Sattui netistä silmiin seuraava 22-sivuinen matematiikan gradu. Miten on mahdollista että noin vähällä on päässyt läpi, varsinkin kun kyseessä on pelkkä "kirjallisuustutkimus" (voiko gradu matikassa muuta edes olla?)
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03316.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03316.pdf
Vastaukset 10
Vanhimmat
Varmaan vaan tyyppi halunnut paperit talosta ja on tehnyt super-minimi-gradun. Ja tarkistaja on ollut samaa mieltä, että ulos vaan. :)
Myönnän, etten matematiikan graduista ymmärrä, mutta silti...
Lähteitä on 10 ja niistäkin 5 netistä. Johdannon mukaan lähteinä on käytetty "useita" kirjoja ja internet-lähteitä, ja tutkielman esimerkitkin on otettu kirjosita. Johdannosta puolet on toistettu tiivistelmässä. Mitä ihmettä?
Siis ymmärrän hyvin, että matematiikan tutkielmat voivat olla hyvinkin lyhyitä, koska asia tiivistetään kaavoihin jne. Muistan nähneeni 50-sivuisen väitöskirjan. Silti tuo gradu näyttää / vaikuttaa kummalta.
Korjaus, oli se väikkäri sittenkin kai 70-sivuinen. Arvosanasta ei hajuakaan. Mutta väikkäri kuitenkin, joten on esitarkastukset sun muut läpäissyt.
Monessa yliopistossa gradun minimi on noin 50-60 sivua, ja lisäksi aiheen tulee olla tietyssä mielessä "syventävä". kolmannen asteen ratkaisukaava EI TODELLAKAAN ole mikään syventävä aihe, vaan se on lukiotasoa...
Mutta Tampereen yliopiston matematiikan laitos onkin vähän pilipalipaikka ja sinne hakeutuvat lähinnä ne, jotka haluavat päästä mahdollisimman helpolla opettajiksi.
AIka paha ;D
Tuossa "pro gradussa" on 17 sivua perustekstiä ja aihe aivan naurettavan helppo johon tavallinen lukiolainenkin pystyisi!
Luulisi, että jos on opiskellut matematiikkaa 5-6 vuotta YLIOPISTOSSA, niin saisi edes jotain aikaiseksi lopputyössään.
Käykää lukemassa yliopistojen sivuilta, että mitä vaaditaan approbaturin eli juuri ja juuri hyväksyttyyn graduun, saatatte hämmästyä.
Esim. http://www.cs.uta.fi/opiskelu/tutkielmat/pro_gradu_arviointi.pdf
"approbatur = Työ on kysymyksenasettelultaan vaatimaton, sen aineisto on suppea tai
työ on kokonaisuudessaan suppea. Siinä voi olla huomattaviakin asia‐ tai muotovirheitä, mutta työ täyttää kuitenkin tieteellisen harjoitustyön kriteerit ja on jokseenkin asiallisesti kirjoitettu."
Gradussa ei ole tarkoitus tehdäkään mitään mullistavaa uutta tiedettä eikä sen tarvitse siis olla veretseisauttava tieteellinen mestariteos, vaan se on siis opinnäytetyö. Tämän sanon ottamatta kantaa tuohon alussa linkattuun matematiikan graduun, jota en osaa sen kummemmin arvioida.
Matematiikan gradut taitavat yleensä olla hyvin lyhyitä (kymmenkunta sivua) ja tietääkseni matematiikassa graduaiheet annetaan suoraan laitokselta, niitä ei keksitä itse. Eli proffa antaa matemaattisen vastauksen graduntekijälle ja tämän pitää siis tehdä gradu siitä, miten kyseiseen vastaukseen päädytään.
Kai se gradu voi olla vaikka vain muutaman sivun mittainen jos siinä todistetaan esimerkiksi suhteellisuusteoria vääräksi. En ymmärrä miksi aina kytätään sivumääriä. Se oli mielestäni jo ala-asteella typerää kun kirjoitin enemmän asiaa yhteen sivuun kuin jotkut kymmeneen. En ymmärrä miksi opetetaan jaarittelemaan turhia kun paljon tärkeämää olisi tuoda esille vain tärkeät asiat tiiviissä muodossa.
Ensinnäkään uudet tulokset eivät kuulu matematiikassa graduihin vaan väikkäreihin. Isojen uusien löytöjen tekeminen gradussa on toooodella harvinaista.
Gradujen tulee myös olla sopivan mittaisia, siis vähintään se 50 sivua, sillä lukia johdatellaan niihin tärkeisiin tuloksiin kattavasti, eikä vain anneta jotain helvetin vaikeeta teoraamaa ja sille kryptistä todistusta. Mitä itsellisemmän ja selkeämmän esityksen pystyy tekemään vaikeasta aiheesta, niin sitä parempi.
Luultavasti tuo on aineenopettajaksi suuntautuneen gradu? Heille riittää yleensä muutenkin jo lähes puolta suppeampi gradu, kun muille pulliaisille.
Ihan oikein, eläväthän ne sitten loppuelämänsä myös puolta suppeammalla palkalla.