puolet..nähdä ja hyväksyä toinen juuri sellaisena kuin on...valheet ja salamyhkäisyys eivät pääse hämäämään kuin hetkeksi, jos siksikään.
Ikävä omaa sielunkumppaniani.
Ikävä omaa sielunkumppaniani.
Sielunkumppanuuden
hyvät ja huonot
11162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mulla on nuttu väärin onni oikein.
Havaitsin että polvihousuni ovat väärinpäin ja pitkä lappu roikkuu takana.
Ja siinä klo 21:00 kävi ovellani kaksi huoltomiestä.
Katsoivat vessaan ja kävelin edellä kun toinen katsoi keittiön kaappiin.
En ollut käyttänyt vettä no kahvia olin juuri lataamassa.
Oli vuotanut vettä jostain.
No, ei se mitään vaikka housut olikin väärinpäin, paita sentään suurin piirtein oikein päin.
mistä sinä sen sielunkumppanin tunnistat? Entä jos vain projisoit oman rakkaudenkaipuusi johonkuhun ihmiseen?
En käy sitä täällä nyt enempää selittelemään. Kyllä sen vain huomaa, kun kohdalle osuu. Ei ole rakkauden kaipuusta tässä kysymys.
Ei siinä tartte projisoida omaa rakkauden kaipuuta toiseen tuntemattomaan. Aikaa myöden sen huomaa miten on kohtaavatko kemiat ja lopulta ulkopuolisetkin näkevät että he kuuluvat toisilleen. Luottamus omiin tunteisiin ja järjen käyttö vielä lisänä niin vuosi sadan rakkaustarina on kirjoitettu.
Tiedän mitä tarkoitat. Sielunkumppani pystyy ymmärtämään kun toinen valehtelee. Sielunkumppani ei pysty kaikkia ajatuksia lukemaan, onneksi. Olin hyvin suora hänelle keväällä...
Tyyperryttävä ikävä omaa sielunkumppanini.
Se onkin välillä oikein ällistyttävää miten hyvin pystyy näkemään hänen valheidensa läpi. Miten voi tuntea entuudestaan vieraan ihmisen niin hyvin, että näkee hänen lävitseen....näkee valheet ja samalla näkee myös miksi ne on annettu. Käsittämätöntä ymmärrystä.
Minäpä luulen kans että hän (mies) jotenkin vaan tietää/tuntee sen jos koetan sumuttaa häntä. Siksipä en teekään niin. Hän tuntee kuitenkin totuuden, enkä muutenkaan halua olla epärehellinen.
Tuo on jotain niin käsittämättömän ihmeellistä tuo sielunkummppanuusasia. Kyllä minäkin luulen että ihmisillä voi olla keskenään niin voimakas yhteys tai tunne siitä, että voidaan puhua jopa sielunyhteydestä. :I
olisi sielunkumppanuutta, mutta tuskin ainakaan silloin, jos se tänne jää. onkohan täällä kenestäkään sitä kohtamaan, on oleellisempi kysymys.
sielunkumppanuusasiaan tarkemmin, huomaat, että ihmisen ei olekaan aina niin helppo sitä hyväksyä yms. Sen verran "oudosta" asiasta on kyse, että joskus sen ymmärtämiseen ja hyväksymiseen kuluu aikaa. Siksi täällä palstalla sitten ikävöidään.
kun taas välillä olen saanut sellaisen käsityksen, että se on vaan toisesta kiinni. ja yleisestikin, ainahan täällä joku odottaa, sitä toisen yhteydenottoa jne. en kiellä, etteikö tuossa olisi järkeä, niinkuin en sitäkään, etteikö ihmiset osaisi myös, olla valikoivia sen sielunkumppanin suhteen. vaikuttaa siis siltä, että ei ole pyhää sekään, etteikö asialla voisi vähän kauppaa tehdä.