Maahanmuuttajat valloittavat Heldinkiä

Väitös: Helsingissä on viisi välteltyä koulua

Marjukka Liiten
HS
Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy väitöksen mukaan kouluvalinnoissa melko säännönmukaisena.
Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy väitöksen mukaan kouluvalinnoissa melko säännönmukaisena.
Helsingin koulujen välisiä eroja väitöksessään tarkastellut tutkija Venla Bernelius löysi kaupungista neljä alakoulua ja yhden yläkoulun, jotka ovat koulua valittaessa poikkeuksellisen voimakkaasti torjuttuja.

Myös niiden oppilasalue ja oppilaspohja ovat tuntuvasti heikommat kuin kaupungissa muutoin.

Väitöskirjan mukaan Helsingissä saattaakin olla jo meneillään koulujen kautta eteneviä "alikehityksen kierteitä", jotka syventyessään voivat näkyä muutenkin naapurustossa ja asuinalueella.

Berneliuksen väitös eriytyvistä kouluista Helsingissä tarkastetaan 27. syyskuuta Helsingin yliopistossa. Tulosten mukaan yhteys asuinalueen, koulun, oppimistulosten ja oppilaspohjan välillä on selkeä.

Koulujen nimiä ei kerrota väitöskirjassa, jotta ne eivät leimautuisi.

Köyhimpien alueiden koulujen välttely näkyy Berneliuksen mukaan oppilaiden ja perheiden kouluvalinnoissa jo melko säännönmukaisena.

Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus eräissä kouluissa on isompi kuin alueen väestössä.

Eriytymisen seurauksena etenkin heikot koulut heikkenevät entisestään.

Koulujen väliset erot toimintaympäristöjen ja oppimistulosten mukaan ovat Helsingissä yhtä suuret kuin erot kaikkien Suomen kuntien välillä.

Lisäksi koulujen maine ja suosio kytketään naapurustoon, mikä osaltaan vaikuttaa lapsiperheiden kouluvalintoihin ja jopa muuttopäätöksiin.

Bernelius pyrki selvittämään, näkyykö Suomessakin merkkejä kaupunkien ja koulujen eriytymiseen liittyvistä, itseään ruokkivista ja kasautuvista kehityskuluista.

Väitöskirjan tulosten mukaan merkkejä siis jo näkyy, mutta toistaiseksi Helsingin oppilasalueet eli naapurustot eivät näytä jakauman alapäässäkään heikenneen niin paljon, että pudotus olisi erityisen jyrkkä.

Berneliuksen mukaan esimerkiksi Suomen hyvä menestys koululaisten osaamisvertailussa voikin pitkälti perustua koulutukselliseen tasa-arvoon.

Väitös osoittaa, että asuinalueiden ja koulujen kehitys voi viedä siihen, että kaupunkilaisten tasa-arvo heikkenee.

Tärkeää olisi selvittää lisää niitä mekanismeja, jotka liittyvät huono-osaisimpien alueiden kehitykseen ja tiettyjen alueiden ja koulujen torjumiseen valinnoissa, väitöksessä päätellään.