisellakin olisi pahamieli, vai ajatteletko vain aina itseäsi?
Itse haluat itsellesi kaikenlaista, mitä olet antanut sille toiselle?
Kirjoituksesi perusteella näin näyttäisi olevan.
Itse en ole mitään väärää tehnyt. Tilanne on vain sellainen, että aina toinen ei uskalla lähteä mukaan olosuhteista johtuen.
Ikävää, että kommentoit tuohon sävyyn, mitä Sinä sait tuosta itsellesi? Toivottavasti hyvän mielen?
Kirjoituksesi perusteella en halua edes kommentoida tähän, olet niin totaalisen väärässä. Sillä kummatkin ovat kyllä tunteistaan puhuneet jne.
Hyvää loppuelämää vain sinulle asenteesi kanssa, olet sen ansainnut.
Valvoessani yöllä päätin kyllä, että pakko tässä on kuitenkin tavata olosuhteista johtuen loppuaika, vaikka tekee jo mieli lähteä lopullisesti pois.
Jotka ensin valittaa omaa kurjuuttaan ja sitten kohta alkaa se toisen mustamaalaminen ja oikein urakalla etten sanoisi.
Melkeinpä voisin lyödä vaikka vetoa, että näin tulee käymään.
Ei uskalleta kertoa sille toiselle suoraan tunteistaan sitten ihmetellään kun toinen ei ymmärrä, voi voi mitä tekstiä taas jälleen.
Väärin totaalisesti.
Sama kommentti kuin edelliselle.
Voisitko kertoa miksi et uskalla "olosuhteista" johtuen itse lähteä mukaan? Haluut sä tosissasi sen rakkaasi vai onko mukava vaan testailla ja vähän pelailla. Toinenkin voi olla epävarma
Kyllä hän sen tietää, että emme testaile ja pelaile keskenämme, siitäkin on puhuttu. Minä en siis ole hän, joka ei uskaltanut... Hänellä on ollut nyt tarpeeksi aikaa uskaltaa, mutta en voi ikuisuuksiin jäädä enää odottamaan. Valitettavasti.
Hän tulee aina olemaan Sydämessäni kaikesta huolimatta, jossain vaiheessa vain raja tulee vastaan ja se tuli eilen.
Kyllä me vielä kohdataan ja sit sä rutistat ja moiskautat ison suukon... Eikä välitetä muista. Eiks nii?
Sinä olet aina tsempannut ja kannustanut minua asioissani, mut siinä on ollut kaikki. Pidän sinua kohteliaana.
Mitä sinä olet sitten uskaltanut? Oletko siis kertonut omat tunteesi? Tää ei varmaan mene mulle, sillä mulle ei oo kerrottu mitään...
Olemme todenneet, että kummallakin on ollut samanlaisia tunteita. Lisäksi olen kertonut, että hän on sielunkumppanini ja olisin valmis vain hänen kanssaan yrittämään yms...
Varsinaisesti omista ihastumiseen (no hän tiesi kyllä tunteideni olevan enemmän kuin ihastumisen) sisältyvistä tunteista enemmän en päässyt kertomaan.
No, jos toista ei kiinnosta niin ei kai sitä väkisin voi yrittää mitään. Ihan sama onko hän sinun mielestäsi sielunkumppani jos hän ei tunne samoin. Tuskin se uskalluksesta on kiinni.
Päästä jo irti ja ala elämään.
Ihan samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Päästä irti ja jatka matkaasi. Löydät jonkun arvoisesi.
Niin, en vain ymmärrä, jos toisella on myös tunteita, niin mikä saa hänet sotkemaan oman elämänsäkin ja olla yrittämättä? Nythän hän ei saisi koskaan tietää mitä se voisi olla.
Tunteita hänellä on myös yhä edelleen, sen näkee hänen käytöksestään, mikään ei ole muuttunut sen tunteiden tunnustamisen jälkeen. Paitsi, että hän on yrittänyt enemmän teoillaan.
Mikä sinun osaltasi saisi aikaiseksi sen, että uskaltaisit ja yrittäisit enemmän? Ilmeisesti olet epävarma toisen suhteen? Mitä hän voisi tehdä, jotta olisit varmempi ja uskaltaisit jotain tehdä? Ilmeisesti puhuminen auttaisi? Mitä muuta? Oletko nainen vai mies?
Olosuhteet siis eivät ole mitenkään parhaat mahdolliset itselläni, kummatkin ovat kyllä vapaita. Yhden asian tiedän mikä häntä hirvittää ja ainakin estää, sille en voi mitään... olen sen jo selvittänyt hänelle, että muut eivät todellakaan kiinnosta itseäni. Olen vetovoimainen henkilö, ja muuksi en halua edes muuttua. En voi sille mitään, jos saan sellaistakin huomiota osalleni hänen nähden, jota itse en edes halua. Luottamusta olen rakentanut hänen ja minun välille, kuvittelin jo, että olisin siinä onnistunut riittävästi. Kunnes toissapäivänä tapahtui jotain... siitä Sydämeni sitten murtui, enkä itse sitä tapahtumaa aiheuttanut. Lisäksi tiedän erään toisenkin ongelman, ja siihen olen jo toiminut vaistoamalla koko ajan siten, että tuo ongelma pitäisi olla selvittävissä. Tuon ongelman hän on jo kertonut myös jälkikäteen. Voi olla paljon muutakin sellaista, mitä en tiedä vielä mikä tähän vaikuttaa, ja siksi olen kysymysmerkkinä... enkä haluaisi päästää irti.
Tiedän kyllä, että olen päästämässä irti. Osa tätä kirjoittelua on jo sitä.
Yleensä en itse ole näin epävarma, mutta nyt sitä todellakin. En pidä roikkumisesta ja toisen perässä juoksemisesta ja nyt tuntuu, että asiat menee silleen. Että kyllä alkaa jo kypsyttään...
Uskon rehellisyyteen ja puhumisen voimaan. Yksin on tylsä puhua..., mut asiat saa selvitettyä vain puhumalla. Mulle ainakin merkitsisi aikas vähän kuinka vetovoimainen ihminen on toisten silmissä, sisin on se mikä ratkaisee. Sulla taitaakin olla itselläsi aika ongelma oman vetovoimaisuutesi kanssa... Taidat olla aika nuori ja kokematon. Mitä silloin toissapäivänä sit tapahtui?
En ole nuori enkä kokematon, mutta olen harvinainen ihminen oma itseni, ja hyvin pidetty... Parisuhteessa olin melkein 20 vuotta. Ikä on 40jotain, ja ei uskoisi, mutta tällainen tilanne on.... Sisäinen kauneus merkkaa itselle tosiaan eniten, mutta huolehdin ulkonäöstäni kyllä.
Itse olen luvannut yrittää, jos hän olisi valmis joskus siihen, enkä painostaa häntä mitenkään. En siis uskalla enkä voi siis tehdä enempää :( edes puhua, sillä silloin rikkoisin lupaukseni hänelle.
Jätän vastaamatta tuohon toissapäiväiseen tarkemmin, sillä haluan säilyttää hänen anonyymiutensa. Jos kuitenkin tunnet, että tämä keskustelu voisi koskettaa sinua, niin mieti hetki vielä... tässä on jo niin paljon kerrottu.
Sydän itkee, onneksi olen kotona vapaalla myöskin töistä tänään myöskin..., ja on hyvin todennäköistä, etten tässä näe häntä vähään aikaan.
Toi viesti voisi olla monelle täällä roikkuvalle. En usko, että minulle. Mutta puhukaa ja puhukaa (mikset voi puhua?, et sie osaa). Muhun ei ainakaan enää uppois kuin puheet ja teot.
Toivotan sinulle onnea elämääsi. Muista, että vaikutat myös itse siihen omilla teoillasi.
En tiedä mihin vastasit, mutta vastasitko siis viimeiseeni? Todennäköisesti... Puhun kyllä hänen kanssaan, jos hän aloittaa. Siitä on siis sovittu. Pidän aina sopimuksistani kiinni, enkä riko lupauksiani.
Mitä jos sinun tapauksessasikin siis hän odottaa? Toivotan sinulle onnea myöskin.
Enpä usko, että odottaa. Nyt saa kyllä itse tehdä jotain, on tilanne sitten mikä tahansa. oon jo ihan tarpeeksi ottanu yhteyttä... Pallo on vastapuolella, toivon että hän sen ymmärtää!! Sulla on kyllä vähän kummallisia sopimuksia.
No niin on omasta mielestänikin vähän kummallisia sopimuksia, mutta se johtuu tilanteesta.
Ok, jos itse olet ottanut yhteyttä, niin taidat sitten myöskin olla ollut rohkea.
Onnea Sinulle...
on. En sin on niin rakas ja ihana, kunnes huomaa ettei se totta voinutkaan olla, ja sen jälkeen alkaa se piruilu ja kaiken pa'skan heittely.
Kandee miettiä missä vika. Omassa päässäkö kuvitelmien ja rakkauden luomiseksi, vai onko totuus se ettei mitään koskaan ollutkaan.
Kukahan olet, ja miten muuten edes kommentoit tuollaista? Et ilmeisesti edes osaa lukea, erikoista, että osaat kirjoittaa. Pysy siis poissa, kommenttejasi ei kaivata. Häivy tekemään oma negatiivinen ketjusi.
Tuli mieleen yx juttu. Mitenkäs on tuo huumorintaju (täysin murtuneelle)? Ollaan kumpikin sekä sisäisesti että ulkoisesti niin kauniita ja suosittuja.
Ei vaiskaan. Vakavasti ottaen uskon sulla kyllä olevan mahiksia ja toivotan hyvää. Sun kanssas oli kiva ja antoisa keskustella. Mutta itse olen irl kannalla. ja mulla kyllä tunteita. heippa tällä kertaa.
No minulta sinulle. Huumorintaju on tallessa, mutta Sydäntä särkee, ei siinä huumoria revitä sen asian suhteen.
Kyllä minäkin haluan puhun ihan oikeassa elämässä, mutta se pomppiva pallo on kyllä todella hänellä, ei epäilystäkään. Huumorilla tämä voidaan kyllä selvittää irl hänen kanssaan, jos hän sitä haluaa. Silloin tie on vain yksi, kaikki mitä haluaisin...
Lähden epäilemään kyllä nyt, että voisitkin olla oikea, vaikka hyvin epätodennäköistä se olisi. Kiitos samoiten, oli ihana keventää sydäntään ja hyvä keskustella vähän samassa tilanteessa olevan kanssa. Samoiten, toivon sinulle vain parasta, vaikka olet tuntematon, harvoin kohtaa täällä kuitenkaan hyväntahtoisia ja sisäisesti kauniita ihmisiä.
Voithan kutsua itseni keskustelemaan irl... :) ensimmäinen hymy muuten tänään...
Pomppiva pallo on täälläkin. Sydämessäkin varsinkin. Näin tämä romanssi ja rakkaustarina männöö..hihhih! Romantista Rakkautta ja Intohimoa! Niitä kaipaan! Yritetään järjestään..hihhih! ; )
Kutsu sinä minut. Tulen kyllä, tähän asiaan tarvitsen oikeasti tukesi. Olen jo epäillyt kaikkea omiksi kuvitelmiksini. Haluaisin todella tietää ajatuksesi ja tunteesi.
Hmmm...? No kerrohan jotain minusta tai sinusta, jonka vain minä tiedän? Jota ei todella ole tässä keskustelussa mainittua. Päivämääriä? Yms.?
voi voi...
Kerropa sinä. Niin katsotaan.
minulta sinulle
Ehkä arvaus vain sattumalta osui. Oisko jotain muuta meidän kahden tietämää.
Sinun vuoro... ja kuka sinä olet? Sama kuin minulta sinulle?
Olenko vaalea vai tumma, ja minkä väriset ovat silmäni?
Tuo edellinen ei ollut minulta. En tiedä autosi merkkiä. Valaise vähän
Arvata kyllä voinen...
No arvaa?
Enpä taida näin netissä. Tiedän muutoinkin netin osalta, että kandee olla varovainen... Olisiko sinulla muita tunnisteita?
Ok, no jos vastaat oikein olenko vaalea vai tumma ja minkä väriset silmäni on?
Olet tumma. Entä minä?
Hmmm, en ole tumma... paljastin nyt riittävästi itsestäni, joten en edes arvaa itseäsi :) pahoittelut, toki voit itse kertoa, jos haluat.
Toivotan paljon Onnea sulle... Perjantai-illan jatkoa! :D
Kuin myös sinulle. Kuten sanottu, meitä on täällä paljon samassa tilanteessa olevia ja tummia.
Vielä täysin murtuneelle. Lupaathan kuitenkin ottaa yhteyttä ihastuksesi ja rakkautesi kohteeseen. Minäkin odottelen kaipaukseni kohteelta yhteydenottoa.
Olen luvannut siis olla häiritsemättä häntä, ja pidän lupaukseni, niin tuskaista kuin se onkin. :(
Vapaahan olen tekemään mitä haluan, ja kovinkaan kauan en enää vain jaksa olla yksin ja viettää yksinäisiä iltoja miettien häntä. Sydämessäni hänellä tulee olemaan aina oma erityinen paikkansa.Toki läheiset tuovat elämääni syvyyttä, mutta Hän puuttuu.
Toivon, että tilanteesi muuttuu jossain vaiheessa. Tunnut juuri sellaiselta ihmiseltä, jonka itselleni voisin haluta, jos olisin ihan oikeasti päässyt hänestä yli. Kirjoittamasi perusteella onnellinen on hän, joka joskus sinut sitten saisi.
Minä en ole ainakaan kieltänyt ottamasta yhteyttä. Vaikka viimeinen viesti oli hyvästi, niin se oli vain vastaus sinun viestiisi. Toivottavasti olet tyytyväinen. Minä en ole!
En ole tyytyväinen. Tuskin sinäkään jos täällä perjantaina tuohon aikaan mietit ikävääsi. Et ole kieltänyt yhteyttä, mutta oletko itse sitä ottanut häneen?
Ei hän pystykään kieltämään yhteyttä ottamiseen olosuhteista johtuen.
Kyllä minä ja hän olemme puhuneet siis olosuhteista johtuen, mutta emme tästä aiheesta. Tähän aiheeseen kerroin, että en enää palaa, että hän itse sen ottaa esille jos haluaa.
En tiedä mihin viittaat "viestiini"? En tietääkseni ole mitään sanonut mikä muuttaisi aiemmin 2 kertaa ilmaiseeni asiat. Miksi olisin tyytyväinen "vastaukseesi"? Jos haluaisin elämäni tärkeimmän ihmiseni olevan onnellinen, kuten itsenikin?
Se on totta, että pelkään hänen miettivän olenko vapaa, ja onko tuo tuossa vieressä oleva nyt vain ystävä minulle jne... Fb:stä sen muuten saa katsottua tiedoistani, se on hänelle näkyvissä.
koska hän ei halua että otan yhteyttä. No yritän ymmärtää häntä, vaikka ei se ole helppoa. Yrittäkää te muut puhua asiat selviksi. Minulla sitä mahdollisuutta ei ole.
Onko hän kieltänyt sanoin, että älä ota häneen yhteyttä? Ok jos niin on, tsemppiä... aina ei käy onnen lahjat tasan :( ... Mutta jos ei ole sanoin kieltänyt, niin miksi luulet, että hän ei halua että otat yhteyttä?
Miten niin ei ole mahdollisuutta?
Revippä siitä sitten.
Ok, sitten on parempi olla viestimättä, ja koettaa päästä yli? Teitkö jotain, miksi hän ei edes halua puhua? Jos et tunne tehneesi väärin, niin ei hän kyllä aikuinen ole...(???)
minusta tuntuu että minusta ei ollut enää mitään hyötyä hänelle. Ei pitänyt yhteyttä, ja minä yritin. Siitä se sitten alkoi. The end. Silti en voi vihata. Perkele!
Reissussa huomenna palaan asiaan viim. sunnuntaina
Vielä täysin murtuneelle. Nythän sä jo vähän painostat ratkaisua joltain. Tosi rakkaus jaksaa kyllä jonkun verran odottaa.
Itselläni kyllä varmaan tapahtuu ratkaisuja jossain vaiheessa, olenpa varma siitä. Viikonloppuja.
Tiedän kyllä mitä on tosi rakkaus. Kaiken se kestää. Teen sen eteen melkeinpä mitä tahansa. Tämä kirjoittelu on yksi osoitus siitä. Koska en voi aloittaa enää hänen kanssaan puheet, toivon, että hän näkee tämän mitä mietin ja tunnen, ja miettisi olenko "hän", tämä ei ole painostusta... Jollei näe, niin ei hän täällä ole.
Toisaalta, koska en enää halua kärsiä, haluan purkaa Sydäntäni, ja elää vihdoinkin taas joku hetki onnellisena, pitää minun mennä eteenpäin joko hänen kanssaan (mieluiten) tai alkaa etsimään tuntematonta häntä. Luottamus on yksi elämän tärkeintä, yritin rakentaa sitä, mutta epäonnistuin siinä. Voiko parisuhde edes koskaan toimia, jollei luottamus ole kunnossa... Siksi siis luovutin.
Hänellä olisi siis mahdollisuus vielä, mutta kaikki riippuu nyt hänestä, hänen pitää pystyä luottamaan minuun, ja ottaa riski elämään. Ja olla todellakin aktiivinen osapuoli osoittaen positiivisia merkkejä paljon enemmän, että uskaltasin taas toivoa elämäni tärkeintä.
Viikonloppuja!
Mä rakastan sua
No, kiva :)
Niin minäkin rakastan J:tä!
Samalla kärsin ihan h*sti.
Mä saattasin kans rakastaa jos oot K....
En ole K... Miksi et kerro hänelle? Ole rohkea...
Minä rakastan sinua H! Harmi ettet vain halunnut nähdä minua eilen illalla sen käsityksen viestistäsi sai vaikka koititkin peitellä sitä... Olisin syysi voinut uskoa mutta kun olet aikaisemminkin tehnyt samalla tavalla niin en enää vain jaksa yrittää...
Hei, en ole Hkaan... kohta loppuu aakkoset... siis hänellä voi olla jokin syy miksi ei tapaisi sua... anna hänelle aikaa? :)
Maatiainen?
Mikä on maatiainen? En tunnusta sellaista aakkosta :) Mitä kieltä tuo on? :) Olen tässä viimeiset päivät itkenyt, mutta nyt vähän olen jo kriittinen, epätoivokin jo valtaa.
Todennut, että tarvitsen elämänmuutoksen. Kävin vähän shoppailemassa, ja hän ei tiedäkään mitä joutuu näkemään ensi viikon loppupuolella. Parempi mieli jo vähän, kun purkanut anonyymisti Sydäntään ja tuskaa, vaikka silti kaipaan häntä, ja tekisin melkein mitä tahansa voidakseni olla hänen sylissä nyt ja ikuisesti.
Olen tullut siihen johtopäätökseen että ulkonäössäni on vika hänen mielestään kun ei ikinä julkisilla paikoilla tahdo minun kanssani näyttäytyä... Useasti kyllä tahtoisi nähdä mutta kun sovittu tapaaminen lähestyy, tulee aina joku syy minkä takia ei pääse... Aikaa olen antanut kyllä ihan riittävästi...
Ainoa mikä häiritsee on se että lähettelemme kymmeniä viestejä päivässä ja saatamme jutella muutaman tunnin facessakin ja tätä siis jatkunut jo useamman kuukauden.. Mutta julkisesti ei halua tavata :(
Ok, ymmärrän, eikä oikein kuulosta hyvältä... :( hmmm, en minäkään siinä tapauksessa sinuna kyllä pystyisi luottamaan häneen... voih...
Täällä taas (voi ei tän täytyy loppua). Mä olen nyt kyllä vähän pettynyt "täysin murtunut" sun käyttäytymiseesi. Olkoon toisen osapuolen tilanne kuinka hankala tai kimurantti sinun täytyy mennä vastaan. Tuntuu, että sinä vain odotat, että toinen toimii ja sanot vielä että et ole kieltänyt ottamasta yhteyttä. Yhteyttä voi ottaa kumpi tahansa myös sinä. Jos toinen on se, joka aina ottaa ensin yhteyttä niin hän vähitellen luulee, että vastaat kun huvittaa ja toinen kokee sen roikkumiseksi. Niin ainakin minä tuntisin. Ja se ei ole ollenkaan kiva tunne se.
Sinä vaikutat mukavalta ihmiseltä, jos sua ei onnista tossa jutussasi niin meillähän on jo yhteys valmiina. On tätä sähköistä vetovoimaa, bitit vain lentää. Mutta mitäs me tehtäis niille kaikille ihailijoille, joita tupsahtelisi jatkuvasti ovista ja ikkunoista? Mä oon myös aika tulinen, mutta kiltti kylläkin. Ja monesti toimin vain muiden hyväksi, mutta nyt en voi kaikille tehdä vain hyvää, vaikka haluaisin. Toivon meidän jutusta jotain, mutta sinuakin tarvitaan siinä. Ikävä on. Toivottavasti olen onnistunut piristämään edes sinua jotenkin. Mulle olet puhunut tässä viestittelyssä kauniisti.
No odottelinkin jo viestiäsi... :) onko tämä nyt jo s24viestittely suhde? :) Hmmm, eikä kumpikaan tiedä kumpaa sukupuolta toinen on :) hauskaa sanoisin.
Olen kyllä mennyt vastaan, paljonkin. Minä siis olen ottanut yhteyttä enemmän kuin hän. Oman itseni takia en voi enää sitä tehdä, pidän lupaukseni aina, enkä pysty sisäisesti rikkomaan omia periaatteitani. On totta, että hän on myös ajatellut, että minua ei ole kiinnostanut. Kielsin sen hänelle, ja kerroin hänelle 2kin kertaa olleeni kiinnostunut, ja syynkin siihen ja käyttäytymiseeni.
Tosi mukava olen, ja parasta minussa on se kultainen sydän. Sydän, jota vaalin tiukasti, mutta oikean kanssa sen "lahjoittaisin" itseltäni vaikka pois. Tämän tietävät siis kaikki ne "ihailijat" ... ja siksi siis luulen tätä ongelmallisuutta tapahtuvan. En todella ole itserakas, vaikka ehkä noista sanoistani saisi väännettyä sellaisen kuvan. Kuvaat muuten itseäni, tulinen mutta kiltti. :)
Suljetaan ovet ja ikkunat? :) Kerrohan, miten sinuun saisi mahdollisesti joskus yhteyttä? Piristänyt olet :) kiitos :)
Kyllä sinä minut tunnet ja minä sinut. Tunnen sen sydämessäni, heh. Ollaan yhteyksissä...
Vai niin... No mitäs kirjainta edustan? Hassua, heh. Luulen tietäväni ketä olet. Juurikin oikea ja täydellinen minulle? Ja numero oli, mihin voin soittaa? :)
Ei tänne mitään nimen alkuja kannata laittaa. Kyllä me ollaan kaikki hölmöjä, kun täällä pyöritään eikä irl.
Minulla ja hänellä on kummallakin senkaltainen historia, että täytyisi kyllä puhua. Olen siis yrittänyt, mutta turhaan. Sinäkin "täysin murtunut" olet itsestäsi minulle enemmän kertonut kuin hän itsestään. Lisäksi hänen viimekertainen vastausviestinsä oli tulkittavissa jäähyväisiksi. Yksipuoliset tunteet on raskas kantaa. Niin, että ikävissä täällä pyöritään.
Se on hyv'ä, että sinulla on periaatteita. Ihmisellä täytyy olla selkärankaa. Jotkut periaatteet voivat kyllä kertoa jämähtyneisyydestä ja kontrolloinnista. Tsekkaapa niitä.
Hyväsydämmetyysi kyllä palkitaan varmasti ennemmin tai myöhemmin. Olet mukavan tuntuinen ja lämmin ihminen.
Hmmm, historiakin kyllä osuu kohdalleen...
Olen ylpeä selkärankaisuudestani, ja kyllä konservatiivisen jämähtäneisyyden rikon silloin, kun haluan saavuttaa jotain tärkeää. Kuten hänet. Kontrollointia teen työkseni, enkä sitä halua yksityiselämässäni, päinvastoin, uskon tiettyyn vapauteen parisuhteessa mutta luottamus pitää olla kunnossa, ettei kumpikaan satuta toista. Sitä muuten vaadin parisuhteessani, jota ei tällä hetkellä ole.
Miten olet yrittänyt puhua? Olen havainnut kyllä jotai merkkejä, että hän haluaisi puhua. Pelkään kyllä nyt yliarvostavani hänen halujaan puhua.
Olen kertonut enemmän sinulle täällä, kuin hänelle irl. Se johtuu siitä, että pelkään satuttavani itseäni kerta toisensa jälkeen. Tarvitsisin siis hänen tukea myös, jos hän tarvitsee vastaantulemistani.
Tulinen hän oli keskustelun alussa... Viimeisen ja ainoan kunnollisen tilanteen aikana siis hän loi itselleen hyvin kimurantin tilanteen. Voisit siis olla todellakin hän. Osoitin kyllä, että olin ymmärtänyt taustat ja jotenkin olin jo ymmärtänyt kokonaistilanteen.
Sielunkumppani pystyy uskomattoman paljon ymmärtämään toisesta, myös täyden totuuden, kaikkia ajatuksia ei onneksi sana sanaan. Ja yrittänyt olen luoda sen tilanteen, mitä sovittiin.
Jos katseeni oli tulkittavissa jäähyväiseksi, ei se sitä ole, se oli vain kysyvä ja tuskaa täynnä. Mitä hän siis sanoi, että tulkitsit sen jäähyväisiksi?
En puhunut katseesta. Jos pelkkiä katseita lähtee tulkitsemaan niin sitä ei mitään muuta ehtiskään tekeen. Minä puhun viimeisestä viestistäsi. Luepa se läpi ja mieti hiukka. Joudun tulkitsemaan, sillä minä en tiedä ajatuksistasi hölyn pölyä loppujen lopuksi ja arvailut muutenkin jätän kyllä muiden hommiksi. Minä en elä arvailemalla. Etkä sinä tunnu tajuavan arkeni hankaluuksista mitään. Kimurantin tilanteen takana on aina taustoja. Olen kyllä aika palasina ja sinua ei tunnu kiinnostavan. Ikävää. Tämä siis hänelle. Ja minäkin voin olla väärässä, mut asiat selvää irl, jos haluat niin. Mutta pallo on oikeesti pomppinut sinulle. Minulta saat kyllä tukeni.
Edellisestä viestistäkin päätellen en usko, että se olet sinä "täysin murtunut". Meitä on täällä paljon samanlaisessa tilanteessa olevia. Huh, huh.
En siis tiedä, että olisit hän. Olen pahoillani, jos käsitit niin?
Luin kyllä viimeisen viestini läpi irl hänelle, sovittiin puhuvan puhelimitse on viimeinen viestini siinä ketjussa...
No olisiko sinulla jokin keino puhua hänen kanssaan? Mitä jos hän on samassa tilanteessa kuin minä? Tarvitset vastaantulemista ja minä tai hän mahdollisesti tukea? Miten ajattelit ratkaista tilanteen omassa jutussasi? En siis tiedä miten ratkaista omaani.
Tahtoisin ymmärtää hänen arjen hankaluuksista enemmän, haluaisin siis siihen mahdollisuuden. Kimurantin tilanteen ymmärsin, ja siksi siis olen odottanut ja antanut aikaa hänen sopeutua. Ihan niinkuin koko ajan olen niin toiminut. Hän merkkaa itselleni enemmän kuin kukaan muu, ja tiedän kyllä hänen kertoneen itselleni sellaista, mitä hän ei ole muille kertonut. Aikaa hän tarvitsee, en vain tiedä koska on valmis... jos koskaan.
Tuleeko muuten sinulle mieleen, että hänelläkin voi olla ongelmia? Itselläni on siis ongelma, että olen aina saanut huomioita jopa ihan liiallisuuksiin asti ja myöskin exäni nähden, josta ei mitään hyvää seurannut.... Historiani siis pistää araksi avata Sydämensä jollekulle (siis hänelle), ja luottaa häneen että hän luottaa minuun.
Hän voi luottaa minuun, että henkilökohtaiset asiat historissa, nyt ja jatkossa (tätä ei kestä enää pitkään) eivät koskaan tule muiden tietoisuuteen.
Toivotan onnea sinulle nyt sitten viimeisen kerran...
Luottamusta ei ole, jos se ei ole kummankin puolista. Sinunkin pitää siis luottaa. Ongelmasi on kyllä hankala ja karkoittaa monia varmaan pois.
Minäkin tiedän, että toisella osapuolella voi olla ongelmia ja niistä pitää puhua. Eiköhän se toinenkin ole valmis kuuntelemaan ja ole muutoinkin joskus valmis. Minulla ei aiheesta enempää.
Ihanaa, että olet nyt ollut häneen yhteydessä. Tuostako juontaa lauseesi edellisessä tekstissä jatkossa "ei kestä enää pitkään" vai mitäs se oli? Nyt tuntuu jo siltä, että se toinen on tehnyt sinulle jotain pahaa.? Tsemppiä sinulle. Uskon, että olet kultainen ja toinenkin sen huomaa.
Kaunista syyspäivää kaikille palstailijoille.
En erityisesti siis ole keskustellut tästä asiasta.
Ei kestä enää pitkään tarkoittaa sitä, että jonkin aikaa todennäköisesti vielä tavataan, nyt harvemmin jatkossa. Kun itselle tulee mahdollisuus siihen minkä hänkin tietää, "emme" enää näe. Näin siis, jos tulevaisuuskin etenee samalla tavalla.
Rakkauden ja Totuuden kieltäminen satuttaa aina. Erityisesti silloin, kun toinen jo tietää Totuuden, ja toinen vielä yrittää kieltää sen ensiksi.
Olet itse kultainen, piristävää sunnuntai-illan jatkoja.
Uskokaa jo ei teistä tule koskaan paria, olette molemmat liian kieroutuneuta.
Kieroa musta ei saa tekemälläkään, vaan olen hyvin poikkeuksellisen lempeästi suora.
En kyllä koe mitenkään kivaksi tätä tilannetta, joka on kieroutunut. Se vaikuttaa vievän voimiani, ja elämän muutosta olen hakemassa. Hyväksyttävä tässä on vähitellen, että elämäni tärkein ei toteudu ... :(
Ikävä on. Ei tätä vaan jaksa enää kauaa...
En tunne siis tätä minulta sinulle, hänen kommentit tuntuvat vaan niin omiltani.
No niin "täysin murtunut" olen pahoillani, jos et häntä enää kohta näe. Mistä tiedät sen?
Ei kai kukaan oikeasti usko, että täällä palstalla tulee pareja. Herätys.
Itse en muuten kieroile ja olen kiltti, jos minulle ollaan kilttejä. Mutta karvat nousee pystyyn, kun minua yritetään vedättää. Mutta ei siitä tarvinne selittää.
Tuli tuosta "täysin murtuneen" aiemmasta kommentista, että hän haluaisi enemmän ymmärtää mieleen, että onko oikeasti yrittänyt ymmärtää kaipauksensa kohdetta? Minä olen ainakin kimurantista tilanteestani pystynyt puhumaan ihastukselle ja läheisimmille ystävillenikin. Kaikista puolista ja käänteistä, mutta tietysti anonyymisti koska ajattelen aina muitakin. Kaikki ei niin näytä toimivan ja se on yksi syy, että oon reilusti viime viikkoina pakittanut. Suoraselkäisyyttä on myöntää läheisille asioita ja kantaa vastuunsa. Niinpä se taakka onkin raskas kantaa. Mutta, minä uskon parempaan. Mitä se on, en vielä tiedä?
Jos rakkauttaan ei kerro voi kyllä itse syyttää itseään, jos mitään ei tapahdu. Ja minä olen aina uskonut, että jokainen haluaa olla rakastettu. Enää en ole varma.
Koska lähden pois, lopullisesti. Kyllä siihen jokin aika menee, mutta tilanne on nyt, että olosuhteista johtuen tulen näkemään häntä paljon harvemmin.
Olen ymmärtänyt häntä, ja siksi siis olen toiminut näin miten koko ajan olen tehnyt, ja haluaisin ymmärtää vielä enemmän. Hän kertoi minulle erään asian, jonka olin koko ajan vaistonnut. Se on ikävää, että hän sortui satuttamaan samalla minua.
Pakittamalla itselleni hän satutti itseäni jälleen. Ei sitä kestä kerta toisensa jälkeen.
Vedättänyt en ole, epäilen hänen sitäkin kuvittelevan, on vain todella paha yhteensattuma, josta olen ollut saada p* halvauksen kun keväällä sen ymmärsin. Olen tuijottanut häntä katseellani "Luota minuun, kaikki on totta omalta osaltani. Olen vain ystävä tämän X:n kanssa"... Jokaikinen kerta olen sen tehnyt kunhan vain katsekontaktiin hän on lähtenyt.
Sen tiedän, että kirjoitat kauniisti.
Enempää en halua kommentoida tänne, kohta täällä on liikaa tietoa, ja hänen anonyymiutensa kärsii. Itselläni ei ole mitään väliä, vaikka palastuisin. Mikään muu ei merkkaa itselle kuin Rakkaus, Totuus, ja Hän.
Kerro tuo kaikki hänelle irl varsinkin jos olet lähtemässä jonnekin.
Katseisiin ja pelkkiin tuntemuksiin ei voi luottaa. Sinä ymmärrät asian jollakin tapaa ja hän jollakin toisella tapaa. Eihän siitä mitään tule, asiat junnaa ja on raskasta...
Minäkin palstalle alunperin vahingossa eksyin. Yritänpä nyt pysytellä täältä pois. Minun puolesta heissulivei!
Tuskin saan koskaan enää mahdollisuuden hänen kanssaan keskustella. :(
Parempi ehkä jatkaa matkaa, jotenkin tilanne tuntuu liian vaikealta vain. :(
Hyvää yötä ja kivaa työviikkoa sinulle.
Ja vielä minä en halua ketään satuttaa ja minuakin tässä satutettu. mutta nyt heippa!