Olen nyt itsekkin joutunut samaan tilanteeseen,että liikkuminen ei onnistu kuin sisällä hipsutellen.Koen itsekkin olevani pelistä jo ulkona vaikka ikää ei ole kuin 60v.Olisi erittäin tärkeä päästä ulos myös talviaikana,nyt upea kesä pelasti joka pääsi ovesta ulos,pihalle istumaan.Täälläkin koulutetaan terveydenhoidon ammattilaisia,mutta ei heitä jokapaikkaan riitä.Omaiseni ovat kaukana ja nuorilla lapsiperheillä omat kiireet.Olisi kiva kuulua joku terveempi avuksi ulkoiluun.
Vanhusten ulkoilu ja liikkuminen
pää toimii jalat ei
27191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tulee mieleen kysyä, onko kuntosi pysyvästi sellainen, ettet pääse omin neuvoin ulos ? Ja eikö sille ole mitään tehtävissä, siis lääketieteen keinoin, kuntouttamalla esimerkiksi ?
Otapa yhteyttä kuntasi sosiaalitoimeen (kotihoito) ja selvitä tilanteesi siellä. Kolmas sektori, siis erilaiset potilasjärjestöt, seurakunnatkin, voivat tarjota tämäntyyppistä apua.
Meni lonkkaleikkaus pieleen,tehtiin korjausleikkaus joulukuussa proteesi on paikallaan.Tuli 2v lonkkaleikkauksesta,kun pakaralihakset irtosivat.En päässyt ajoissa hoitoon vaan meni 1/6v ennenkuin avasivat ja korjasivat.Ei mennyt kuin 4viikkoa kun irtosivat uudelleen.Leikkaava lääkäri oli sitä mieltä,että keppi,särky ja pillerit on lopun elämää.Olisi pitänyt leikata heti.Jokainen tietää ettei sinne leikkaus pöydälle niin vain mennä.Jatkuva kipu,liikkuminen on hankalaa kun on kosketusarka,kävely meni muistojen joukkoon.Olin Apilassa kuntoutuksessa,tyhjän kanssa,kun koko jalan liikuttaminen saa hien otsalle.
Otan osaa, aloittaja. Olipa kehno tuuri sinulla. Sitäkin suuremmalla syyllä sinulla on ihan iso oikeus saada hyvitystä, löytää itsellesi ulkoilluttaja ja saada muutakin apua. Kyllä tuolla sairaskertomuksella pitäisi irrota. Ei muuta kuin kova kovaa vastaan, siellä kunnassasi. Tämä on tietysti helppoa sanoa, omat voimat kai pitkälti sanelevat sen, miten asiaansa ajaa. Mutta tsemppiä sinulle...
Kyllä sinun ongelmaasi on löydyttävä apu. Jo lääketieteen etiikka sanoo, ammattilaisen on kaikin tavoin autettava hoitoa tarvitsevaa. Ei nykymaailmassa sairaaloissakaan enää tunneta sanaa "KIPU"koska lääkitys on kehittynyt myös kivun hoidossa.
Sitä pitää vaatia, vaatimasta päästyä jos joku on niin urvelo ette paneudu sen työalueen vaatimiin tehtäviin jonka ammatin on itse valinnut, hän on auttamattomasti sivuraiteella.
Ymmärrän toivomuksesi. Kunpa asuisin lähelläsi niin voisin tulla joskus avuksesi. Meidän ihmisten tulee huolehtia toisistamme. Itse autan säännöllisesti erästä jo melko pahoin alzheimeria sairastavaa naista käymään seurakunnassa, laulaa kuorossa, käsityöpiirissä, raamattupiirissä. Hän liikkuu hyvin, mutta aikatalut ovat täysin sekaisin. Haluaa kyllä olla mukana kaikessa.
Itselleenkin tulee iloinen mieli kun voi piristää jonkun arkea. Kyllähän se aikaa vaatii ja vie vaapaa-ajasta melkoisen osan.
Olet aarre monelle lähipiirissäsi.
Hyvä sinä, reppuriika. Tuo on sellaista aitoa lähimmäisyyttä, jonka soisi yleistyvän ja mihin todennäköisesti on pakko mennä, kun kuntien rahat eivät riitä ja julkisia palveluja karsitaan entisestään...
Eihän ne rahat riitä, kun kaikenlaiset urheilut, omat ja kaverin taskut ovat poliitikoille tärkeimpiä. Ei riitä, vaikka verot nousee joka vuosi, mutta kun puoluetoverien firmoille pitää löytää yhä enemmän rahaa, että vaaliavustuksina tulevat oikeisiin taskuihin. Ei riitä rahat sairaille, köyhille eikä muille oikeasti apua tarvitseville, kun sitä kautta ei vaalikassa kasva. Näin se on Suomessa, vaikka meillä ei kuulemma sitä korruptiota olekaan.
Totta, sitroen. Rahaa riittää aina noihin tarkoituksiin. Raha menee rahan luo.
En kyllä ajatellut pelkästään rahaa vaan tuota asennetta, mikä reppuriikan kirjoituksesta välittyi. Minusta itse kukin voisi muistaa Kennedyn kehotuksen:"älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teidän hyväksenne, kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne"
Vähän pateettiseltahan tuo tänä päivänä kuulostaa - taviksen näkökulmasta - mutta kyllä jokainen meistä voisi mielestäni tehdä muutakin kuin valittaa ja vaatia vastinetta omille veroeuroilleen - ikäänkuin me emme yhteiskunnalta mitään saisi.
Pirautappas Punaisen Ristin ystäväpalveluun,
löytyisikö heiltä ystävää omalta paikkakunnaltasi.
Kiitos tiedosta,soitampa sinne ja kysyn apua.Täällä kävi viimeviikolla sosiaalitoimistosta ihminen katsomassa mitä apua tarvitsen.Mutta en paljon luota heidän apuun.Nyt käy yksityinen siivooja.
19.10.2013 on minulla aika lääkärille.
Kumma kyllä, toinen kivekseni on kasvanut isommaksi kuin toinen.
Ja on alkanut tulla finnejäkin.
Sairaan-hoitaja yhdisti oireeni ja laittoi nopean ajan tutkimuksiin.
Ilmeisesti joutuvat kopeloimaan, kunhan eivät sentään pakaroihin saakka.
Irti-oton varmaan joutuvat tekemään, ehkä joudun ihan säteilemäänkin.
Toivon että saan korvaus-hoitoa, Testosteronia ja siivous-apua.
Muuten saattaa tulla selkä kipeäksi, toispuoleisesta taakastani.
Jos eivät sitten laita lasi-helmeä pussiin.
Tämä tarina on tosi ja todistettavissa.
Jos sanailu harmittaa joitakin, niin muistakaa että kyseessä on tasa-vertainen sairaus-kertomus.
Saa soittaa Hertto-niemen sairaalaan, jos kiinnostus herää.
Kaikki eivät kirjoita ongelmistaan masentuneesti valittaen.
H.
Pitkä on jonotusaika, mutta mitään hyvää ei odota liian kauan...
"lykkyä tykö!"
Nooo...Kiveksillä on ollut aikansa.
En usko tuon toisenkaan olevan mitenkään katuvainen.
Kaikenlaista raatamista silläkin on ollut.
Ja jos jonkun pitää murtua, olkoon se Kives, ennemmin kuin Lonkka.
Johan tässä on Kiveksenkin kanssa menty vähän sillee...ontuen :)
Kiitos toivotuksista, elämä on antanut, miksi siis moittisin ottamisestakaan.
Mietin pitkään kirjoittaisinko, vai valitsisinko yksinäisen, kivisen tien.
Mutta minä vähän raivostuin, noista keinotekoisten helmien sioista.
Ja ymmärtämättömistä poistoista.
H.
Muista kiittää lainasta sitten.
"ja lykkyä tykö!"
Jos vain löydän hänet muisti-kirjastani.
H.
Puhuikos hunksi rumia, kun Tase-Pappa noin nuhteli ? En ehtinyt lukea, mutta kai hunksi sitten oli taas oma itsensä - niinkuin aina.
Ikävä kuulla tuosta löydöksestä, hunksi. Mutta etköhän sinä tuon taudin - mikä se sitten onkin - selätä, kun olet selättänyt muutkin (siis taudit!): ylipainon, verensokerin nousun, selkäkivun ja olikos niitä muita vielä ?
Vaikka sinut on monesti leimattu asennevammaiseksi täällä, nyt asenteesi omaan tilanteeseesi on suorastaan esimerkillinen: tulee mitä on tullakseen ja kiitokset menneestä... Ei muuta kuin tsemppiä. Kyllä se siitä.
hunksz/ tuossa iässä niillä killuttimilla on vielä käyttöä monta vuotta. Älä vaivu silläkään kantilla toivottomuuteen. Hoida kuin kukkaa kämmenellä. Ne vehkeet ja niiden toiminta vaan paranee, mitä useammin niitä käyttää niille tarkoitettuun tehtävään. Myöhemmin, aikuisen ikään ehtiessäsi, huomaat että jokainen toimintavuosi on ollut kultaakin kalliimpi. Apua löytyy, kunhan haet. Tsemppiä.
No pidetään peukkuja että sinulta löytyy kiveskohju. Joko koepalanen on kopeloitu? Voihan olla että lauluääni muuttuu entistä tenorimmaksi kun taakka kevenee. Vai? Jännittäviä aikoja elänet.
Kyllä mies pärjää vallan mainiosti hieman avustettuna ilma killuttamiakin. Turha kantaa sellaista taakkaa jos ryppyilemään rupeavat.Pois vaan. Jäähän ilmeisesti virtsaputki tai jos ei niin ilman sitäkin kykenee elämään.
Luin juttuja ja piti alkaa pinnistelemään pitkäaikaismuisti lokeroita mitä tietoa sieltä tulee scrotumeista. Mikä on vialla jos toinen scrotum on suurempi kuin toinen, yleensä ne eivät ole symmetriset.
Ihan totta joskus tuli työssä etsittyä sopivaa kivespussien kanattinta jos oli tullut ns liikaa vettä k-pussiin mahdollisesti pienen tulehduksen seurauksena. Kiellän alituiseen niitä näpelöimästä jos mahdollista, jos kipua tuntuu vaikeaa on ehkä pitää näppinsä erossa.Tukevat alkkarit tässä vaiheessa,esim Slogi ei mitään bermudoita. Ei se ole naurun asia, samaa lihaa kun nenä, ei sen kummempaa. Paras mahdollinen ongelman ratkaisija on urologi, yksityisvastaan otto vaikka se hiukan maksaa.
Onpa hienoa, että meillä on täällä ammatti-ihmisiä keskustelemassa vanhusten hoidosta (ludzia & schwesteri) ja miehuuteen liittyvistä asioista. Niistä voi olla todellista apua monelle. Rohkeutta on vaadittu myös niiltä kirjoittajilta, jotka ovat asettaneet itsensä alttiiksi ja kertoneet sairaudestaan tai omasta elämästään muuten.
Minusta täältä on taaskin löytynyt myötäelämisen taitoa ja välittämistä, vaikka sen on välillä katsottu olevan kateissa...
Kyllä miehisen miehen habituksen luo testosteroni asia vain on niin.
Joka epäilee kaivakoon esille Marja-Sisko Aallon muutoksen habituksessa kun Olli Aalto halusi tulla - olla nainen.
Uudessa olotilassa hän julkaisee ihka itse kirjoittamansa rikosromaanin, Murha Tuomiokapitulissa. Arvostelussa huomioitu kielen käyttö joka on hyvin arkista siis lukijalle helppo, fiktiivisestä kuvauksesta voi ajatella mitä kirjan sisältö oikein ilmentää.
Jostain luin tänään että Soininvaara oli sanonut....Montako vuotta koulutusta tarvitaan vanhuksen ulkoiluttamiseen puistossa... Kritisoi byrokratiaa työhön ottamisessa kai..
Eipä siihen kovin pitkää koulutusta tarvi...enemmän yhteistyöhalukkuutta.
Mites olisi henkilökohtainen avustaja, ateriapalvelu? Ota yhteys alueesi palvelunohjausyksikköön tai viranhaltijaan. Pyydä tekemään palvelujen tarpeen arviointikäynti. Millaista apua tarvitset, tarvitsetko apuvälineitä kotiisi ja ulkona liikkumiseen. Sieltä se vyyhti lähtee purkautumaan.Ulkoiluttamieseen eti tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen vaan esim vapaaehtoistyöntekijäkin käynee?
Omaisilla ei ole mitään velvollisuutta hoitaa jos ei halua. Usein sisaruksien välit huonot kun pitäs auttaa omia vanhempia, ja silloin voi palaa loppuun, yhdenkin katkeran kalkkis sisaruksen takia muut.
Eli ketään ei voi velvoittaa hoitamaan ketään, jos ei jaksa.Ihminen on vastuussa itse itsestä ja yhteikunta saa verovaroja siksi, että hoitaa hommansa eli auttaa avun tarvitsijaa, siksi veroja maksetaan myös.
Jos kaipaa ulkoilua on harmi jos se ei onnistu. Toivottavasti asia järjestyy. En lukenut ketjua, ainoastaan aloituksen.
Itse käyn vanhainkodilla syöttämässä säännöllisesti paria vanhusta. Ollaan myös ulkona pyörätuoliretkellä.
Kaikki vanhukset eivät halua ulos,
Sen olen huomannut ihan kokemuksesta.
Aloittajahan ei ole vielä vanhus, toivottavasti tilanne korjaantuu ja saat viettää mukavia ulkoilupäiviä vielä kauan.
Olen itsekin jalkapuolena, ollut jo Elokuum alusta. Paras marja-aika on mennyt, mutta pitää ostaa ne vähät mitä tarvitsen.
Jalan parantuminen viivästyi tulehduksen takia, antibioottia on todella pitkäksi aikaa määrätty. Luuhun levinnyt tulehdus ei niin vain parane.
Kyllä terveydelle oppii antaman arvoa kun sen menettää. Onneksi on edes toivoa paremmasta.