Miten olette saanut huoltajuuden itsellenne? Mitkä ovat olleet perustelut sille että huoltajuutta ei ole myönnetty äidille?
YH-Isät
toivoton
222887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
kantaasi sillä, että sinulla on aivan samanlainen oikeus lapseesi kuin tämän äidilläkin. Ja turha on mussuttaa sokun tädin että kyllä yleensä se on äiti jolle lapsi jää. Lapselle oma isä ei todellakaan voi olla huonompi huoltaja kuin äitikään.
Joskus jopa päinvastoin.
Tsemppiä!!
oon miettinyt sitä että turhaan lähtee oikeuteen asti viemään asiaa kerta äidille se menee kumminkin. Yhteishuoltajuuteen kait sitten on tyytyminen.
on paras ratkaisu lapsen kannalta, jos molemmat vanhemmat kykenevät käyttäytymään kuten järkevän vanhemman pitää.
Kun toinen osapuoli alkaa käyttämään lasta riitelyvälineenä, niin silloin tämän äidin/isän oikeudet pitäisi kyseenalaistaa.
järkeviä,mutta selitä se esim. Turun lastensuojelussa toimiville aivovammaisille työntekijöille,myös siviilioikeuden professori Eva Gottberg sekä oikeusasiamies ovat todenneet että sosiaalitsto:n/lastensuojelun toiminta on edesvastuutonta ja että lasten edun ensisijaisuus ei toteudu kuten laki määrää,vaan vanhempien/vanhemman etu ajaa lasten edun edelle,ilmeisesti luetun ja kuullun ymmärtämistä ei lastensuojelun työntekijöiltä vaadita.
Suomessa ja monessa muussakin maassa ongelmat ovat todellisia. Lasten etu ei toteudu liian epämääräisen lainsäädännön, ala-arvoisen viranomaistyöskentelyn sekä vahvan sukupuolirasistisen perinteen vuoksi (ns. maan tapa)
Ymmärrätköhän termien yksinhuoltajuus ja yhteishuoltajuus välisen eron? Jollei lapsen äiti ei ole poikkeuksellisen väkivaltainen tai kaltoinkohteleva tai vaaraksi lapselleen suosittelen sinua hakemaan yhteishuoltajuutta , mutta siihen liittyvää asumista sinulle.
Jos olette hakemassa molemmat yksinhuoltajuutta siksi että kiusaatte toisianne, suosittelen luopumaan siitä, koska lopputulos osuu syyttömään, lapseenne / lapsiinne. Hae siis yhteishuoltajuutta ja asumista sinulle. Se turvaa parhaiten lasten suhteen molempiin vanhempiin. Esitä myös, jos varsinkin asutte samassa kauungissa esim. yhtä viikkoa kuukaudessa tapaamisajaksi, esitä ns. jaettu vanhemmuutta. Se ei ehkä ole kivointa vanhemmille, mutta useimmiten se turvaa lapsen suhteen parhaiten molempiin vanhempiin.
Isällä on Suomessa lähinnä yksi mahdollisuus saada aikaan jollain tavalla kohtuullinen huoltajuuspäätös jos neuvottelu lapsen toisen vanhemman entisen puolison kanssa ei tuota tulosta.
Tämä ainoa vaihtoehto on hakea päätöstä käräjäoikeudesta koska sosiaalitoimen prosessit ovat aivan harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta täysin epätasa-arvoisia miehen huoltajuudelle.
Tällöinkin sosiaalitoimi tekee selvityksen vanhemmista ja heidän kasvatuskyvystään käräjäoikeudelle. Ja jos isä ei satu olemaan aivan poikkeuksellisen lapsikeskeinen ovat eväät todella vähissä. Mutta tilanne ei ole toivoton. Vaihda nimimerkkiä koska se suggestoi sinua yhä suurempaan toivottomuuteen.
Vaikka esimerkiksi Stakesin tutkija Sveins on todennut lähtee sosiaalitoimen selvitystyö, vaikka ohjeet määräävät toista, pääosin käytännössä siitä, että miespuolisesta huoltajasta, isästä, etsitään puutteita ja naispuolisesta huoltajasta, äidistä vahvuuksia. On toki, onneksi myös poikkeuksia.
Meillä on sekä lainsäädäntö, että sosiaalitoimen omat ohjeistot (ks. esim. Taskinen, S. 2001. Lapsen etu erotilanteissa Opas sosiaalitoimelle. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, STAKES.) takaamaan lapsen etu erotilanteissa siitä lähtökohdasta, että vanhemmat ovat lain mukaan tasa-arvoisia huoltajina suhteessa lapseen. Lue tuo kirja, niin tiedät ainakin mitä prosessi pitää sisällään.
Nämä ohjeet käsittävät muun muassa lausuman siitä että sosiaalitoimen selvityksissä molempien vanhempien kohtelun tulisi olla tasa-arvoista lähtökohdiltaan ja muun muassa selvitysryhmien koostamisessa tulisi käyttää sekä miehiä että naisia näissä ryhmissä. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että miehen ja naisen tapa huolehtia lapsestaan usein poikkeaa jossain määrin sukupuolisesti toisistaan ilman, että kumpikaan tapa ja siihen liittyvät painotukset olisivat toisiaan huonompia.
Ainoa toivo on se, että käräjäoikeus ei välttämättä ole sidottu näihin selvityksiin. Kuitenkin suurin osa isistä jättää, usein asianajajien ohjaamina asian sikseen koska mahdollisuuden kohtuulliseen jaettuun vanhemmuuteen tai lähivanhemmuuteen ovat hyvin poikkeuksellisia tapauksia lukuun ottamatta käytännössä mitättömät. Tämän takia oikeuteen päätyy jo hyvin valikoitunut tapausten joukko.
Mikä asiassa on positiivista on se, että oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan näistä jutuista n. 50% ja 50% päättyy isä ja äidin määräämiseen huoltajaksi. Tulee kuitenkin muistaa, että suurin osa näistä tapauksista on jo valikoitunut siten että otos ei edusta mitään normaalia tai keskiarvoa vaan koostunee pääosin niistä harvoista isistä joilla on asianajajiensa mukaan jonkinlaisia edellytyksiä voittaa juttunsa tai saada aikaan edes kohtuullinen kompromissi lapsensa menettämisen sijaan.
En puhu perusteluasiassa siitä millä voittaa juttusi. Puhun siitä mikä suurella todennäköisyydellä on lapsen etu. Ainakin itse koulutukseni mukaan näen tärkäksi kuten Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 (liittenä) 4 pykälä toteaa:, että "lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu."
Perustele ainakin sillä ja toimi niin, oman lapsesi edun vuoksi. Hyvä on jos saat ennen sosiaalitoimen selvitystä jonkin psykologin arvion lapsesi ja sinun kiintymyssuhteesta. Se on asia jota arvioidaan. Ja se on se seikka miksi, kun tarkastelen asiaa lapsen kannalta, lapsi voisi tarvita juuri sinut huoltajakseen.
Mieti myös omaa kasvatuskykyäsi, sosiaalisia turvaverkkojasi yms. Toivotan sinulle onne ja toivoa. Tilanne ei ole toivoton, vaikea se on.
Liittenä Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Yleiset säännökset
1 §
Lapsen huolto
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.
2 §
Tapaamisoikeus
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti.
3 §
Lapsen huoltajat
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu.
Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.
4 §
Huoltajan tehtävät
Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin.
Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.
5 §
Huoltajien yhteistoiminta
Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
2 LUKU
Huoltajat ja tapaamisoikeus
6 §
Huoltajat lapsen syntymän perusteella
Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja.
Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi.
7 §
Vanhempien sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Vanhemmat voivat sopia siitä,
1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;
2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;
4) että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
8 §
Sopimuksen vahvistaminen
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka. Sosiaalilautakunnan on, harkitessaan voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. (4.3.1994/186)
Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.
9 §
Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Tuomioistuin voi päättää,
1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;
2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;
4) että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;
5) että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, voi tuomioistuin uskoa lapsen huollon 1 momentin 4 kohdan mukaisesti vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.
Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.
Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään.
10 §
Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa.
Asia, joka koskee lapsen huollon uskomista molemmille vanhemmille tai toiselle vanhemmalle taikka tapaamisoikeutta, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin lapsen etua.
11 §
Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittäminen
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena.
Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille.
12 §
Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen
Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta.
3 LUKU
Oikeudenkäynti
13 § (4.3.1994/186)
Oikeuspaikka
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on pantava vireille sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsella on asuinpaikka.
Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on pantava vireille sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsen vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista tai huoltajaksi esitetyllä henkilöllä on asuinpaikka. Jos mikään tuomioistuin ei edellä sanotun mukaan ole toimivaltainen, asia on pantava vireille Helsingin käräjäoikeudessa.
14 §
Vireillepano ja puhevalta
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai sosiaalilautakunta.
Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös lapsen sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta.
15 §
Vanhemman ja huoltajan sekä lapsen kuuleminen
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa käsiteltäessä on tuomioistuimen varattava lapsen vanhemmille ja huoltajalle tilaisuus tulla kuulluiksi, jos kutsu voidaan antaa heille tiedoksi.
Lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos tämä on painavista syistä välttämätöntä asian ratkaisemisen kannalta. Kuuleminen voi tapahtua vain, jos lapsi tähän suostuu ja on ilmeistä, että kuulemisesta ei saata aiheutua lapselle haittaa.
16 §
Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä ei kuitenkaan ole hankittava, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. (4.3.1994/186)
Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa vanhempien tekemällä sopimuksella siten kuin 7 §:ssä on säädetty, sosiaalilautakunnan on annettava vanhemmille tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä.
Selvityksessä ja asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä saa ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 §:n 1 momentissa, 19 §:ssä sekä 27 §:n 2-4 momentissa säädetään. (22.9.2000/818)
17 §
Väliaikaiset määräykset
Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua ja tapaamisoikeudesta sekä tapaamisen tai luonapidon ehdoista. Jos tähän on erityistä syytä, tuomioistuin voi määrätä, kenelle lapsen huolto uskotaan, kunnes asiasta lopullisesti päätetään.
Tuomioistuimen antamaan väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea muutosta.
Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.
4 LUKU
Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset (4.3.1994/186)
18 § (4.3.1994/186)
Lapsen huolto välittömästi lain nojalla
Jos lapsella syntymän, avioliiton solmimisen tai muun huollon määräytymisen kannalta ratkaisevan tapahtuman aikaan oli asuinpaikka Suomessa, lapsen huolto määräytyy välittömästi lain nojalla Suomen lain mukaan.
Jos lapsella 1 momentissa tarkoitettuna ajankohtana ei ollut asuinpaikkaa Suomessa, lapsen huolto määräytyy välittömästi lain nojalla sen valtion lain mukaisesti, jota toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava siinä valtiossa, jossa lapsella sanottuna ajankohtana oli asuinpaikka.
Vieraan valtion lain säännökset voidaan 2 momenttia sovellettaessa jättää huomioon ottamatta, jos:
1) vieraan valtion lain soveltaminen johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusperiaatteita; tai
2) vieraan valtion lain soveltaminen johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisessä ristiriidassa lapsen edun kanssa.
Jos vieraan valtion lain sisältöä ei voida ilman kohtuutonta viivytystä selvittää, on huollon määräytymiseen sovellettava Suomen lakia.
19 § (4.3.1994/186)
Toimivalta lapsen asuinpaikan perusteella
Suomen tuomioistuin voi tutkia lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, jos lapsella asian tullessa vireille on Suomessa asuinpaikka.
Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta, jos lapsella on Suomessa asuinpaikka.
Lapsella, joka on asunut Suomessa keskeytyksettä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen asian vireille tuloa, on katsottava olevan täällä asuinpaikka, jollei asiassa muuta ilmene.
20 § (4.3.1994/186)
Toimivalta muissa tapauksissa
Suomen tuomioistuin voi tutkia lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei asian tullessa vireille ole asuinpaikkaa Suomessa, jos lapsi oleskelee Suomessa tai asian tutkimista muusta syystä voidaan pitää aiheellisena ja:
1) lapsella on asian vireillepanoa edeltäneen vuoden aikana ollut asuinpaikka Suomessa; tai
2) lapsella on kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen muu läheinen yhteys Suomeen.
Tämän lain estämättä on Suomen tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa koskevassa asiassa voimassa, mitä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen (SopS 20/31) 8 artiklan 2 kappaleessa määrätään.
21 § (4.3.1994/186)
Toimivalta antaa väliaikaisia määräyksiä
Suomen tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua, tapaamisoikeudesta tai lapsen huollosta, jos tätä on lapsen edun turvaamiseksi pidettävä aiheellisena, vaikka Suomen tuomioistuimella ei olekaan toimivaltaa tutkia asiaa.
Väliaikaisesta määräyksestä on soveltuvin osin voimassa mitä 17 §:ssä säädetään.
22 § (4.3.1994/186)
Sovellettava laki
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa ratkaistaessa ja sopimusta vahvistettaessa sovelletaan Suomen lakia.
23 § (4.3.1994/186)
Päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano
Vieraassa valtiossa lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annettu päätös tunnustetaan ja pannaan pyynnöstä Suomessa täytäntöön siten kuin jäljempänä säädetään.
Vieraassa valtiossa annetulla päätöksellä tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen antamaa päätöstä tai väliaikaista määräystä sekä sopimuksen vahvistamista, jos sanottu toimenpide tunnustetaan päätöksen veroiseksi siinä valtiossa, jossa toimenpide on suoritettu.
Ilman viranomaisen myötävaikutusta tehty sopimus tai annettu määräys lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Suomessa kuten vieraassa valtiossa annettu päätös, jos sanottu toimenpide oli oikeudellisesti pätevä ja pantavissa täytäntöön siinä valtiossa, jossa lapsella oli asuinpaikka.
Joka hiton vuosi kun uudistetaan elatus-sopimus"JOKO NYT LAPSET PALAA ÄIDIN LUO" Sossun naispuolinen virkailia toteaa, ja lapset on ollut 7 vuotta luonani.
Miksi yhteyshuoltajuus olisi paha asia? Lapsen etu ei muiden LAPSEN:
..sai tyttärensä huoltajuuden itselleen (on siis mies) eron jälkeen. Perusteina oikeudessakin käsiteltyyn asiaan olivat isän tarjoama perhe-elämä ja lapsen kehityksen turvaaminen. Hän meni uusiin naimisiin ja sai vauvan uuden vaimonsa kanssa, asuu uudessa omakotitalossa ja elää onnellista perhe-elämää nelistään. Ex-vaimo on puolestaan sinkku, joka tapailee jotakuta joskus. Asuu vuokralla, käy vuorotöissä.
Tunnen kummankin ospuolen todella hyvin ja teki kipeää aikanaan kun kuulin erosta, mutta rehellisyyden nimessä on pakko todeta, että tyttärellä on parempi isän luona. Asiasta on myös sossuviranomaisten puoltava lausunto.
Tarinan opetus: Pyri järjestämään lapsen asiat "normaalia" perhe-elämää vastaavaksi ja turvaa hänen tulevaisuutensa. Se edesauttaa kummasti huoltajuuden saamista. Tapahtui muuten Turussa.
Poikani voimakas kannanotto ratkaisi asian. Hänen äitinsä eli ex-vaimoni hyväksyi lopulta asian. Huoltomuodoksi vahvistettiin: isälle uskotaan yksinhuolto ja lapsi asuu isänsä luona. Yleisesti ottaen perustelut sille, ettei huoltajuutta myönnetä äidille ovat joko täydellinen sopmattomuus huoltajaksi (itse syystä tai toisesta holhottava, päihderiippuvainen tms.) tai tilanne, jossa äiti on niin kaunainen isälle, että lapsen tapaamiset tämän kanssa eivät onnistu (tämä ei ehkä yksin riitä). Tyypillisesti äidit menettävät huoltajuuden voimakkaan riitaisen ja uhmakkaan käytöksensä seurauksena. Erityisesti sellainen tilanne syntyy, kun isä on poikkeuksellisen tasapainoinen ja rauhallinen. Hyvin helposti äiti menettää huoltajuuden, kun hän onnistuu loukkaamaan huoltajuusasiaa selvittäviä viranomaisia tai syyllistyy suoranaisiin rikoksiin.
Me sovittiin äidin kanssa näin! Ja tosiasiassa olemme lapsen kanssa yhtä paljon. yhteinen lapsi on toimivin juttu. Ei kukaan kestä hoitaa yksin.
7 vuotta kestetty
Meillä kävi hyvä "tuuri" siinä mielessä, että rouva keikahti yhden kerran vieraaseen petiin.
Eron hetkellä rouva vaati lasta (poika) itselleen, vaikka poika itse halusi jäädä isin luo. Sosiaalitantat olivat jo perinteisesti päättäneet, että tottakai äiti saa huoltajuuden.
Siinä vaiheessa otin yhteyttä tuomariystävään, jonka kanssa itse olemme tunteneet kapaloiästä lähtien. Tarvittiin siis hieman epäeettistä suurentelua asioille, ja rouva kärsi tappion "epäsiveellisestä elämäntyylistä" johtuen...
Joten miehillekin ainakin yksi hyvä vinkki: älkää koskaan pettäkö puolisoanne, sekin nimittäin voi nousta ratkaisevaan asemaan huoltajuudesta päätettäessä.
No mutta kakkaahan sinä jauhat :) Pettäminen on toki ikävää ja osoittaa ihmisen kelvottomaksi parisuhteen kannalta, mutta ei se vanhemmuuteen vaikuta.
Epäsiveellinen elämäntyyli kuulostaa sitäpaitsi kovin 50-lukulaiselta :D
Keksipä parempi valhe.
Taskinen, S. (2001). Lapsen etu erotilanteissa Opas sosiaalitoimelle. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, STAKES.
Siinä kerrotaan mitä sosiaalitoimen tulisi vailla sukupuolinäkökulmaa arvioida (vaikka usen niin ei valitettavasti tapahdu). Arvioi omaa tilannettasi suhteessa siinä ilmeneviin seikkoihin, vahvuksianne ja heikkouksianne.
Äiti lähti etsimään kadonnutta nuoruuttaan
Jonkinlaista pullistelua ja oman itsen tavoittelua "lapset kuuluu minulle, koska se on lasten etu". Joskus se on aika selvää ja joskus ei. Meille se oli selvää. Tyttö oli 1.2 vuotta poika 3 kun lapset jäivät minulle ja olen mies. Se mitä olen lukenut aika monesta jutusta, naisista on kummallista jos mies on yh. Se mitä olen ymmärtänyt on se, oli kyse kummasta sukupuolesta tahansa, vanhemman sydän määrää. Toinen vanhempi oikeasti ajattelee lasten parasta "laittaa oman elämänsä ja mun sivuun" ja alkaa elää elämäänsä lasten ehdoilla. Lapset on tärkeintä, olen kuullut tuon lauseen satoja kertoja ex suusta viimeisen 7 vuoden aikana. Minulle on, hänelle ei. Ja olisi tarvetta espoossa yh vanhemmille perustaa jonkinlainen yhdistys. Meitä on monia ja me voimme auttaa toisiamme. Jos joku on oikeasti kiinnostunut niin perustetaan yhdistys joka ajaa yh perheiden asiaa. En ymmärrä tastä palstasta oikeastaan mitään, mutta yhdistetään lastemme ja meidän asiamme. Muut ei sitä tee. Yritin etsiä jonkinlaista instanssia yh asian tiimoilta, mutta sain tulokseksi vain sosiaaliviraston sivustoja. En halua sellaista, vaan perheitä jotka voivat löytää jotain voimavaroja toisistaan...kuka tietää. Jos on kiinnostusta, ollaan yhteyksissä.
Melkoinen koiranvirka on tuomareilla jotka näitä päätöksiä joutuu tekemään.
Meillä lapsi on ollut syntymästään asti äidillä eikä taistelua varmaankaan tule ennen kuin täyttää kolme. Molemmilla tulee olemaan siinä tilanteessa omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Isällä on parempi taloudellinen tilanne, vakituinen työpaikka ja oma asunto. Hän on tavannut lasta säännöllisesti ja hänellä on hyvä tukiverkosto.
Äidin taloudellinen tilanne on aina ollut heikompi mutta heikentynyt entisestään hoitovapaan aikana. Äiti asuu vuokra-asunnossa. Tukiverkosto on muttei yhtä hyvä kuin isällä. Äidin luona on sisarpuoli jonka kanssa lapsi on kasvanut.
Isä ei ole halunnut taloudellisten seikkojen vuoksi käyttää osaa hoitovapaasta vaikka olisi saanut siihen mahdollisuuden. Vaikka hän on tavannut lasta tiiviisti yökyläilyjä on ollut todella harvoin ja päivälläkin yhteinen aika vietetään melkein kokonaan isän vanhempien luona.
Äiti on omistautunut ensimmäiset kolme vuotta lapselle ja hoitanut yövalvomiset ja muun perushoidon ja isä on saanut käyttää yhteisen ajan lapsen "hemmotteluun ja sirkushuveihin".
Äidillä on krooninen sairaus joka on kuitenkin lääkkeillä pysynyt oireettomana.
Muutoksia vanhoihin kaavoihin.
Keskisuomalainen. Mielipide 26.3.2011.
Lapsella oikeus vanhempiin myös erossa.
Kummankin vanhemman pitää omalla toiminnallaan tukea lasten luonnollista yhteyttä toiseen vanhempaan.
Täytyy myös muistaa, että lapsi ja nuori tarvitsee sisaruksiaan, isovanhempiaan, ystäviään, kavereitaan, jotka ovat erittäin tärkeitä lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Mys tuttu kasvuympäristö, koulu, opettajat merkitsevä paljon.
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/lapsella-oikeus-vanhempiin-myös-erossa/658373
---
No ei se tilipussista kiinni ole kumman luona lapsen on parempi elää.
omat vanhemmat erosivat riitaisasti vuonna -95, ollessani siis 5-vuotias tuolloin. sisarukseni ovat -91 ja 94 syntyneet. Vanhemmillani oli yhteishuoltajuus, ja lapset jäivät asumaan äidilleni.
Se ei ehkä ollut paras vaihtoehto, että yhteishuoltajuus jatkui, ymmärrän silti vanhempieni päätöstä, vaikkeivat he osanneet arvata miltä se lapsista tuntui,
kun vanhemmat eivät voi komunikoida keskenään vaan kaikki viestit kulkevat esikoisen eli siis minun kauttani. Niin hyvässä kuin pahassakin, hyviä oli vähemmän..
Eli hoitakaa te asiat eritavalla, älkää sotkeko lapsia riitoihin, se jättää oikeasti arvet. Ja tänä päivänä ei kukaan sisaruksistamme ole tekemisissä isän tai hänen sukunsa kanssa. Pitäkööt pystyssä uutta onnellista uusioperhettä, voihan ne muut lapset unohtaakin, eikö? PERINTÖÄ ODOTELLESSA, muuta hyvää siltä suunnalta tuskin ikinä tulee saamaan.
Tuttavaperheessäni kolmen lapsen äiti löysi elämänsä (elimensä?) miehen.
He olivat suunnitelleet uusperheen perustamista, johonka kuuluisva molempien samaikäiset tyttäret.
Mies sai tietää salasuhteesta ja ilmoitti vaimolleen, mikäli "pelehtiminen" ei lopu hän ottaa avioeron.
Lasten äiti halusi varmistaa, että hän saa tyttären, hän uhkasi syyttää miestään sosiaaliviranomaisille alkoholistiksi, vainoharhaiseksi, juopoksi ja tyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Lasten isä ilmoitti, että siinä tapauksessa hän nostaa syytteen perättömistä syytöksistä, joista voi seurata kahden vuoden vankeustuomio.
Lasten äiti pelkäsi joutuvansa vankilaan ja perui uhkauksensa.
Lopputulos. Lapset halusivat jäädä asumaan tämän "erntun" kanssa.
Lasten äiti muutti salarakkansa kanssa toiselle paikkakunnalle, kun salarakkaan vaimo kuuli asiasta, hän heitti ukkonsa ulkoruokintaan.
70- luvulla tuli muoti-ilmiöksi esrittää perättömiä, väkivalta, raiskaus ja insestisyytöksiä erotilanteissa.
Varatuomari Anja Hannuniemeltä on valmistunut tutkimus lapsen vieraannuttamisoireyhtymästä, joka sairatuttaa perheen lapsia.
Artikkeli Porilainen lehdessä, sekä 23 kommenttia.
http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
---