Tekninen kehitys ja tuotannon tehostaminen on mullistanut maatalouden perin pohjin muutamassa vuosikymmenessä. Maatiloilla työskenteli v. 1970 vielä n. 650 000 mutta v. 2000 enää n. 200 000 suomalaista. Peltoala pysyi samaan aikaan lähes ennallaan.
Tuotannon tehostamisen ja koneellistumisen ohella maataloutta on koko ajan muokannut harjoitettu maatalouspolitiikka. Vain muutamia vuosikymmeniä sitten maataloutta vaadittiin tuottamaan enemmän, jotta ruokaa riittäisi kaikille suomalaisille. Ylituotanto kelpasi pitkäksi aikaa poliittiseksi teemaksi, vaikka esim. 1990-luvun alussa maataloustuotanto ylitti oman kulutuksemme vain kymmenellä prosentilla.
Suomen EU-liitos v. 1995 ja sen osana luopuminen omasta itsenäisestä maatalouspolitiikasta on syvällisempi muutos maatalouden toimintaympäristössä kuin yleensä ajatellaan. Kysymys ei ole vain tuottajahintojen laskemisesta kustannusten alapuolelle ja tukiriippuvuudesta.
Kysymys on myös siitä, mihin näiden tekijöiden lisäksi jatkuva epävarmuus ja tehtävän työn palkattomaksi jääminen yhdessä johtavat. On selvää, että toimivien tilojen määrä vähenee vielä huomattavasti. Nuoria jatkajia on vaikea löytää erityisesti sellaisille maatalouden aloille, jotka sitovat paljon, kuten karjatalouteen.
Toimiva ruuan tuotanto on enemmän kuin työntekijöitä, peltoa, eläimiä ja koneita. Sen toimivuus riippuu siitä, että sukupolvien perinne ja työmoraali siirtyvät uusille tekijöille uuden osaamisen lisäksi.
Itänaapurissamme on nähtävissä se mihin voi johtaa itsenäisen talonpojan tuhoaminen. Saman kaltaiseen tulokseen on viemässä nykyinen EU-politiikka. Epävarmassa maailmassa suomalaistenkaan ei pidä jättäytyä ruokahuollossa muiden varaan.
Tuotannon tehostamisen ja koneellistumisen ohella maataloutta on koko ajan muokannut harjoitettu maatalouspolitiikka. Vain muutamia vuosikymmeniä sitten maataloutta vaadittiin tuottamaan enemmän, jotta ruokaa riittäisi kaikille suomalaisille. Ylituotanto kelpasi pitkäksi aikaa poliittiseksi teemaksi, vaikka esim. 1990-luvun alussa maataloustuotanto ylitti oman kulutuksemme vain kymmenellä prosentilla.
Suomen EU-liitos v. 1995 ja sen osana luopuminen omasta itsenäisestä maatalouspolitiikasta on syvällisempi muutos maatalouden toimintaympäristössä kuin yleensä ajatellaan. Kysymys ei ole vain tuottajahintojen laskemisesta kustannusten alapuolelle ja tukiriippuvuudesta.
Kysymys on myös siitä, mihin näiden tekijöiden lisäksi jatkuva epävarmuus ja tehtävän työn palkattomaksi jääminen yhdessä johtavat. On selvää, että toimivien tilojen määrä vähenee vielä huomattavasti. Nuoria jatkajia on vaikea löytää erityisesti sellaisille maatalouden aloille, jotka sitovat paljon, kuten karjatalouteen.
Toimiva ruuan tuotanto on enemmän kuin työntekijöitä, peltoa, eläimiä ja koneita. Sen toimivuus riippuu siitä, että sukupolvien perinne ja työmoraali siirtyvät uusille tekijöille uuden osaamisen lisäksi.
Itänaapurissamme on nähtävissä se mihin voi johtaa itsenäisen talonpojan tuhoaminen. Saman kaltaiseen tulokseen on viemässä nykyinen EU-politiikka. Epävarmassa maailmassa suomalaistenkaan ei pidä jättäytyä ruokahuollossa muiden varaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten paljon teollisuus on sidoksissa maatalouteen jo se täältä loppuisi?
Saarioinen,Lännen tehtaat monet konepajat ym
Kyse ei ole pelkästään maanviljelyn loppumisesta.
Muutaman vuoden päästä ei mistään.Metsäteollisuuskin liukenee ulkomaille,kun eivät_osaa_ tehdä tulosta ilman devalvaatioita.Tosin saavat huomata ettei se elo siellä ulkomaillakaan niin hienoa ole.
Nokiastako Suomi eläisi?Nokia 90 % ulkomaalaisten omistuksessa ja saattaa muuttaa konttorinsa pois lähes milloin vain.
Ja ei kai kukaan ole koskaan kuvitellut,että muovisten pilipalilelujen kanssa pelaaminen voisi oikeasti elättää jotakuta.Näin pidemmässä juoksussa.
Maatalouden mukana menee monia työpaikkoja,mutta tätä ei monet vielä ymmärrä .Moni huuhaa-heppu elää niillä rahoilla,joita ei makseta maataloudelle vaan tuotteet ryöstetään alihintaan pois.Ja jos tuotteita ei ole ,el ole niitä rahojakaan,joilla nämä loiset porskuttaa.
Monet ovat ottaneet miljoonalainoja tilansa "kehittämiseen"ja pysyvät mukavasti ruodussa,kun aamulla ei tarvitse edes herätyskelloa,Velka aktivoi kummasti,kun vaihtoehdot ovat tiedossa.
Kerro tuo pilipalimuovijuttusi vaikka Tiimari-ketjun omistajalle! Siinä on menestyvä bisnes joka laajenee koko ajan esim. Baltiassa. Elättää isäntänsä ja varsin monta renkiä ja piikaakin.
Ja tämä "kotimainen" maanviljely: jos meikäläisten maajussien traktoreista otettaisiin pois ulkomaiset poltto- ja voiteluaineet - mikä on oikein kunnon energiakriisin yhteydessä täyttä totta - niin minkä tekijäksi on traktorin kuskistakaan?
Olen itse Capmanin osakkeenomistaja,tiedän kyllä miten Tiimarilla menee.Melko tarpeetonta krääsää kaupittelee,eikä kovin erikoisesti mene.
http://www.capman.fi/index.php?idMenu=7&idSubmenu=163&idSubsubmenu=84&sel=subsubmenu'
Traktorit saa kulkemaan tarvittaessa vaikka hikisistä sukista tislatusta nesteestä.Osoitat lapsellisuutesi kuvittelemalla ,että maataloudessa tehdään_kaikki_traktorilla yms.konevoimin.Paljon pojaalla oppimista vielä.
Mistäs sitä ruokaa sitten tulee jos niin kova kriisi on? Ei se ruoka ole sitten halpaa tänne tuotunakaan, jos niin kriisi on polttoaineesta.
Ruuan hinnan määrää siinä vaiheessa kylmästi kysynnän ja tarjonnan laki, eli bisnestä. Ei ne olisi tyhmiä ja myisi tänne halvalla kun tietäisivät oman tuotannon olevan nolla.
Kansanhuolto nostetaan jaloilleen.Siitä on bisnekset hyvinkin kaukana.
http://www.nesa.fi/tav_elintarvikehuolto.html
Moni muu ryhmä taitaa olla maajusseja enemmän riippuvaisia ulkomaisista polttoaineista.
Suuri määrä yksityisasuntoja ja laitoksia lämpiää öljyllä, ja minkäs voimalla ne rekat, bussit ja henkilöautot liikkuvatkaan ???
Maataloudessa on tarpeen vaatiessa paremmat valmiudet siirtyä energiaomavaisuuteen kuin monella muulla toimialalla.
Kirjoitit järkevästi. Olet sen perusteella maalta. Sinua ei liene vaivaa maalaisen kateus, hyvä. Olen itse lopen väsynyt kaunkilaisten jatkuvasta maalaisihmisen lyömisestä. Mistä ihmeestä tämä asetelma tulee. En ymmärrä.
Näin ei Suomi pitkään elä, omassa maassa on paljon maalaisrasismia ja hänet tehdään tyhmäksi aivan epäoleellisissa asioissa. Lisäksi monet traktoripalstan kirjoitukset ovat kaupunkilaisten tekemiä, joissa valitetaan maantien paskakokkareista, kun he ajavat autoillaan maalle mummolaan sieltä ruuhkaSuomesta.
Kohtuullisen provosoiva subjekti.
Luettuani leipätekstin, totean vain että EI ole. Tämä korvaamaton maatalous nykyisellään tarkoittaa tuutin täydeltä kuravelliä syökseviä salaojaputkia ja laskuojia, rehevöityviä jokia, järviä ja merta.
Strategisesti yhtä tärkeitä asioita ovat varmasti myös kuljetus, tietoliikenne ja energiahuolto, mutta ei näissä noudateta samanlaista tukipolitiikkaa.
Summassa on monta muutakin osatekijää kuin vain ruokahuolto, toiset hyvinkin hankalasti arvotettavissa olevia subjektiivisia arvoja kuten:
Mitä maksaa sukupuuttoon kuollut taimen tai järvilohi?
Paljonko kalatalous ja matkailu menettävät tuloja?
Minkä hintaista on harrastusmahdollisuuksien tuhoaminen (perho- ja viehekalastus)?
Omasta puolestani olisin valmis korottamaan huomattavasti maatalouden ympäristötukia, mikäli vesistöihin ei suoraan laskettasi peltojen valumavesiä vaan suojakaistat olisivat riittävän leveitä ja todellisia, millä viittaan salaojaputkiin.
Ostan edelleenkin kotimaista ruokaa hinnasta (euromäärä) riippumatta. Varmasti moni muukin ajattelee näin, siis niin että hinta ja rahamäärä eivät ole sama asia.
No tämä oli vain minun oma mielipiteeni asiasta ja koskee lähinnä vain maanviljelyä.