Todennäköisesti 2 seitikkiä. Suklaanruskeita yksilöitä, melko varmasti seitikkejä. Siivotessa saalista huomasin ja luonnollisesti heitin pois.
Nyt vaan jäi askarruttamaan... Olisiko muihin sieniin, niihin syötäviin, voinut myrkyllisistä myrkkyä "tarttua". Vai ovatko nuo nyt syötäviä, kun tapana on siis ryöpätä nuo suppiksetkin aina. Ja sen jo teinkin. Hitsiläinen kun aloin miettimään, että jospa seitikistä joku murunen tai lakin pala on suppisten joukkoon jäänyt. Kannattaakohan riskiä ottaa?! Piirakankin ehdin tekemään. Neuvoja?!
Nyt vaan jäi askarruttamaan... Olisiko muihin sieniin, niihin syötäviin, voinut myrkyllisistä myrkkyä "tarttua". Vai ovatko nuo nyt syötäviä, kun tapana on siis ryöpätä nuo suppiksetkin aina. Ja sen jo teinkin. Hitsiläinen kun aloin miettimään, että jospa seitikistä joku murunen tai lakin pala on suppisten joukkoon jäänyt. Kannattaakohan riskiä ottaa?! Piirakankin ehdin tekemään. Neuvoja?!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi hauheeta!!
Metsässä lentelee seitikin itiöitä, voi metsään mennä??
Syö se piirakka.
Eikös joistakin seitikeistä pienikin pala ole tappava annos? Varmaa tuosta ei voi sanoa, koska myrkkysieniä on ollut jo seassa, että onko siellä myrkkysienen palojakin. Kirjoituksestasi on jo kuukausi, joten kerrotko mihin ratkaisuun päädyit ja mikä oli lopputulos?
Miksi ryöppäät sienet, jotka eivät ryöppäystä tarvitse? Se ei ole mikään myrkytyksentorjuntakeino, paitsi korvasienelle.
Koska aloittajasta ei ole mitään kuulunut, voimme olettaa että hän söi niitä sieniään ja kuoli siihen koska siellä oli ollut mukana seitikki, josta oli jäänyt tappava annos myrkkyä.
Sienet voi syödä kunhan niissä ei ole myrkkysienten palasia kiinni. Ja tämä on varma tieto.
Sienten myrkky vaikuttaa ihmiseen vain nieltynä.
Tämä ei nyt liity pelkästään sieniin, mutta myrkkyihin ylipäänsä. Myrkkyjä on monenlaisia ja myrkkyjen vaikutustapa on erilainen. Toiset myrkyt vaikuttavat imeytymällä ihon läpi, toiset hengitettynä, toiset vasta päästyään verenkiertoon ja toiset nieltyinä. Sienimyrkyt kuuluvat niihin myrkkyihin, jotka pääsevät ihmisen elimistöön vain nieltyinä.
Tota, et sä siihen kuole. Mä olen useesti ottanu valkoisen kärpässienen maasta näyyttäkseni sienestyskavereilleni, minkälaista veijaria ei koriin saa joutua.
Mun motto tässä lajissa on se, että älä edes yritä nostaa koriin sellaisia sieniä, joita et varmasti tunne. Jos haluut opetella jonkun uuden lajin, poimi siitä muutama näyte erilliseen pussiin. Varmista useemman kirjan ja/tai nettilähteen avulla laji - paras, jos tunnistuksen tekisi joku sienet todella tunteva.
Tossa valkokärpässienen kanssa varsin samannäköinen on kuusenherkkusieni. Itiöpöly, helttojen väri ja ennenkaikkea haju on, mistä nuo erottaa. Valkok. on aina valkoinen. Herkkusienellä heltat tummenee, itiöpöly tummaa... ja haju. Valkok. haisee mullalle, kuusenherkkus. anikselle.
Mä olen pienen ikäni käyny kerää sieniä, mut edelleen olen varovainen metsässä. Just laskin, että reilu kolmekymmentä syötävää lajia tunnistan helposti, sekä myrkkysienten sekä syömäkelvottomien terävin kärki on hallussa.
Ukonsieni, kehnäsieni ja suppilovahvero kuuluu ehdottomasti omaan suosikkikaartiini.
Älä pliis ryöppää suppiksia! Pilaat maun.
Pelkkä metsikössä kävely surmaa sinut. Itiöitä on ilmassa.. xD
Ei kannata sienestää niin hämärässä, ettei erota seitikkiä suppilovahverosta. Ovat kuitenkin tosi erilaisia sieniä sekä ulkonäöltään, että rakenteeltaan. :)