Me kohdataan jälleen. Se voi olla ennaltamääräämätöntä, tai sitten "kohtalon" käsikirjoittamaa.
Joka tapauksessa, olen aivan varma, että siinä ei tunteiden esiintuomista enää tukahduteta...
Joka tapauksessa, olen aivan varma, että siinä ei tunteiden esiintuomista enää tukahduteta...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Miten voit olla niin varma? Joskus sitä "hetkeä" ei tule enää toista kertaa
voi tapahtua ihme, ja se päivä on todellakin ihme, mutta sitä päivää odotan.
Mä omin nyt tän, ihan ehdottomasti.
Uskon minäkin. Vielä me kohtaamme. Vielä tulee päivä, kun sinä/hän haluaa/uskaltaa minut kohdata. Minä jo näen sinut, mutta sinä et vielä minua. Olen liian tavallinen sinulle, vielä. Minun kohtaloni on näemmä olla aina se vahvempi osapuoli. Olen kieltämättä vähän katkera siitä roolista. Minäkin haluaisin edes joskus voida olla oikeasti heikko ja nojata luotettavaan ja turvalliseen olkapäähän. En minä oikeasti ole niin vahva, mutta minun on pakko olla.
Toiveajattelua, mutta en voi olla miettimättä voisitko olla henkilö jota niin kovin tahdon lähestyä, mutta en uskalla. :( Mistä päin olet,, tai voisitko muuten tarkentaa jonkin verran?
Minäkin toivon että tulisi SE hetki eteen uudelleen...
Meinaa vaan jo hitusen tulla luovutus mieleen :(
Mies haluaa pysyä piilossa, tai ainakaan ei hengaile täällä.
unen,että kahden vuoden sisällä meistä tulee pari,miten perkeles jaksan niin kauan odottaa,kun nyt jo hajoan ja kaivannut olen vuoden verran,,,
Tulisipa unestasi totta pian. Minäkin kaipaan häntä niin että ei voisi toista enää enempää kaivata. Minäkin olen kaipaamani miehen tuntenut vähän yli vuoden verran ja tämä tarinamme on aivan ihmeellinen. Rakkaus on herännyt välillemme jo ennen kuin olemme kunnolla edes kerenneet tutustua toisiimme.
Ei tule. Se että sä laitoit mut, syyttömän sijaiskärsijäksi ja nautit vielä siitä...ei tule enää
Nin onko se sitten kohtalon ivaa ;) vai jotain muuta. Herrako sen tietää.
Sitä toivoisi, että rohkeutta aina löytyisi ihastuneiden kohdatessa.
sitten kohtalon käsiin, sitäkö haluat? siinä voi mennä vuosia ja vuosia. pitäisikö sitä niin kauan odottaa ja vielä yksin`?
Usko sinä siihen, uskonsa avullahan ne lehmätkin lentää.
vaan ihmisten tekemisiin ja tekemättä jättämisiin.
Sama juttu, kumma kyllä.
ymmärrä sitä, jos ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, itse siihen kohtaamiseen. eikä se silloin ole myöskään kohtalon käsissä enää, vaan siinä ei sitten halua ollut tarpeeksi mihinkään. ei ole järkeä jäädä viettämään, mitään munkki/nunna elämää, enää siinä vaiheessa.
Minä en.
En välitä nähdä enää koskaan. Sait inhoamaan itseäsi / hän sai inhoamaan itseään.
Samalla kun haluaisin ihan hirveesti nähdä sua,pelkään sitä kohtaamista myös..miltä se tuntuisi,mitä sanottaisiin vai tulisitko vastaan nykyisesi kanssa..se sattuu edelleen,kun teidät yhdessä näen.Haluaisin pystyä jo luopumaan sinusta ajatuksissani..
Todellisuus voipi olla Tarua ihmeellisempää.