Kun katseli noita kuvia sieltä valtiopäivätoiminnan 150 vuotis juhlapäivästä niin näyttääpä Jenni olevan aika surullisen oloinen kuvista päätellen.
Onko rakkaus ruostunut?
Rimmir tänään
40155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Mitä ihmettä hänen olisi sinusta pitänyt tehdä?
Naureskella partaansa ja heitellä voltteja?
Ihan ennenkin nähty itsensä oli, asiallisen oloinen kaunis lady.
Toivottavasti "rakkauden tuli palaa, kuin öljy pumpulissa".
No eihän hänen tarvitse mitään tehdäkkään, paistaa vaan nykyään olemuksestaan läpi surullisuus enemmän kuin koskaan ennen. Voihan olla että ajan kello tikittää vinhaa vauhtia nuorella naisella. Useinmiten se oman lapsen haave tulee viimeistään hänen ikäiselleen.
Vaikkei nyt tähän kuulukaan, uutiset kertoivat, että nyt naiset pakastavat munasolujaan synnyttääkseen myöhemmällä ajalla.
Kun siis tulevassa joltain lapselta kysytään, kuka on isä ja äiti, hän voi sanoa, että syväjäähdytin.
Ihmeellistä, lapsiko saadaan joskus eläkeikää lähestyttäessa. Miksi lapselta riistetään pitkä ja rakas suhde vanhempaansa?
Miksi yleensäkään jokaisen pakkomielle on lapsi?
Itse en ole ollut koskaan vauvakuumeessa, ja yläkerran Herra suuressa viisaudessaan osasi jättää meidät lapsettomiksi. Mikä ei myöskään puolisoani ole haitannut.
Olemme saaneet monessa suhteessa itsekkään elämän, muttei se ole meitä kovettanut.
Lapsettomuus on minusta ihan varteenotettava elämisen muoto. Joku voi kaivata omaa lasta, joku on itse valinnut. Näissä asioissa pitää olla erittäin hienotunteinen. Itse en hehkuttele lapsistani, en lastenlapsistani. Olen vain hiljaa onnellinen heistä. Jos olisin voinut valita, olisin valinnut miehen ilman lapsia mieluummin kuin lapsen ilman miestä. Minulle suotiin molemmat.
Sinusta olen aina saanut ajattelevan ihmisen mielen.
Mikä kellekin on parasta, ja hyvää, ei sitä muut tuomaroi.
Hienotunteisuutta olla pitää, mutta siitä eivät kai jotkut "lapselliset" ole kuulleetkaan,
jotka patistavat "lapsen tekoon".
Olen aina vierastanut termiä. Lapsi kun tulee, tai on tulematta, ei häntä kukaan puuseppä tee.
Minusta kannattaa keskittyä olevaan, siihen mitä on saanut, sitä meillä kaikilla on paljon. Jos keskittyy katkeroitumaan puuttuvaan, mitä se hyödyttää?
Sinusta luen hyvän ihmisen, joka arvostaa muita, ja myös itseään.
Sinä puhut omiasi, uskoisin hänen osaavan sinua paremmin keskittää omat ajatuksensa ja toiveensa itselleen.
Tuota mie en taas ymmärrä miksi ei saisi olla onnellinen lapsistaan ja lapsenlapsistaan ihan julkisestikin, mie ainakin olen, mutta jos seurassani on ihminen joka tai jotka eivät ole saaneet lapsia, tietysti silloin hieman vähemmän tuon onneani esille, - mutta toisaalta, onhan ainakin ikäisemme lapsettomat jo sen ikäisiä että ovat varmaan jo hyväksyneet lapsettomuutensa, ja ehkä jo iloitsevatkin toisten lapsista.
Miksei joku saa ainakin sisäisesti iloita lapsettomuudesta? Mikä ihmeen pakko on lisääntyä?
kuka kieltää tai on kieltänyt, en ainakaan minä sellaista kommenttia löytänyt
Kuka tässä on kieltänytkään iloitsemasta lapsettomuudestaan, en mie ainakaan, mutta suvaitaan ilo lapsellisillekin :)
Yksi suvun naimattomista tädeistä suri lapsettomuuttaan vielä lähes 90-vuotiaana. Toisaalta moni ajattelee, että oma mies, oma lapsi jne ratkaisee kaikki ongelmat. Olen kyllästymiseen asti saanut suurehkoissakin seurueissa kuullut niistä ihanista lapsenlapsista. Mieleen on tullut ajatus, että omaa elämää ei ole lainkaan, kaikki pyörii lasten ja lastenlasten ympärillä. Kehitysvammaisen sisarena olen myös koko ikäni saanut seurata sitä puolta, että lapsista voi olla monenlaisia huolia. Varmaan ihan vaistomaisesti vertaa omaa tilannettaan toisen tilanteeseen, jos itse on lapsen ympärivuorokautinen omaishoitaja ja toinen kertoilee huimasta menestyksestä eri alueilla.
Hyvä mielipide sinulta, ei ihminen kokonaan pääse suruistaan, ei lapsettomuudesta, lapsen kuolemasta tai kehitysvammaisen lapsen saamisesta ja sen mukanaan tuomista ongelmista.
Jonkun väsyneen ilmeen ihmetteleminen on kovin turhaa.
@1943
Olen iäti ihmetellyt, miksi kaikkien pitäisi saada kaikkea.
Kuin lapsen saaminen olisi jokin ihmisyyden peruspilari.
Kuin lapsen pitäisi täyttää jokin ihmisyyden tyhjyys.
Usein tuntuu, että ulkopuolisilla on lapsetonta suurempi ihmetys lapsettomaksi jääneestä.
Luulen että me immeiset olemme erilaisia tässäkin asiassa, ja voimme puhua ihan varmasti vain omista tunteistamme; minulle lapsettomuus olisi ollut hirveää, sen tiedän ja tunnustan.
Tätäkö jatketaan, mun mieletä siis niissä saamissani mielikuvissa Jenni on onneton ja surullinen.
Tuleepa mieleen eräs pitkä ketju, jossa erään naisen ilmeet tulkittiin niin eri tavoin ja jos tulkitsit erilailla olit väärässä koska sinun mielestänsi nainen näytti jne....jne se on siellä sinun sisimmäsi se kuva mikä on oikein ja mikä on vaarin. Mielestäsi avioliitto ei voi onnistua jos ikäero on sitä ja sitä.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja hyväksy erilaisuus.
Voi olla jo väsynytkin, onhan takana jos jonkinlaista edustamista ympäri maailmaa.
P.s. tuohon lapsettomuus teoriaa en usko, onhan hän tiennyt jo liittoon mennessään että mies alkaa olla ukin ikäinen
Minkä kirsun kautta muiden tarvii mietiä ihmisten naimiskauppoja?
Saahan täällä olla lukevinaan naamanilmeistä sitä sun tätä.
mielestäni aika törkeää spekulointia presidenttimme vaimosta :/
eihän meistä kukaan tiedä voiko Jenni edes saada lapsia, siis fysiologisesti, ja vielä vähemmän tiedetään haluaako hän niitä menttaalitasolla
Jenni on tyylikäs hillityssä lookissaan, ei siihen kuulu nauru ja riekkuminen, varsinkaan arvokkaissa tilaisuuksissa joissa hän edustaa
niin... ja mistä tiedetään... jos hän on vaikka raskaana ja huonovointinen... se ei paljon naurata
Minusta näyttää olevan ihan keveänä.
Onneksi on niin paljon omia touhuja, etten ole seurannut BB:tä, en kuninkaallisia, en meidän edustavaa presidenttipariamme enkä paljon muutakaan. Kunhan lukaisen päivän lehden ja ryhdyn puuhiin. Pitäisi tilata aika mehuasemalle, aloittaa alustan perkaus, käydä sisarta tervehtimässä, elvyttää kirjontataitoa, lista on ääretön..........
Aattelepa, ja varmasti ajatteletkin, kuinka onneks olet, että voit ja saat tehdä, mitä haluat ja kykenet.
Olen erittäin tietoinen tästä asiasta ja ihmettelen, miksi mulle on suotu näin ihana elämä. Vaikeuksien jälkeen kirjontatyöni onnistui. Löysin jopa mallit, joita etsimme kesällä kahden hengen voimin. Käsityöliikkeestä kävin kysymässä neuvoa, kun en tajunnut, miten mallin jäljentäminen kankaalle sujuu kynän avulla. Jotenkuten osasin kirjoakin, vaikka edellisestä kerrasta on kulunut yli 30 vuotta. Löysin jopa kateissa olleet puikot, virkkuukoukut jne. Ehkäpä taas on käsitöiden vuoro. Varastossa on kankaita ja lankoja
Pyydän anteeksi teiltä kaikilta lukijoilta kun otin esille tuon lapsettomuus asian. Ei tietenkään sitä olisi pitänyt tehdä.
Edustaminen on raskasta ja vaatevärikin voi antaa aivan eri vaikutelman ihmisestä.
Jenni on kaunis ja hillitty ja osaa edustaa Suomen valtiota miehensä rinnalla erittäin tyylikkäästi, joutuu hän sitten mihin tilanteeseen tahansa. Enkä ole muuta väittänytkään. Totesin vain että hän näyttää kuvissa hyvin surulliselta.
Kai lapsettomuudestakin voi asiallisesti ajatuksia vaihtaa. Sehän on selvää, että erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tulee esille.
Jos Saukilla on jäykkänä enää niska.
Samat sanat, minustakin hän näytti hyvin surulliselta, ja tuli mieleen kuin olis saanu jo tarpeekseen edustamisesta.
Jotenkin oli liian vakava, tai sitten jännitti kovasti.
Helkkarin ämmät.
Ette itsekkään tajua miten törkeitä ilkeitä juoru ämmiä ja räpätätejä olette.
Ja kultanen rinkula kutreilla killittää heko heko en mie mutta nuo muut. ----
Voihan se olla sitä ja voihan se olla tätä, mutta minusta se on varsmasti sitä........Rinkulat mummoin päälailla vain hellästi tuulessa lepattaa kuin hyöväämättömän huulet.
Eeva-Kaarina Volasesta tuli raivoisa ruusu.
Kaunis nainen muuttui ihmiseksi joka tiesi miten hän on rakastanut.
On häpeällistä että hän lepää lähellä Spede Pasasta.
Aina kun katselen hautaansa, olen surullisen näköinen.
Tuntuu ihan kuin tietäisin mitä surullisuus tarkoittaa.
En halua kirjoittaa surustani lehtiin.
En halua että minua naureskellen raadellaan.
Minulla kun on muitakin syitä.
Syvenpiä.
H.
Jävulen skall inte alltid vara tillåten att skratta.
H.
Sääliksi käy Jenniä. Vanha, kuiva kurttunaama ei ymmärrä nuorta naista.
Jenni on älykäs, kaunis ja syvällinen ajatuskannaltaan, niin uskon.
Tuskin palstan tarvitsee hänelle elämää opettaa.
Voi hyvät hyssykät,eipä löydy ketjua jossa ei saataisi kinaa aikaan.Missä se asiallinen keskustelu on? Oli puhe sitten mistä,aina joku ärähtää.
Voiko juoruämmämäisempää aloitusta kukaan tehdä? Tällaiset ketjut vois poistaa heti kättelyssä, mutta kun annetaan vaan jatkua. Ja ämmät iloitsee ja loihtivat ketjuun aina vaan lisää ilkeyksiä ja ruotivat henkilöä.
Älähän ämmittele meitä naisia.
Meitä mahtuu joka oksalle, ja suuri osa lentelee vapaana taivaan tuulissa.
Vaikka perusasiasta samaa mieltä olenkin.
En tarkoittanutkaan naisia, vaan tämä oli yleisnimitys tällaiseen aiheeseen tarttuville. Itsekin olen nainen.
Sitten komppaan. Onkohan koskaan historiassa ollut aloitusta, josta huokuu jonkun ihmisen kunnioitus ja arvostaminen, vilpittömästi, ei ilkeillen, pilkaten?
En tiedä, kun en täällä juuri käy. Jotenkin vaan tuntuu tuo yksittäisen henkilön repostelu niin mauttomalta, olkoon vaikka pressan rouva. Ei sillä, olihan täällä seuraavana päivänä erään tunnetun henkilön kuolemasta jo arvailut kuolinsyystä. Silloin arvostelin ja sain 31 miinusta. Taidat olla oikeassa mitä tulee kunnioitukseen ja arvostamiseen näissä kirjoituksissa.
Olen lapseton yli kuuskymppinen akka ja en tosiaan tekisi lapsia nykymaailmaan,saatikka jaksaisi heitä huoltaa ja paapoa.
Kun olin kolmekymppinen,tottakai tuli vauvakuume mutta toisin oli järjestetty asiat kohdallani.En saanut lasta,minusta riippumattomista syistä.Muutamat itkut ja se oli siinä enkä jäänyt asiaa suremaan.
Elämässäni on ollut niin paljon muuta tohinaa,ei siihen olisi edes mahtunut lapsia,lastenhoidon tarpeeni saan täytettyä sukulaisteni lapsilla jos tarve vaatii.
Juuri olin 4 pvää sellaisessa hulinassa ja nautin lasten aikaansaamasta elosta.
Mutta oma kotirauha ja hiljaisuus oli taas mannaa sen jälkeen.Niin että molempi parempi,eihän kukaan antaisi pois sellaista minkä on saanut,kuten lapset, kuin myös toisinpäin.
Ole nyt sitten viisas.