MIKSET SÄ KUULE MUN AJATUKSIA!?

soita niin kuulen..

et mee sit ali..

Kirjoita suoraan ne ajatukset sille miehelle.

Näin painajaisen. Se oli pitkä ja kurja. Siinä Olin vielä pieni ja äiti rakastui uuteen mieheen ja me lapsetkin tykättiin siitä.Se oli kiva. Mä pidin sitä isänä. Sitten äiti odotti vauvaa jonka oli määrä pian syntyä.No niille tuli riitaa kun äiti hyväili isää. Isä löi äitiä. Minä kurkein oven välistä ja pelkäsin.Äiti jäi itkemään.Isä lähti ja haukkui äitiä mennessään. No niitä riitoja alkoi tulla aika usein. Meni vuosia ja Äidillä oli leikattu vauva justiin mahasta. Isä suutui ja potki leikkaus haavaa ja lähti.Näin miten haavasta vuoti verta ja vauvakin itki. En osannut tehdä muuta kuin pelätä.Meni kaksi viikkoa ja isä tuli takaisin ja huusi että hänelle ei tarvi alkaa vittuileen.Tää on äitin syytä. Sitten riidat muutui koska äitikin alkoi läppimään ja pukkimaan isää ja lopputulos oli usein sellainen että äiti jäi tajuttomana lattialle. Minä kasvoin ja odotin joka päivä että olen niin iso että voin antaa isälle takaisin. Vimme vuoden tilanne vain paheni.Isä ei tehnyt muuta kun v.ttuili kotona ja löi äitiä usein ja vaikka miten se yritti olla mieliksi niin aina se lähti.Uhkaili lasten kuullen että tappaa kaikki, tai menee junan alle tai ampuu itsensä. Äiti loukkasi itsensä pahasti kun isä psuksutti sitä päähä ja jätti tajuttomana lattialle. Äiti vietiin ambulansilla sairaalaan ja isä ei millän tullut lapsia hoitamaan.Sitten äiti oli koko ajan väsynyt ja sairaalassa paljon .Isä ei ollut paljoa kotona ja kun oli niin istui vain. Ei puhunut oikein kellekkään mitää vain riidat olivat äänekkäitä.Isä repi itseään poskista ja uhkaili itsemuralla.Haukkui lapsia ja äitiä paskoiksi. Kun pikkusisko tuli ja sanoi isä mää tarvin sua niin isä katsoi halveksien ja huusi v.ttu sää ketään tarvi oot jo niin iso. Sitten taas äiti ja isä riitelivät kun äiti itki ettei lapsia saa noin kohdella. Isä repi taas itseään ja äiti pyysi lopettamaan. Isä meni ihan sen viereen ja repi kasvojaan ja uhkaili tappaa itsensä. Äiti tarttui sitä lujaa käsii ja painoi kyntensä niihi ja isä riuhtaisi itsensä irti. Ja huusi että häntä ei satuteta. Ja lähti. Äiti joutui takaisin sairaalaan kun juuri leikattu haava märki. Isä lähtui. Se loppu oli niin pelottavaa ja rumaa etten voi tän kirjoittaa. Sitten heräsin

Onneksi se oli unta
Vai oliko
Heränsinkö vai alkoiko siitä elämä
Äiti voi hyvin ja lapset
Varmaan se oli pitkä paha painajainen-------------

Voi kun paha painajainen, mulla oli samalainen paha uni paitsi että olin se äiti. Onneksi se oli vain painajainen ja siitähän aina herää

Hähää!! Mäpäs pääsinkin just yli kaikesta ja kertaheitolla :D Tajusin, että on paljon helpompaa näin et olisi mun arvoinen muutenkaan. Enkä mä sano että kukaan muukaan on, mutta ainakin sillä on näytöt aika kunnossa ;) Lisäksi mulle tuottaa ekstratyydytystä se, kun huomaan kuinka mustasukkaisia susta ollaan. Aluksi ärsytti kieltämättä kuulla sitä hehkutusta onnellisuudesta. Sittemmin tajusin, että täähän on vaan pirun hauskaa. Älä pelkää, en lyö vettä myllyyn. Tehty tosin vähän liian houkuttelevaksi ja helpoksi toi. Ikävää olla ilkeä, mutta mielummin olen sitä sulle tässä kun viattomille muualla...

Kuulen. Kuuletko sinä minun ajatukseni?

kuulen, kuulen. Mulla on paha mieli sun puolesta. Luulin sinua eheämmäksi ja olen pahoillani. Onneksi voin itse olla avoin. Toivon sulle eheämpiä elämän hetkiä rakkaasi kanssa.

Onko tämä ketju täyttä pilaa ? Täysin sekava. Vai onko yksi ja sama ihminen kirjoittanut koko rimpsun alusta alkaen ? Todella outoa.