Asia tuli mieleeni, kun räpläilin typeränä pankkikortin kanssa eräässä liikkeessä.
Jotenkin tuntuui siltä, että me vanhemmat ihmiset kärsimme nyky- yhteiskunnan vaatimuksista, eli pitäisi osata kaikki tekniikan vempaimet ja tulla toimeen tekniikan kanssa, että pystyy maksamaan laskut tai vastaamaan puhelimeen ja muista netti ym palveluista puhumattakaan.
Mielestäni vanhempia ihmisiä ei olla huomioitu tekniikan kehityksessä, koska kaikki vanhemmat ihmiset eivät osaa käyttää kaikkia vempaimia ja tavallaan joutuvat vaikeuksiin maksujen ym asioiden hoidon kannalta, eli pitäisi olla selkeät ja yksinkertaiset ohjeet laskujen ym asioiden hoitoon, että saavat saman edun kuin osaavat netin ym vempaimien käyttäjät.
Tietenkin löytyy viriilejä vanhuksia, jotka osaavat, mutta pystyykö kaikki samaan?
Miten sinä pärjäät ?.
Jotenkin tuntuui siltä, että me vanhemmat ihmiset kärsimme nyky- yhteiskunnan vaatimuksista, eli pitäisi osata kaikki tekniikan vempaimet ja tulla toimeen tekniikan kanssa, että pystyy maksamaan laskut tai vastaamaan puhelimeen ja muista netti ym palveluista puhumattakaan.
Mielestäni vanhempia ihmisiä ei olla huomioitu tekniikan kehityksessä, koska kaikki vanhemmat ihmiset eivät osaa käyttää kaikkia vempaimia ja tavallaan joutuvat vaikeuksiin maksujen ym asioiden hoidon kannalta, eli pitäisi olla selkeät ja yksinkertaiset ohjeet laskujen ym asioiden hoitoon, että saavat saman edun kuin osaavat netin ym vempaimien käyttäjät.
Tietenkin löytyy viriilejä vanhuksia, jotka osaavat, mutta pystyykö kaikki samaan?
Miten sinä pärjäät ?.
Vastaukset 37
Vanhimmat
20 euroa on tillillä, seuraava työmarkkina korvaus tulee 16.09.2013, en ryyppää jos joku kuvittelee, mutta älyttömät asumiskustannukset tekee elämisen mahdottomaksi.
hei sehän on tullut jo neljä päivää sitten
Mitkä on tullut? sähkö, vesi , jäte, vuokra, autovero ym.,
"seuraava työmarkkina korvaus tulee 16.09.2013"
eli viime maanantaina
Hyvin pärjään, ei mitään ongelmia. Äitini tarvitsee joskus apua ja häntä olen auttanutkin.
Ihan tosissasiko kyselet tuota meiltä vasta 50 ikäisiltä? Ymmärtäisin ongelmia uuden tekniikan kanssa olevan enemmän 80 - 90 ikäisillä.
Käytätkö äitisi rahoja omiin menoihin?
Miten kukaan voi tuollaista kuvitellakaan?
mistä sun mieleesi semmoinen tuli, mä ymmärsin että puhuttiin auttamisesta eikä rahasta
Minä "kuvittelen" varmaan, ammattiauttajana näen joka päivä, kun kuoleman jälkeen herhiläisiä ilmestyy kuin tyhjästä.
Mllä lailla auttisis?
Äidilläni on joskus pulmia kotonaan sähköpostin kanssa ja annan mikrotukea puhelimessa. Äiti käyttää sähköpostia ja skypeä. En ole laskuttanut sentään omaa äitiäni "puhelintuesta". Mihin tämä maailma on mennyt kun kaikesta pitäisi hyötyä ja enkö minä hyödy nimenomaan auttamalla siinä suhteessa että minulla on syy pitää yhteyksiä äitiin.
En ymmärrä, miten vanhan omaisen auttaminen viedään sivuraiteelle.
Jokaiselle tulee tilanne, jos elonpäiviä tarpeeksi kertyy ilman äkkikuolemaa, että tarvitsee muiden apua.
Jos Pupu kertoo auttavansa äitiään se on hyvä asia, ei siitä pidä kielteistä kaivaa.
Autoin minäkin aikanaan, ja paljon. En ottanut vastaan edes omaishoitotukea, vaikka minulle lääkärit monta kertaa tyrkytti. Syy oli se, että sitä varten määrärahaa oli rajallinen määrä, ja todennäköisesti tarvitsujoita on sellaisia, joille se tuki on tarpeempaan kun minulle.
Juu, kyllä mä tosissani kyselen ja ihmettelen, että kaikki 50 pystyy vastaamaan nykyajan haasteisiin.
Itse en esimerkiksi ole saanut mitään tietokone opetusta ja nykyiset hipaisu puhelimetkin tuottavat vaikeuksia tässä iässä.
Eihän siinä mitään, jos vempaimet hallitaan, mutta epäilen, että meitä väliinputoajiakin on, koska kaikki ei mielestäni ole ajan hermoilla. No, itse kyllä pärjäilen, mutta epäilen osan tippuneen kelkasta.
Et kertonut kaikkia asioitasi, vaikka nimimerkillä komeasti lähdit liikkeelle, nimimerkin kuitenkin suljit, EN YMMÄRRÄ?
Sen toki jätin kertomatta, että sillisten tulojen päälle pienestä omaishoidontuesta olisi mennyt ainakin puolet veroa. Sillä lopulla ei olisi ollut juurikaan merkitystä, turhaa paperihommaa.
En elä äitini kanssa samassa taloudessa emmekä ole toisistamme taloudellisesti riippuvaisia millään tapaa. En siis tarvitse enkä käytä äitini rahoja omiin menoihini.
Äitini antoi muuten pojalleni 20 euroa synttärilahjaksi tänään. Pitääkö se sitten hyvittää perunkirjoituksen yhteydessä muille sisaruksille sitten joskus kun äitini kuolee?
Hienoa jos ette käytä tilaisuutta hyväkesenne, taidat olla fiksu "viisikymppinen", olet varmaan aidosti rehellisellä asilla, anteeksi kärkeviä sanoa sinua kohtaan , koska kirjoituksestasi näkee, että olet tosian vilpittömästi asialla.
No joo, tällä palstalla törmää vaikeuksiin joita ei viisikymppisillä kuvittele olevan. Taitaa olla kirjoittajissa paljon 70-80 vuotiaita.
Kiitos kysymästä, minä pärjään hyvin, vielä ainakin, mutta esim. 40v veljelläni on fyysinen ongelma näiden nykyisten elektronisten vempeleiden kanssa, kuten kännyköiden. Näppäimistöt ovat niin pieniä, kuin smurffeille tehtyjä, ettei isosormisen miehenkörilään ole helppo niden kanssa operoida. Tekstiviestien lähettämistä hän välttää koska kirjoitus on sitten mitä sattuu kun sormi osuu moneen näppäimeen yhtä aikaa.
Näin se on aina ollut.
Sama tilanne on ollut aikanaan niillä, joilla ei ole ollut kirjoitus. eikä lukutaitoa.
En minä näihin tekniikan vempaimiin oikein luota.
Marketin ostokset maksan käteisellä. Varaosaliikeissä ja rautakaupoissa maksan kortilla. Autoo en oo kortilla tankannu automaatista, siihen on oma syynsä.
Maksut maksan viikon etuajassa, tiedä jos kone sippaa.
Ne nuo tietokonemaakarit laittaa koneisiin paljon sellaisia toimintoja, joita aniharva,tai tuskin kukaan tarvitsee, ja ne on helposti saatavissa. Sitten yksinkertainen toiminto tehdään oikein vaikeaksi.
Pari viikoa tuskaillu yhden tietokoneen kanssa. Sillä ei ole netin kanssa mitään tekemistä.
Eilen illalla sain sen toimimaan niin kuin pitää. Pää oli jo niin sekaisin sen värkin kanssa, etten edes tiedä, miten hommeli onnistui.
Pitää sitä silmällä pitää, ettei ala hourata.
Aika huonosti pärjään mutta pyydän apua ja olen selvinnyt ja jopa oppinut. Kehitys kehittyy ja eiköhän se aina ole niin, että me keski-ikäiset ja vanhemmat olemme jotenkin kehitystä vastaan kun ne vanhat hyvät ajat on mielessä. Tekniikka menee hurjaa vauhtia eteen päin, minä en ainakaan pysy kärryillä vaan yritän kuitenkin ja toisaalta, en ainakaan stressiä tästä revi koska aina saa apua ja neuvoja.
Tietokoneissa ja tieto systeemeissä on menty hurjasti eteen päin ,rahaa ei tarvita oikeestaan olla taskussa,hyvä niin,ainoastaan turvallisuus mietityttää joskus,huolellinen pitää olla. Netin käytössä voi ottaa olennaisen, jokainen löytää mitä tarvitsee,ilman nettiä emme enää pärjäisi,ainakaan yhtä helposti. tietysti jos olisi pakko,Itse olen tullut MUKAVAN riippu vaiseksi, välistä on repäistävä itsensä irti koneesta ja painuttava lenkille.
Se on vain mentävä mukaan jotta pysyisi jotenkin edes kärryillä, onneksi monet tarvittavat palvelut ovat kuitenkin sellaisia että niiden käyttö onnistuu, on tarpeeksi ohjeita.
En koe olevani väliinputoaja. Yritän opetella kaikkea tekniikkaa sen mukaan, mitä eteen tulee. Ihmettelen välillä (todella), miten olenkin sattunut syntymään aikakaudelle, jossa tekniikka on kehittynyt ja kehittyy nopeammin kuin koskaan. Hitsit, auto ja puhelin oli mun vanhempien aikana jotain ihmeellistä, puhumattakaan lentokoneesta. Nyt naputtelen tänne juttua ja makselen laskuja netissä. Tietokone, kuten kaikki muukin eloktroniikka plus muut hilavitkuttimet on meidän ulottuvilla. Ainoa mitä olen karsastanut, on ollut älypuhelin, kun olen kokenut, etten tarvii niitä kaikkia sovelluksia. Nyt kuitenkin ostin ekan älypuhelimen ihan vaan sen takia, että kun kehitys koko ajan kehittyy, en halua olla 10 vuoden päästä ihan kelkasta tippunut. Joten jospa toi älypuhelimella näprääminen (ja ennen kaikkea käyttöohjeiden ymmärtäminen) pitäisi kuuppaa kunnossa. On se ihan kiva lehtiäkin lukea netistä työmatkalla. Hyvä kirja kuitenkin voittaa ihan 6 - 0 kaiken tekniikan.
Ei hyvä jos pankkikortilla ei katetta tai jos unohtaa pinkoodin :) Kyllä me 50 ja 60 henkilöt joudumme aivan töittemmekin takia kosketuksiin tietotekniikan maailmoihin. Tämähän koskee niin konttorissa kuin tehtaassakin työskentelevää, jopa metsäkoneen käyttäjätkin ovat tietotekniikan armoilla.
Vielä teen ostokseni ostoskärryyn ja maksan kassalle en ole hankkinut hintalukijaa jonka avulla ei tarvitsisi edes mennä kassan läpi ostoksineen. Mutta sellaista lukijaa käyttävät melkein kaikki tämänpäivän eläkeläiset täällä päin.
Olin tänään luennolla jossa kerrottiin hieman miten helposti pääsee vakoilemaan älypuhelimen käyttäjien salasanoja puhumattakaan läppäreistä kotosalla
Ai, vanhuksiako olemme. En minä ainakaan.
Tuskin tämä ikä on mikään este teknisten vimpaimien kanssa pärjäämiselle, toiset vain eivät omaksu uusia asioita niin helposti, nuoremmatkaan. Itsellä ainakaan ei mitään ongelmia, mikä esim. sen helpompaa, kuin laskun maksaminen verkkopankissa. Lottoaminenkin on niin helppoa, hiirellä vain ruksailee oikeat numerot, eikä tarvi pers että sohvasta nostaa. Tosin niitä oikeita ei ole löytynyt, mutta syy siihen lienee jokin muu, kuin teknisten vimpainten vaikeus.
Autolla jos pitäs lähteä johonkin outoon paikkaan, sen kun puhelimeen näppäilee osoitteen ja kuuntelee ajo-ohjeita.
3D-tulostimenkin ovat keksineet, jolla voi tulostaa kaikenlaista, tarpeellistakin. Kun vielä keksivät tulostimen, jolla voi tulostaa ruokaa, vaatteita ja kaikkea muuta elämiselle välttämätöntä, niin sittenhän tämä käy helpoksi.
Onhan se laskunmaksu helppoa verkkopankissa. Mutta mutta on ne rikolliset älynneet, että menevät sisälle, ja kiristävät tunnukset.
En ymmärrä pankkiakaan, pitääkö ne kaikki tilit olla heti näkösällä, kun tunnuksilla kirjautuu.
Harvinaista se on, mutta vaara on olemassa.
Rajat vaan aukenee, ja itäänpäin suunnitellaan viisumivapautta.
Kyllähän suurin osa viiskymppisistä on kuin kalat vedessä uuden tekniikan kanssa.
Mutta tietty niitäkin on, jotka eivät hallitse uusia juttuja. Aina tulee olemaan ihmisiä, joilla on vaikeuksia käyttää esim. tietotekniikkaa. Olisi hyvä, jos heille olisi jotain neuvontaa saatavilla.
Hyvin toimii vaikka olen vanhempi, pankit voi kaikki sulkea.
Täällä hyvin moni pankki ei käsittele käteistä rahaa ei ota sisään eikä anna ulos.
5-kymppinen on vasta keski-ikäinen. Itse ainakin olen pysynyt kehityksessä mukana mielestäni han siinä missä itseäni nuoremmatkin. Enemmän se on kai halusta kuin iästä kiinni. Ne jotka eivät ehtineet tähän tietotekniikan aikaan mukaan ovat jo 70 tai enemmän.
Vanhuksista en tiedä, saa nähdä sitten kun itse on yli 80. Minä pärjään hyvin.
Luulenpa, että meidän ikäluokassamme (yli 50-vuotiaat) tietotekniikan osaaminen on alunperin hyvin ammattisidonnainen asia. Esimerkiksi ensimmäiset PC:t tulivat maahan kun suurin osa meistä oli jo aikuisia ja ammateissa. Nuoruuden, saati kouluopetuksen pohjia ei laitteisiin ollut. Homman nimi oli "do or die", kun ensimmäiset työasemat lyötiin nenien eteen. Sama kuin olisi heitetty järveen ja huudettu perään, että opetelkaa uimaan. No, opeteltiin. Mistään kurssituksista ei voitu alkuvuosina haaveillakaan. Menetelmä oli julma, mutta tehokas. Sen läpikäyneet tietävät tietokoneiden tekniikasta edelleenkin enemmän kuin monet nuoremmat valmiille tottuneet. Asetelma on aika samanlainen kuin autojen kanssa: melkein kaikki oppivat niillä ajamaan ennemmin tai myöhemmin, mutta harva viitsii opetella niitä huoltamaan tai tuunaamaan, ellei ole ihan pakko. Ja nykyisin ei ole.
On aina syytä tuntea myös lähihistoriaa, jotta ymmärtäisi nykyisyyttä. Jäisi joutava pään aukominen täälläkin vähemmälle. Eniten ärsyttävät tähän ikään ehtineet, jotka eivät ole matkansa varrella juuri ympärilleen katselleet. Suomessa oli tuolloin ja on edelleen läjäpäin ammatteja, joissa ei operoida tietotekniikan kanssa. Kyse on myös sukupolvesta, joka eli nuoruutensa ja silloisen vapaa-aikansa nykylaitteista vapaina. Se voi olla vaikeasti ymmärrettävä asia nuoremmille sukupolville, jotka ovat lähinnä vain tuijottaneet pienen ikänsä.
Sympatiani ovat täysin jokaisen tekniikkaa päivittelevän ikätoverini puolella.
Oikein hyvin on sujunut tähän mennessä ja opetan sitä välillä nuorisollekin töissäni. Esim. tiedon hakua netistä moni alle 20-vuotias ei hallitse lainkaan. Mitä lie ovat peruskoulussa tunneilla tehneet...
Äitini, joka on jo yli 80, on vaikeuksissa uuden teknologian kanssa. Aika paljon olen tunteja käyttänyt hänen opettamiseensa ja erilaisten ohjeiden kirjoittamiseen, jotka hän sitten kiinnostuksen puutteessa kadottaa. Häntä ei tietotekniikka kiinnosta lainkaan ja silloinhan oppiminen on täysi mahdottomuus. Mieheni 87-vuotias äiti sensijaan on Facessa ja kirjoittelee sähköpostiviestejä siinä kuin kännykällä tekstiviestejäkin. Tarvitaan kiinnostusta ja lisäksi hyvä opettaja, niin kyllä vanhakin oppii.
50 ei vielä ole vanha! ;)
Minä täytän ensi vuonna 60. Ikäni puolesta voisin jo jäädä pois työelämästä. Ansiosidonnainen päiväraha eläkeikään asti. Olen kuitenkin sitä ikäluokkaa, joka ei jätä kavereita vaikeuksiin. Minä olen porukan vetäjä, mutta kenen tahansa jääminen pois työporukastamme aiheuttaa muille kohtuutonta kuormaa. Siksipä jatkan 60 täytettyäni pääosin 4-päiväistä viikkoa tehden, ja 61-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle.
Koulutusajat työssämme ovat vuosia, mutta eihän siitä pääkallonpaikalla välitetä.
Olin 74v kun ensikerran yleensä tietokoneeseen koskin. Jonkun verran olin kirjotuskonetta käyttänyt. Kävin kirjastosta oppaita, muuta apua en ole pyydellyt. Kyllähän siinä ensimmäinen vuosi meni kokeillessa ja leikkiessä. Päätin pääni jumpan ja terveyden takia, että opin itsenäisesti.
Siitäpä alkoi sujumaan, laskun maksut ja jne. Osallistun jonkun verran myös kirjoitteluun ja mielipiteiden vaihtoon. En kuitenkaan halua jäädä navastani kiinni tähän leluun. Riittää kun pidän saavuttamiani taitoja yllä ja asiakäyttöni sujuu. Eipä viiskymppisellä pitäisi ongelmia olla. Pikkusen sisua harjoitella, siitä se lutviutuu.
No ei me nyt vielä mitään väliinputoajia olla. Kyllähän toi pankkikortti joskus tulee tungettua väärinpäin laitteisiin, mutta mitäpä siitä. Kerran nuorena painoin epähuomiossa käytävän valonappia, ja ihmettelyn, kun hissiä ei kuulu. Sitten vanhempi herrasmies tuli ja painoi hissin nappia.
Kyllähän toi arjen teknologia lisääntyy koko ajan, mutta ihan kaikki ei ole välttämätöntä. Eniten huolettaa se, että on ihmisiä, joilla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä, ja asioinnit siirtyvät yhä enenevässä määrin sähköiseksi, ja henkilökohtaisesta palvelusta voi joutua maksamaan yllättävän paljon.
Tässä just opettelen android-käyttöjärjestelmää ta totuttelen uuden tabletin käyttöön. On tää kyllä paljon kätevämpi, kuin läppäri. Läppäri tuli avattua aika harvakseltaan, yleensä silloin, kun piti maksaa laskuja. Nyt avasin tabletin tänään jo neljännen kerran. Pitäis vaan löytää jostain androidin käyttöopastusta, että sais masiinasta kaiken hyödyn irti. Vaivaa en tietenkään haluaisi nähdä asian vuoksi. Kirjoitusvirheitä tulee paljon näillä näyttö näppäimellä, eikä korjaus ole yhtä näppärää, kuin tavallisella koneella. Ei ole nuolia, eikä ctr-näppäimiä.
Ei me olla väliinputoajia: töissä 10v nuoremmat olivat kehnompia hyötyohjelmien käyttäjiä kuin minä. Kyse tosin oli ammattisidonnaisuuksista, kuten joku kirjoitti.
Hupijutut on sitt toinen asia, kaipaan yhden kaukosäätimen aikaa. Pleikkarilla en ole koskaan pelannut. Pitäisi kai opetella, sehän tekee hyvää aivojen välittäjäaineelle sitt vanhusiällä.?