Tiedä mitä tänne laittais tiedä kuka niihin vastaa. No jos jotain ajatuksia mitä tässä nyt kelailen, lähinnä turhia ajatuksia kimpoilee päässä mutta sieltä tyhjien ajatustennkin seasta jotankin pilkistät. Täällä ihmiset käyvarmaaan suurimmaksi osaksi vaan häämäässä ja pikkasen pitää vinoilla siinä sivussa. Mietin miksi mä käyn täällä, onko tässä mitään järkeä vai pitääkö vaan päästä kuluttamaan aikaa, mietin kävisinkö täällä jos sua ei olisi olemassa tai ei oltaisi koskaan kohdattu, kyllähän näistä palstoista tiesin mutten ne on ollut jotain muita osioita vaikka tietotekniikka sun muuta. Eli oon tullut siihentulokseen että sinä se olit kuka synnytti ikävän järjen ja tunteet rakkauden ja rakastamisen, siis ottaen huomioon tilanteen tietysti, mutta se on fakta etten täällä olisi ollut sekunttiakaan ilman sinun näkemistäsi ja onhan tää lievästi ilmasituna vähän jopa venähtänyt. Mietin sua kyllä hyvinkin tiuhaan päivänmittaan välillä pääsee jopa unohtumaan, mut ei kohta sä siellä mielensopukoissa onkaloita kaivat ja ajatusten rannikoilla heiluttele. En oikeen tiedä onko tää edes enää terveellistä, tälle pitäisi saada joku päätös ja tietysti jos se jää täysin tiedottomuuden varjoon niin jäähän se sitten kuitenkin kummitelemaan sinne taustalle. Paljon on tapahtunu ja aika vierinyt ja usein siikoitan järkeillä ja saada jotain tolkkua mitkä ne sun ajatuksesi voisi olla, mutta siinähän on käynyt niin että mitä enemmän mietin sitä enemmän mennyt jonkunnäköieen solmuun, ei ikään kuin näen metssä puilta tai puita metsältä, en nyt jaksa miettiä kumminpäin se meni... nyt mietin metsää puilta, niin se oli.
Josku saatan tuntikaupalla jäädä pohtimaan kun pitäisi jo nukkua ja aivot sitten pohdintojen myötä- mitkä ei kuitenkaan johda toivottuun lopputulokseen- jää elää omaa elämäänsä sellaseen aktiiviseen tilaan. Varmaan aika yleistä. Silti niitä pitää aina jäädä pohtimaan vaikka tietää ettei siitä kun uni kärsi. Ajattelin nyt kirjoittaa tähän ilman mitää hienostelua ilman että palaa taakse muttamaan tekstin ulkoasua, muuttamaan sanoja tai lauseita, tarkastelemaan kappaleiden jäsennystä , pilkkuja ja pisteitä. On varaan äidinkielen opettajan painajainen tämä tällänen vääntö. Miten sun siilmäsi loistaa siinä edessä vaikka oot jossain hyvin kaukana ja sun hymysi, ei sellaisesta hymystä voi päästä niin pahoja sanoja tai sitten voi, onhan tässä ollut epäilysten vuodet taustalla ja kun ei taida kumpikaan oikeen luottaa toisiinsa vai miten mahtaa olla ehkä pelottaa ottaa selvää kun niin kauan toinen tehnyt niitä askareita siellä pään sisällä. Huomasin just että menin kovähän taaksepäin ja korjasin sanaa, nyt korjaan itseni näiltä palstoilta pois ja tiovon etten palaa vaikka tietysti tänne tulee taas kattelemaan. Kun se ikävä taas iskee tajuntaan, ikävä jotain mistä ole olenkaan varma, sana ikävä kuulostaa tässä tilanteessa kummalliselta, hyvin kummalliselta, mutta kai sult täältä varmimmin löytää kuin kuin muualta, näihin kolmeen osioon olen palstailut tiivistänyt koska kai ne tässä tilanteessa liippaa lähimmältä vaikka ihastumisen vois ottaa mukaan, turhaa sitä enempää sekottamaan, no nyt hyyty. Ehkä mä kirjoita liiaan kirjakieltä tai mietin sanavalintoja liikaa, nyt sitten näin. Tän kun lukee jos joku ihme sitä jaksaa niin varmaan uni hiipii paremmin luomien alle vaikka tällä niin muuta merkitystä olis.Kyllästyny tälläsiin palstoihin.
Josku saatan tuntikaupalla jäädä pohtimaan kun pitäisi jo nukkua ja aivot sitten pohdintojen myötä- mitkä ei kuitenkaan johda toivottuun lopputulokseen- jää elää omaa elämäänsä sellaseen aktiiviseen tilaan. Varmaan aika yleistä. Silti niitä pitää aina jäädä pohtimaan vaikka tietää ettei siitä kun uni kärsi. Ajattelin nyt kirjoittaa tähän ilman mitää hienostelua ilman että palaa taakse muttamaan tekstin ulkoasua, muuttamaan sanoja tai lauseita, tarkastelemaan kappaleiden jäsennystä , pilkkuja ja pisteitä. On varaan äidinkielen opettajan painajainen tämä tällänen vääntö. Miten sun siilmäsi loistaa siinä edessä vaikka oot jossain hyvin kaukana ja sun hymysi, ei sellaisesta hymystä voi päästä niin pahoja sanoja tai sitten voi, onhan tässä ollut epäilysten vuodet taustalla ja kun ei taida kumpikaan oikeen luottaa toisiinsa vai miten mahtaa olla ehkä pelottaa ottaa selvää kun niin kauan toinen tehnyt niitä askareita siellä pään sisällä. Huomasin just että menin kovähän taaksepäin ja korjasin sanaa, nyt korjaan itseni näiltä palstoilta pois ja tiovon etten palaa vaikka tietysti tänne tulee taas kattelemaan. Kun se ikävä taas iskee tajuntaan, ikävä jotain mistä ole olenkaan varma, sana ikävä kuulostaa tässä tilanteessa kummalliselta, hyvin kummalliselta, mutta kai sult täältä varmimmin löytää kuin kuin muualta, näihin kolmeen osioon olen palstailut tiivistänyt koska kai ne tässä tilanteessa liippaa lähimmältä vaikka ihastumisen vois ottaa mukaan, turhaa sitä enempää sekottamaan, no nyt hyyty. Ehkä mä kirjoita liiaan kirjakieltä tai mietin sanavalintoja liikaa, nyt sitten näin. Tän kun lukee jos joku ihme sitä jaksaa niin varmaan uni hiipii paremmin luomien alle vaikka tällä niin muuta merkitystä olis.Kyllästyny tälläsiin palstoihin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olihan siinä.
Tosiaan miettimällä ei kenenkään ajatuksia kukaan pysty saamaan selville.
Jotenkin pitää lähestyä...
Ou JEES! Tosi hieno tiivistelmä. Pääsin jopa osittain kirjoittajan mielenmaisemaan jollain tapaa kiinni.
Viis kaikista kirjoitusteknisistä hienouksien puutteesta, ajatuksesi tuli esiin, ainakin minulle.
Kiitos!
Ps. Huomaan, että aloittaja hallitsee kyllä kieliopinkin, vaikka tarkoituksella tässä sen nollasikin. Se kielii suuresta lahjakkuudesta.
Sinulle vielä tämä http://youtu.be/A7JYtLn_NFo
En ole Satu mutta tuo teksti pursuaa syvää rakkautta ja kaipausta että ihan riipaisi lukea. Jo oman mielenrauhasi vuoksi, tee unelmastasi totta. Me ollaan tällä planeetalla vain hetki, ja se hetki olisi hyvä viettää rakastaen ja rakastettuna :)
*Iso hali*
Syvä huokaus. Kauniita unia.
ympäripyöreää tekstiä, että hankala vastata mitään. no ajatuksia kuitenkin herättää..
Kaunis ja varmaan rehellinen. kannattaako hylätä tunteensa, vai elää niitä?
Tää oli kiva. Erilainen, mutta suloinen ja jotain samaa kuin itsessäkin. Se unettomuus ja yliaktiiviset aivot.
luettavaa.
utta tiäkkö mitä, mie voi hyvillä mielin mennä nukkumhaan, ihan kivoja nukkukuvia kattelemhaan, ja sammaa mie toivotan kaikile toisilekki. Nukkukka komiat yöunet, ja olokaa tämänki päivän aikhaan reippaina ja piethään elämää ainaski helemasta kiini, ko methän olema kaiken kilttejä ja inhimillisiä, mukhaanlukien se ääretön positiivishyys mikä meistä kumpuaa.
No mitäs mie tsä runnoilemhaan alan, ko piti mennä nukkumhaan että päivälä jaksaa praatata tuola minun krannisa, niijen naapurijen kans, net kun on niin mukavija.