On rintaperillinen sekä leski, avioehtoa ei ole eikä testamenttia. Meneekö asia niin että tasauksen jälkeen jaetaan omaisuus lesken sekä lapsen kesken (kiinteistö, auto sekä rahat)?
Miten toimitaan esim. huonekalujen kanssa, jos ne ovat olleet perittävän omistuksessa ennen avioliittoa?
Miten toimitaan esim. huonekalujen kanssa, jos ne ovat olleet perittävän omistuksessa ennen avioliittoa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikäli kiinteistö oli vainajan ja lesken yhteinen koti, niin leskellä on elinikäinen hallintaoikeus kotiin ja koti-irtaimistoon. Huonekaluja ei siis tässä vaiheessa jaeta vielä mihinkään riippumatta siitä, kuka ne omisti ennen avioliittoa.
Osituksessa ("tasauksessa") lasketaan lesken ja vainajan omaisuus yhteen. Mikäli vainaja oli varakkaampi, leski saa tasinkoa niin paljon, että varat ovat puoliksi lesken ja vainajan kuolinpesän kesken. Osituksen jälkeen vainajalle jääneet rahat tulevat sinulle.
"Osituksen jälkeen vainajalle jääneet rahat tulevat sinulle."
Outo väite. Mistä sinä voit tietää onko tuo kysyjä tuon vainajan lapsi, vai vainajan leski? Ei se käy mistään ilmi.
Nimen Jalmari perusteella olisin taipuvainen pitämään vainajan leskenä.
Juu, pitäisi tietenkin lukea "...jääneet rahat tulevat lapselle".
Täydennykseksi vielä, että jos leski onkin se varakkaampi osapuoli, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa perillisille. Lapsen perintö voi siis jäädä tuota puolikasta pienemmäksikin.
Vainajalta jäi perittäväksi 1/4 kiinteistöstä (vainajan sisarukset omistavat loput 3/4), kiinteistössä asui leski sekä vainaja vuokralla, mutta leski ei omista kiinteistöä.
Miten tämän kanssa toimitaan, jakaako leski sekä lapsi sen 1/4 osuuden puoliksi?
Luepa ajatuksella nim. 5 13 selostus osituksesta. Jos perillinen ei halua jakaa, niin hän saa pitää tuon 1/4 osuuden omistuksen, mutta osituksesta riippuen hän saattaa joutua maksamaan rahalla täysin varattomalle leskelle tasinkona puolet. Jos leskellä on omia varoja, niin tasinko pienenee vastaavasti jopa nollaan. Vanhaan aikaan ollut ilmeisesti laki, että vainajan varat menevät tasan perillisten ja lesken kesken, koska ajattelu kummittelee silloin tällöin eikä osituksen säännöt ole kaikille selvät.
"Miten tämän kanssa toimitaan, jakaako leski sekä lapsi sen 1/4 osuuden puoliksi? "
Jakaa, jos näin osituksessa sovitaan. Toki voidaan sopia että siitä 100% menee lapselle tai sitten 100% leskelle, tai voidaan sopia lähes mitä tahansa muutakin. Pitää tehdä osituslaskelma. Mistä ihmeestä me sen tietäisimme, miten tämä menee koska et kerro lesken varoista ja veloista mitään.
Ok, olen ilmeisesti siinä vanhassa laissa kiinni. Nyt kun tämä pitää minulle ilmeisesti vääntää ratakiskosta, otetaan esimerkki, oletetaan että vainajan omaisuuden arvo on esim. 8 000e, lesken omaisuus on 5 000e.
Miten se ositus tehdään tuossa tapauksessa, mitä kukin saa?
8000 5000 = 13000
13000 : 2 = 6500
Vainajan perillinen pitää 8000 - tasingon 1500 = 6500
Leski pitää 5000 saa tasingon 1500 = 6500
Kiitos!
Tämä vainajan 8000e on siis veljojen jälkeinen käteen jäävä summa, eikö niin että varallisuudet lasketaan yhteen velkojen jälkeen ja siitä muodostuu se miten tasinkoa jaetaan?
Vainajan varat miinus vainajan velat on yhtäkuin vainajan netto.
Lesken varat miinus lesken velat on yhtäkuin lesken netto.
(Joskus velat ovat suuremmat kuin varat, silloin hänen nettonsa arvo on 0 (nolla), ei siis miinusmerkkinen!)
Netot lasketaan ensin yhteen ja sitten jaetaan kahdella. Tulosta verrataan lesken nettoon. Jos tulos on suurempi kuin lesken netto, leski saa tasinkoa niin paljon, että kummallakin on yhtä paljon.
(Tietenkään tasinkoa ei ole pakko vaatia, ainakaan kokonaisuudessaan, mutta jos tasinko olisi ollut kovin suuri, voi valtio lahjaverottaa vainajan perillisiä heidän saamastaan hyödystä.)