En tiedä oikein mikä tää mun juttu on, mutta monesti musta tuntuu että mulla on kaksi erillistä "minää". Toinen on sellainen hirveän rauhallinen, kohtuullinen ja ujo tyyppi, toinen taas hyperaktiivinen, maaninen ja äärimmäisen elämänjanoinen. Ensinnä mainittu tyyppi haluaisi vaan pysyä turvallisesti kotona, toinen taas haluaisi lähteä maailmanympärysmatkalle ja tehdä kaikkea mahdollisesti hengenvaarallista ja koetella rajojaan kaiken suhteen...
Joskus, kuten nyt, tuntuu että pää vaan hajoo tähän kaikkeen. Kun en oikein osaa päättää että mihin suuntaan menisin?
Joskus, kuten nyt, tuntuu että pää vaan hajoo tähän kaikkeen. Kun en oikein osaa päättää että mihin suuntaan menisin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mene siihen suuntaan mihin haluat. Luota vaistoihisi. Mielisairaudet ovat myytti.
Mutta tuntuu siltä kun repeytyisin psyykkisesti kahtia! Mikään päätös ei ole tyydyttävä...
"Mielisairaudet ovat myytti". Kerro se psykootikolle, joka makaa lepositeissä tai katatonisessa tilassa mihinkään reagoimattomana.
Tavan kadun mies tai nainen tuollaisiin psykoottisiin tai katatonisiin tiloihin päätyy. Nämä ovat käsittääkseni tiloja jolloin taustalla on neurolepti tai mielialalääkitys.
On täysin normalia tuntea olonsa toisinaan rikkinäiseksi tai alakuloiseksi.. aika parantaa monet haavat.
Silloin mennään metsään, kun aloitetaan mielentervesylääkkeet.
Uskon, että monet jotka näitä lääkkeitä ovat kokeilleet ja käyttäneet ovat jossain vaiheessa huomanneet, että lääkitys oli virhe.
katsokaan vain noita mielenterveyskroonikoita jotka kadulla laahustavat zombeina, kuka terve ja itseään kunnioittava haluaa itsensä tuohon kuntoon saattaa??
Minä mielummin mietin vaikka päivittäin itsemurhaa ja olen onneton, kuin tunteettomana zombina laahustan työkyvyttömyyseläkkeellä.
Mistä näitä lääkehörhöjä ja mielensairauksiin uskovia pöhköjä sikiää?
No veljeni ei kyllä ollut psyykenlääkkeitä nähnytkään, kun meni psykoosiin. Kulki kaupungilla ja juoksi pakoon "ufo-miehiä". Lopulta löi harhoissaan näyteikkunan säpäleiksi ja poliisit vievät suljetulle.
Mitä sinun mielestäni tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä, kun ihminen ei ymmärrä edes syödä ja kulkee yöt kaudet kaupungilla riehumassa? Kaikki säästönsäkin oli pistänyt menemään, joten eipä sitä rahaakaan olisi ollut ruokaa ostaa. Kaiken lisäksi sitä päätyy hakatuksi, kun huutelee sekavia kadulla ja lompakot ja puhelimet viedään.
En todellakaan kannata mitään zombieksi lääkitsemistä, mutta kyllä tuossa tilanteessa ovat keinot vähissä.
Oletko puhunut ajatuksistasi jonkun kanssa?
On normaalia, että ihmisellä on keskenään ristiriitaisia toiveita tai ajatuksia. Olennaista on löytää tasapaino ja se kultainen keskitie. Turvallisuuden halu ja elämyshakuisuus ja riskinotto voivat vuorotella. Etenkin nuoruudessa ihmisellä ei välttämättä ole niin selkeää kuvaa siitä, mitä hän haluaa ja silloin monet kokeilevat rajojaan.
Jos käytöksessäsi selvästi vaihtelee tuo rauhallisuus ja maanisuus, voi kyse olla kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai lievemmästä syklotymiasta. Diagnoosin tekee psykiatrian erikoislääkäri. Etenkin ensin mainittuun tarvitaan säännöllinen lääkitys.
Lääkkeisiin en koske, sen olen luvannut itselleni. Ne ovat myrkkyä jotka vain turruttavat.
Hypomania?
Kuulostaa sille? Siis vähän sama kuin bipolaari oireyhtymä, vain ilman masennusjaksoja? Hakeudu lääkärille, siihen on apu saatavilla.