Luin jostakin,että migreenikohtauksia pitää olla 5 ennenkuin lääkäri alkaa tekemään diagnoosia migreenistä. Minulla nyt 3 kohtaus päällä ja oireet jotenkin sekavia.
Aluksi alkoi näön sumeneminen ja seuraavana päivänä näkökenttä väreilemään ja huimauksen tunnetta. Kolmantena päivänä tämän lisäksi pientä lämpöä,vatsaoireita ja päänsärkyä.Neljäntenä päivänä kovaa päänsärkyä ja värinä jatkunut näkökentässä. Seuraavana päivänä siitä pientä päänsärkyä ja silmäoireeet jatkuneet..jotenkin outoa tämä..lisäksi näkökentässä välillä isoja palloja tai ylhäältä alas putoavia pieniä mustia pisteitä...Aiemmat 2 kohtausta olleet samankaltaisia mutta lievempiä ja menneet ohitse nopeasti. Onko kellään ollut tällaista?
Aluksi alkoi näön sumeneminen ja seuraavana päivänä näkökenttä väreilemään ja huimauksen tunnetta. Kolmantena päivänä tämän lisäksi pientä lämpöä,vatsaoireita ja päänsärkyä.Neljäntenä päivänä kovaa päänsärkyä ja värinä jatkunut näkökentässä. Seuraavana päivänä siitä pientä päänsärkyä ja silmäoireeet jatkuneet..jotenkin outoa tämä..lisäksi näkökentässä välillä isoja palloja tai ylhäältä alas putoavia pieniä mustia pisteitä...Aiemmat 2 kohtausta olleet samankaltaisia mutta lievempiä ja menneet ohitse nopeasti. Onko kellään ollut tällaista?
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole kuullutkaan tuollaisesta rajoituksesta. Eiköhän neljän päivän päänsärky ole syy ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.
Lääkäriin voi mennä kovan päänsäryn takia milloin vain, vaikka migreenidiagnoosia ei vielä voitaisikaan tehdä. Kivusta ei kannata kärsiä päiväkausia yksin.
Migreeniin kuuluu usein kova ja toispuoleinen särky, johon liittyy usein pahoinvointia ja aistiherkkyyttä (mm. kovat valot häiritsevät) ja joskus auraoireita näkökentässä. Migreeniin auttaa lepo hiljaisessa ja hämärässä huoneessa ja liike pahentaa särkyä, kun taas jännityspäänsäryssä kevyt liikunta voi lieventää särkyä. Jännityspäänsärky voi muuttua migreeniksi tai nämä voivat esiintyä yhtäaikaa.
Migreeniin auttaa levon lisäksi mm. täsmälääkkeet (triptaanit) ja kohtauksen aiheuttajana voivat olla esim. epäsäännöllisyys nukkumisessa ja syömisessä (valvominen, liika nukkuminen, verensokerin heilahdukset), välkkyvät valot, stressi, niskajännitys, tietyt ruoat (esim. viini) jne.