Moro
Rakennesuunittelija piirsi minulle liittolaatan ja alan epäilemään, että se tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin ontelot. Laittakaapa
neliöhintoja ontelolle, niin tehdään vertailua. Tässä minun tietoni:
- pohja: 208 m^2
- liittolevyt: n. 2400 €
- kiinnikkeet ja raudat: n. 600 €
- 4 päivää työtä kahdelta timpurilta: n. 1000 € (urakkasopimus, joten
työn osuttaa en tiedä tarkaan)
- betonia n. 36 m^3: 3600 € (sis. pumppuauto ja betoni)
==> yhteensä 7600 € ==> 36,5 €/m^2 (n. 220 mk/m^2)
Päälle vielä pintavalu 36 m^3 ja siis toiset 3600 euroa.
Mielestäni kuullostaa todella kalliilta ratkaisulta. Olen kuullut,
että onteloilla päästään 25 euron neliökustannuksiin. Ja ne on vielä
pirun paljon nopeemmat laittaa paikoileen.
Mitä olette siis maksaneet iitse liittolaatasta tai onteloista per
neliö ?
- Jussi
Rakennesuunittelija piirsi minulle liittolaatan ja alan epäilemään, että se tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin ontelot. Laittakaapa
neliöhintoja ontelolle, niin tehdään vertailua. Tässä minun tietoni:
- pohja: 208 m^2
- liittolevyt: n. 2400 €
- kiinnikkeet ja raudat: n. 600 €
- 4 päivää työtä kahdelta timpurilta: n. 1000 € (urakkasopimus, joten
työn osuttaa en tiedä tarkaan)
- betonia n. 36 m^3: 3600 € (sis. pumppuauto ja betoni)
==> yhteensä 7600 € ==> 36,5 €/m^2 (n. 220 mk/m^2)
Päälle vielä pintavalu 36 m^3 ja siis toiset 3600 euroa.
Mielestäni kuullostaa todella kalliilta ratkaisulta. Olen kuullut,
että onteloilla päästään 25 euron neliökustannuksiin. Ja ne on vielä
pirun paljon nopeemmat laittaa paikoileen.
Mitä olette siis maksaneet iitse liittolaatasta tai onteloista per
neliö ?
- Jussi
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaksi vuotta sitten 200mm ontelolaatta maksoi 200mk/neliö, eli nyt hinta on varmaan noin 35€.
Neliönnan päälle tulee pari tuntia nosturia ja rengasvalu raudoituksineen.
Nopeasti laskien liittolaatan tarvikkeet maksaa 31€/neliö työt ( puutavara tuentaan?)
Ainakin mulle tuli onteloiden päälle 50mm styrotksi ja 70mm pintalaatta.
Onteloilla ja liittolaatalla ei ole hinnassa juuri eroa, mutta onteloilla työ jää paljon vähemmäksi.
ensimmäiseksi kustannuksista. Vaan rakenteen toimivuudesta.
Liittolaatassahan on alapinnassa TIIVIS pelti, jota kautta kosteus rakenteesta ei pääse poistumaan. Valettaessa 100...150 mm betonia päälle kuivumisaika on TOOOODELLA pitkä, tuskin kukaan pientalorakentaja maltaa odottaa laatan kokonaan kuivumista.
Entäs kun asennat vesieristykset laatan päälle? Tuleepa tiiviit pinnat molemmin puolin! Ja kosteus kestää isältä pojalle.
Koko liittolaatta systeemi on peltimiesten keksintö ja /C:stä..... sanon minä!
Miten pitkä muuten se kunnon kuivumisaika on? Itse annoin maavaraisen laatankin (n.7-10cm) kuivua 4kk ennen lattianlaittoa.
Olosuhteet luonnollisesti vaikuttavat kuivimisaikaan. Yleisesti kuulee puhuttavan kuivumisajasta viikko/1cm. PRKK:n pitämällä rakentajakurssilla tätä aikaa kuitenkin pidettiin liian lyhyenä ja kehotettiin varaamaan kuivumiseen n. 2 viikkoa/1cm.
halvempi, mutta se ei sovi joka taloon. Suunnittelijasi on varmaankin asian harkinnut.
Olen suunnitellut molempia ja molemmilla on paikkansa.
kysy www.rakennusexpress.fi
hankin suoraan sieltä ja oli halvat ja hyvät.
Meillä oli sama ongelma, mutta valitsin silti työläämmät liittolaatat, kuin ontelolaatat.
Tee onteloista tulee halvemmaksi ainakin jos ne mitoitetaan oikein.
Ja sit syy miksi ontelot on kehitetty????.
Nopeampi ja halvempi tapa rakentaa!!!!.
Ja mielelläni kuulen vastaväitteitä jos joku asiasta tietävä tän lukee. mut perustelut sit mukaan.
Niin ja niitä rakenteitahan minäkin kohta suunnittelen.
Rakennesuunnittelija osaa varmasti perustella valintansa. Omin päin en menisi suunitelmia muuttamaan sillä liittolaatta ja ontelo ovat ominaisuuksiltaan hieman erilaisia ja erilaisuus on varmasti vaikuttanut myös perustusten suunnitteluun. Ontelolaatta on aina ominaisuuksiltaan vakio. Mutta liittolaatan ominaisuuksia voidaan muokata tarpeen mukaan. Liittolaatassa lisäraudoituksilla voidaan huomioida erilaisia pistekuormia ja muutenkin muokata laatan ominaisuuksia tarpeen mukaan kun ontelossa taas joudutaan tukeutumaan ontelon ulkopuolisiin ratkaisuihin. Molemmille on omat paikkansa ja aina nämä kaksi ratkaisua eivät ole suoraan vertailukelpoisia.