Pakko puhaltaa uutta kuplaa .

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/09/22/pakko-puhaltaa-uutta-kuplaa-tai-vanha-poksahtaa/201313094/170

Hakemaasi sivua ei löydy

Päädyit tälle sivulle, koska hakemaasi sivua ei löytynyt palvelimelta. Sivun osoitteessa saattaa olla kirjoitusvirhe tai sivu on voitu poistaa. Olemme pahoillamme.

Voit kokeilla löytää etsimäsi alla lueteltujen sivujen kautta.
Etusivu Haku Yhteystiedot Lähetä palautetta

Kappas niinpäs onkin.

Sitä kuplaa ei olekkaan,mutta puhalletaan uutta tilalle.

Ei talousnäkymät
vaan säikähdys

Yhdysvaltain liittovaltion kymmenvuotinen markkinakorko rykäisi kesän kuluessa noin 1,5 prosentin pohjalukemista alkusyksyn noin kolmeen prosenttiin. Kesällä useiden muidenkin länsimaiden markkinakorot nousivat tuntuvasti.

Osakekurssit kautta maailman rojahtivat jopa parinkymmenen prosentin sukellukseen. Eniten saivat selkäänsä niin sanottujen kehittyvien talouksien, kuten kaukoidän ja Latinalaisen Amerikan valuutat, osakkeet ja korot.

Korkojen nousut ja kurssilaskut alkoivat sitä seuraavana päivänä, kun pääjohtaja Bernanke oli vihjaissut Fedin ehkä supistavan velkakirjaostojaan.

Markkinoille syntyi toisin sanoen levottomuuksia ja paniikinpoikasia, vaikka Fed oli vasta vihjaissut ehkä vähentävänsä kuukausittaisen lisäelvytyksensä määrää.

Bernanke perusteli keskiviikkoista täyskäännöstä Yhdysvaltain talousnäkymien hienoisella heikkenemisellä, vaikka silkka säikähdys kuulostaisi uskottavammalta selitykseltä.

Ilmeisesti Bernanke ja Fedin rahapolitiikasta päättävän avomarkkinakomitean muut jäsenet eivät tohtineet kokeilla, mitä tukiostojen todellinen supistaminen tekisi markkinoille – jotka olivat menneet pelkistä vihjeistä sekaisin.

Vielä vaikeampaa Fedin lienee kokeilla, mitä seuraisi tukitoimien lopettamisesta tai varsinkaan tähän mennessä toteutettujen tukitoimien purkamisesta.

On epävarmaa, tohtiiko tai kykeneekö Fed milloinkaan purkamaan kaikkia kriisiaikaisia tukitoimiaan – vai onko Fed puhaltanut uuden kuplan jo niin suureksi, että sen on pakko vain jatkaa kuplan puhaltamista.

Edellinen elvytys päättyi
Lehmanin konkurssiin

Finanssikriisin viisi vuotta sitten aiheuttanut velkakupla paisui, kun Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP ja muut maailman tärkeimmät keskuspankit pitivät vuosien ajan korkojaan matalampina kuin olisi pitänyt.

Näin on arvioinut muun muassa yhdysvaltalainen talousprofessori John Taylor, joka on kehitti 1990-luvun alussa keskuspankkien työkalupakeista yhä löytyvän niin sanotun Taylorin korkosäännön.

Inflaation ja talouskasvun huomioon ottava korkokaava olisi viime vuosikymmenellä nostanut useimpien länsimaiden ohjauskorkoja nopeammin ja korkeammalle kuin keskuspankit tekivät.

Keskuspankit sulkivat silmänsä finanssijärjestelmän ja koko talouden velkaantumiselta ja vähättelivät kiinteistö- ja arvopaperimarkkinoiden hintakuplia, kunhan kuluttajahintojen nousuvauhti pysyi rauhallisena.

Perinteinen hintainflaatio pysyikin hillittynä, mutta samaan aikaan velkamäärät kasvoivat hillittömästi. Matala korkotaso ei ruokkinut vain vakaata talouskasvua ja tuotannollisia investointeja, vaan se ruokki myös erittäin epävakaata kiinteistö- ja finanssikeinottelua.

Investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen oli eräänlainen päätepiste niiden elvytystoimien seurauksille, joilla Fed ja muut keskuspankit olivat lievittäneet vuosituhannen vaihteessa puhjenneen teknokuplan seurauksia. Näin yhden kuplan jälkihoito osaltaan synnytti uuden ja vielä suuremman kuplan. Niin kuin näyttää taas käyneen.

Kymmenen tuhatta
miljardia uutta taalaa

Yhdenkään suuren kansantalouden tai euroalueen kaltaisen talousalueen velan kokonaismäärä ei ole viiden kriisivuoden kuluessa supistunut vaan se on joko pysynyt ennallaan tai kasvanut.

Rahoitusalan oma velkamäärä ja muu yksityinen velka on paikoin kutistunut mutta julkisen talouden velka on kasvanut yhtä paljon tai enemmän. Tämä tarkoittaa, että velkakupla ei ole puhjennut eikä velkataakka huvennut.

Suurten länsimaiden keskuspankit ja Kiinan Kansanpankki ovat viiden kriisivuoden aikana kasvattaneet taseitaan yhteensä arviolta noin 10 000 miljardin dollarin rahasummaa vastaavalla määrällä.

Samaan aikaan maailmantalouden kokonaistuotanto ei ole kasvanut likimainkaan moisen summan vertaa, mutta maailman finanssivarallisuuden arvo on kasvanut jopa vielä runsaammin.

Ehkä keskuspankkien alkuperäinen tarkoitus oli vain estää finanssivarallisuuden sulaminen ja näin pitää rahoitusjärjestelmä pystyssä ja toiminnassa. Torjuntavoitto tukahdutti romahduksen mutta teki tilaa uudelle kuplalle.

Osakkeiden kurssinousu on ollut kovaa joka kerta, kun Fed on kertonut uusista QE-ohjelmista tai muista tasettaan kasvattavista toimista. Vastaavasti pörssien kurssinousu on tauonnut tai muuttunut laskuksi, kun Fed on ilmoittanut lopettavansa tai edes vähentävänsä kevennystoimia.

Suurin piirtein samanlainen vaikutus Fedin uusia kevennystoimia tai niiden muutoksia koskevilla ilmoituksilla on ollut maailman velkakirjamarkkinoihin. Tieto uusista QE-ostoista on laskenut korkoja ja tieto ostotauoista on nostanut korkoja.

Samaa kaavaa noudattaen osakemarkkinat riemastuivat kurssinousuun, kun Fed keskiviikkona ilmoitti jatkavansa velkakirjaostojaan – vaikka virallinen selitys oli talousnäkymien heikkeneminen.


Maailman suurin
hintakupla

Britannian keskuspankin BoE:n johtokunnassa rahoitusjärjestelmän vakauskysymyksistä vastaava johtaja Anrew Haldane on arvioinut, että maailman keskuspankit ovat kriisitoimillaan paisuttaneet maailman velkakirjamarkkinoille historian suurimman hintakuplan.

Fedin Bernanke ja muut keskuspankkien pääjohtajat lienevät eri mieltä.

Perustelihan Bernanke keskiviikkona velkakirjaostojen jatkamista talousnäkymien heikentymisellä eikä suinkaan sillä, että Fed puhaltaa mieluummin kuplaan lisää ilmaa kuin koettaa onneaan sen puhkaisulla.

Totta ihmeessä jenkeissä joutuvat jatkamaan edelleen velan kasvattamista jos, tai tuskin kun kerran eivät raha/pankkifinanssipolitiikka/verotus-systeemiään lähde perusteiltaan muuttamaan. Julkinen velka on ajan kuluessa jenkeissä kasvanut jo niin massiivisiin lukemiin, että ei sitä vähentämäänkään voi alkaa kun se varmuudella romahduttaisi talouden toimivuuden. Uutta rahaa kehiin luodaan tässä systeemissä nimenomaan kirjoittamalla velkoja, niin yksityisen puolen velkoina kuin julkisen pouolen velkoina,. Näitä julkisen puolen menoja taasen on jenkeissä rahoitettu paljon juuri näillä velka-raha setelipainoilla, kun suorina veroina ei ole niin paljon kerätty. No korko tässä on se ongelma, mutta toisaalta se myös hillitsee velan tolkutonta kasvattamista. Ongelma on se että julkisen puolen menojen katteeksi on otettava numeraalisesti aina vaan isompia velkakänttyjä jotta sitä kautta olisi nettorahaa kehiin saatavissa, siksi kun jo olemassaolevasta velkarahasta maksetaan myös korkojakin, tosin varsinkin julkisen puolen korot voidaan tarvittaessa vaikka nollata.
Monet ovat sitä mieltä että tällainen katteeton fiat raha päätyy aina ennen pitkää romahtamaan arvoltaan. Mutta ei se välttämättä näin tarvitse käydä jos vaan ei päästetä inflaatiota ryöstäytymään tai inflaation kasvuvauhtia kasvamaan. Numeroitahan riittää loputtomiin, ja desimaalipilkkuakin voidaan aina tarvittaessa siirtää ja numeroja pyöristää jos ne turhan pitkiksi alkavat käydä.
Jenkkitaalla on kyllä vielä erityisasemakin valuuttana siksi kun se toimii maailmalla reservivaluuttana.

Näytti olevan Jani Hurrin tekstejä... Kannattaa tutustua miehen muihin tuotoksiin, niin osaa pistää nämä suurin piirtein oikealle uskottavuushehtaarille.

Ja ei, en edes viitsi lukea tuota. Roskaa se olisi 99% todennäköisyydellä.