http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288600516140.html
MItä tiiviimpää on asuminen sen vähemmän sinne mahtuu autoja eli ok-sukkulointi on kuolemassa sukupuuttoon, mutta onko vaikutusta asuntojen hintoihin? No,tottahan toki nousee nousee...
MItä tiiviimpää on asuminen sen vähemmän sinne mahtuu autoja eli ok-sukkulointi on kuolemassa sukupuuttoon, mutta onko vaikutusta asuntojen hintoihin? No,tottahan toki nousee nousee...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Asukeista 200 000 on ei suomalaisia alkuperältään ja he asuvat valtaosin kaupungin vuokra-asunnoissa.
Sellainen on multikulttuurisen Helsingin surullinen kohtalo.
Oma ratkaisu on muuttaa muualle mutta jättää käyntejä varten kaksio Töölön kupeeseen.
Ei keskustassa ole kaupungin vuokra-asuntoja. Vaan kaupunkien lähiöt ovat kaupungin vuokra-asuntoja varten rakennettu alunperin. Lähiöissä on siwa lähellä ja edullinen vastike. Helsinki on parempi paikka asua kuin koskaan aiemmin ja lisää parannuksia tulossa.
Jos olet kuunnellut tällä viikolla yhtään uutisia, niin olet saattanut bongata prosenttiluvun 40 sieltä.
Se prosenttiluku kertoo tällä hetkellä työtätekevistä Suomalaisista ihmisistä jotka jollain tavalla tekevät etätyötä.
Tulevaisuus ei siis ole täyteen ahdettu pääkaupunki; pienine asutoineen ja saasteineen, vaan raikas maaseutu tai pienet kaupunkikeskukset omakotitaloineen ja vihreine pihoineen. Etätyö on jo täällä ja lisääntyy vain tulevaisuudessa. Työtätekevien ei tarvitse asua Helsingissä.
Usko tai älä, eivät edes etätöitä tekevät nyky-eurooppalaiset valitse maaseutua, vaan suurkaupungin asuinpaikakseen.
Itse tuntemistani yksi Punavuoressa, toinen aasialaisessa suurkaupungissa, itse muutin juuri alueen suurimpaan kaupunkiin, vaikka töiden puolesta olisi voinut helpomminkin muuttaa pellonlaitaan..
Teitä lantsarisuomalaisia on vuosi vuodelta vähemmän. Ja hyvä niin, sillä kaupunki on myös kustannustehokkain yhteiskuntarakenne, kun esimerkiksi tieverkkoa ei tarvitse rakentaa yksittäisiä erakkoja varten. Tämän takia Suomella ei olisi varaakaan mihinkään etäerakkojen yhteiskuntaan.
Mitä tulee aloituksessa mainittuun väkiluvun kasvuun, niin tuossahan oli vain itse Helsinki, kun otetaan koko metropolialue huomioon, lienee väkiluvunkasvu noin 500 000 henkeä. Asunnonhintoihin tuo luo Tietysti kovimman paineen alueen ytimeen, mutta myös reuna-alueilla hinnat nousevat.
"lantsarisuomalaisiakin" tarvitaan.
Onko mielekkäämpää rakentaa/ylläpitää tietä yhtä maanviljelijää/metsänhoitajaa varten, vai koko kuntaa palvellen?
Maaseutu ei autioidu täysin niin kauan kuin ihmisen on syötävä jotain; kaupungissa näet hieman hankala viljellä isosti.
Maajussi pääsee traktorillaan ilman teitäkin.
Joka tapauksessa kalliimmaksi tulee rakentaa palvelut sadalle kuin yhdelle suurmaatilayrittäjälle.
Sitäpaitsi maatalouskin tulee Suomessa vähenemään kannattamattomana ja tehostumisen myötä myös maatalouden vaatima työvoima kutistuu entisestään.
Toinen juttu ovat sitten erakoiden elämän kustannukset, jotka he maksavat pääosin itse: entistä useampi havaitsee, että on halvempaa, nopeampaa ja miellyttävämpää kävellä kilometri palvelujen, kauppojen ym. ääreen kuin ajaa 10-100km ja ostaa sitä varten 10 000e auto.
> on halvempaa, nopeampaa ja miellyttävämpää kävellä kilometri palvelujen, kauppojen ym. ääreen kuin ajaa 10-100km
Juuri näissä asioissa pikkukaupunki on optimaalinen asuinpaikka. Kaikki on kilometrin säteellä. Loppujen lopuksihan pääkaupungin lähiöt ovat muuten verrattavissa itsenäisiin pikkukaupunkeihin, mutta niistä puuttuvat hallintopalvelut.
Terveisiä vaan etätöistä juuri sieltä missä minä haluan asua. Alle 30000 asukkaan kaupungin keskustasta, jossa tarvitsemani asunto maksaa kolmasosan Helsingin keskustan hinnasta.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/09/17/sipila-suomen-tilanne-jopa-pahempi-kuin-1990-luvulla/201312999/12
Tilanne näyttää siltä, että sosiaalietuuksia on karsittava.