Sijaislapsia piesseelle pariskunnalle ehdollista
Keskiviikko 25.9.2013 klo 15.38 (päivitetty klo 16.46)
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on keskiviikkona tuominnut sijaislapsia pahoinpidelleet vanhemmat ehdolliseen vankeuteen. Uhreilleen tuomittujen tulee maksaa yhteensä 12 800 euron korvaukset.
Pohjoispohjalaisessa perheessä kasvatettiin sijaislapsia kovalla kädellä. Kolme lasta sai piiskaa risulla, kerran käytössä oli myös remmi. Käytännössä 49-vuotias sijaisisä piti lasta kiinni 44-vuotiaan sijaisäidin hoitaessa lyömisen.
Lapset olivat tekoaikaan 2-9-vuotiaita. Heistä kaksi oli poikaa ja yksi tyttö. Pieksämiskertoja oli useita, mutta ei kuitenkaan kovin monta vuosien varrella.
Neljättä lasta, rikosaikaan noin 13-vuotiasta tyttöä sijaisäiti iski kerran nyrkillä kasvoihin.
Käytössä oli myös epätavallisempia rangaistusmuotoja: lasten suita pestiin saippualla, heidät saatettiin työntää ulos pakkaseen yövaatteissaan ja kerran yhtä tyttöä saunotettiin kuumassa löylyssä vastoin lapsen omaa tahtoa. Seurauksena tyttöä oli alkanut pyörryttää.
Nainen oli teoissa aktiivisempi kuin mies.
Tapaukset tulivat julki, kun vanhin tyttö kertoi perheen asioista koulussa.
Käräjäoikeus tulkitsi, että väkivallan tarkoitus oli kurittaa ja kasvattaa lapsia. Yhtä kaikki, teot ovat pahoinpitelyitä. Oikeuden mukaan tekoihin liittyi myös nöyryyttäviä piirteitä, kuten toisten lasten edessä piiskaaminen.
Syyttäjä oli vaatinut pariskunnalle vähintään vuoden pituista vankeusrangaistusta. Käräjäoikeus katsoi, että lyhyempi rangaistus riittää.
Nainen sai neljästä pahoinpitelystä viisi kuukautta ehdollista ja mies kolmesta pahoinpitelystä 60 päivää ehdollista vankeutta.
Varsinaisten korvausten lisäksi tuomittujen tulee korvata noin 10 000 euroon nousevat lasten oikeudenkäyntikulut.
Lasten äiti ei ole tyytyväinen korvaussummiin.
Kahden pahoinpidellyn lapsen (nuorempi poika ja vanhempi tyttö) biologinen äiti pitää hyvänä sitä, että molemmat sijaisvanhemmat tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
- Parempi rangaistus tämä on kuin sakko. Tosin miehen saama 60 päivän tuomio on mielestäni aika lyhyt.
Lastensa saamiin korvauksiin pohjalaisnainen ei sen sijaan ole tyytyväinen. Hänen nykyään teini-ikäinen tyttärensä saa 400 euroa ja kymmenvuotias poikansa 3 900 euroa.
- Eivät nämä rahat korvaa todellisia kärsimyksiä. Tytärtäni haukuttiin moneen otteeseen huoraksi kuten äitiäänkin. Niistä puheista hän ei saa korvausta. Iltalehti
Keskiviikko 25.9.2013 klo 15.38 (päivitetty klo 16.46)
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on keskiviikkona tuominnut sijaislapsia pahoinpidelleet vanhemmat ehdolliseen vankeuteen. Uhreilleen tuomittujen tulee maksaa yhteensä 12 800 euron korvaukset.
Pohjoispohjalaisessa perheessä kasvatettiin sijaislapsia kovalla kädellä. Kolme lasta sai piiskaa risulla, kerran käytössä oli myös remmi. Käytännössä 49-vuotias sijaisisä piti lasta kiinni 44-vuotiaan sijaisäidin hoitaessa lyömisen.
Lapset olivat tekoaikaan 2-9-vuotiaita. Heistä kaksi oli poikaa ja yksi tyttö. Pieksämiskertoja oli useita, mutta ei kuitenkaan kovin monta vuosien varrella.
Neljättä lasta, rikosaikaan noin 13-vuotiasta tyttöä sijaisäiti iski kerran nyrkillä kasvoihin.
Käytössä oli myös epätavallisempia rangaistusmuotoja: lasten suita pestiin saippualla, heidät saatettiin työntää ulos pakkaseen yövaatteissaan ja kerran yhtä tyttöä saunotettiin kuumassa löylyssä vastoin lapsen omaa tahtoa. Seurauksena tyttöä oli alkanut pyörryttää.
Nainen oli teoissa aktiivisempi kuin mies.
Tapaukset tulivat julki, kun vanhin tyttö kertoi perheen asioista koulussa.
Käräjäoikeus tulkitsi, että väkivallan tarkoitus oli kurittaa ja kasvattaa lapsia. Yhtä kaikki, teot ovat pahoinpitelyitä. Oikeuden mukaan tekoihin liittyi myös nöyryyttäviä piirteitä, kuten toisten lasten edessä piiskaaminen.
Syyttäjä oli vaatinut pariskunnalle vähintään vuoden pituista vankeusrangaistusta. Käräjäoikeus katsoi, että lyhyempi rangaistus riittää.
Nainen sai neljästä pahoinpitelystä viisi kuukautta ehdollista ja mies kolmesta pahoinpitelystä 60 päivää ehdollista vankeutta.
Varsinaisten korvausten lisäksi tuomittujen tulee korvata noin 10 000 euroon nousevat lasten oikeudenkäyntikulut.
Lasten äiti ei ole tyytyväinen korvaussummiin.
Kahden pahoinpidellyn lapsen (nuorempi poika ja vanhempi tyttö) biologinen äiti pitää hyvänä sitä, että molemmat sijaisvanhemmat tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
- Parempi rangaistus tämä on kuin sakko. Tosin miehen saama 60 päivän tuomio on mielestäni aika lyhyt.
Lastensa saamiin korvauksiin pohjalaisnainen ei sen sijaan ole tyytyväinen. Hänen nykyään teini-ikäinen tyttärensä saa 400 euroa ja kymmenvuotias poikansa 3 900 euroa.
- Eivät nämä rahat korvaa todellisia kärsimyksiä. Tytärtäni haukuttiin moneen otteeseen huoraksi kuten äitiäänkin. Niistä puheista hän ei saa korvausta. Iltalehti
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaltoinkodeltujen lasten auttamiseksi käynnistyy laaja yhteistyö.
Viranomaiset yhdistävät voimansa ja käynnistävät yhteistyön kaltoinkohdeltujen lasten auttamiseksi. Fyysinen ja seksuaalinen kaltoinkohtelu on vakava ongelma.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedote 15.5.2013.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=33456
----------
Sijaisperheet, joissa tiedetään olleen kaltoinkohtelua, pitäisi viedä käräjille lastensuojelun tai valtion toimesta. Yhteiskuntahan vastuun on ottanut ja vastuunsa myös kantakoot.
Karmeaa kohtelua. Oma oikeustajuni ei ymmärrä, että sijaisvanhemmille tuli vain ehdollista vankeutta ja hieman rahallista korvausta maksettavaksi uhreille.
Sijoitetut lapset ovat erityisen haavoittuvaisia jo sen takia, että he eivät voi asua omien vanhempiensa luona. Siispä heille pitäisi antaa se paras mahdollinen tuki, ja sen laiminlyömisestä taas seurata tuntuvia rangaistuksia.
Itseäni mietitytttää, että lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän olisi pitänyt tavata lapsia säännöllisesti ja keskustella heidän kanssaan sijaisperheessa asumisesta ilman sijaisvanhempien läsnäoloa. Ilmeisesti näin ei ole tehty, ja lasten kärsimys on siitä hyvästä pitkittynyt. Miten ylipäätään tällaisia kasvatustapoja käyttävä perhe on voinut päästä sijaisperheeksi.
Kiinnostaisi myös tietää, mikä paikkakunta lapset oli sijoittanut ja miksi lakia ei oltu noudatettu lasten ja sossun tapaamisten suhteen sekä mitä seuraamuksia sossulle ja sijoittavan paikkakunnan lastensuojelun johdolle tästä on seurannut. Myös sijaisperheen asuinpaikkakunnan sosiaalilautakunnalla on velvollisuus valvoa alueelleen sijoitettuja sijaishuoltopaikkoja.
Jos lasta tekee mieli tukistaa tai lyödä, vanhemmuudessa ei sinänsä ole puutteita, lapsi pitää viedä tutkimuksiin. Tutkia, miksi vuorovaikutus on haurasta ja miksi ohjeet eivät mene perille, miksi lapsen vuorovaikutus on ei-toivottua ja puutteellista. Näiden lasten vanhemmat syyllistyvät helposti fyysiseen kuritukseen, tehdään huostaanotto ja vanhemmille langetetaan tuomio. Hauraan vuorovaikutuksen omaavan lapsen vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea, lapsi kuntoutusta.
Näille sijaisvanhemmille annettiin kuitenkin yhteiskunnassa muuten tärkeäksi koettu oikeus, olla syyttömiä kunnes toisin todistetaan, heidän teoistaan kerättiin todistusaineistoa ja vasta kun se objektiivisesti katsoen oli riittävää, heidät tuomittiin.
Samaa oikeuttahan ei "biovanhemmila" lastensuojeluilmoituksen jälkeen ole. On haluttu jättää lakiin tilaa lasuille maalaisjärjen käytölle ja kaikki muut suojat ylittävälle vallalle, jotta lasten olisi hyvä. Tarkoitus mitä parhain! Vaan missä ja milloin on ihmisellä voinut olla säätelemätöntä valtaa, jonka perusteeksi riittää "siltä nyt tuntuu tai vaikuttaa-peruste", jolloin ei sitä valtaa olisi myös väärinkäytetty? Uskon, että suurin osa lasuista tahtoo vilpittömästi hyvää, mutta tämä koko asetelma tekee jatkuvasti oikeusmurhia, joista kovimman hinnan maksavat lapset!
Valitettavasti edelleen voidaan huostaanottaa epämääräisillä perusteluilla. "Perheen tilanteesta on huoli", "vanhemman mielenterveysongelmat" tms. voivat toki pitää sisällään ihan validin huostaanottoperusteen, mutta pelkästään jonkun ihmisen huoli tai diagnoosi ei ole perusteltu ja objektiivinen huostaanottoperuste.
http://jormaheikkinen.wordpress.com/
Edellisestä on joka sana totta.
Huostaanotto voidaan tehdä ilman mitään todisteita,
pelkkä epämääräinen huoli riittää tai epäily rikoksesta.
Viime mainittuun riittää epäily siitä, että lasta on kerran tukistettu.
Siis EPÄILY ilman todisteita.
Kun kysyin aikanaan sossuilta, miksi he eivät tee rikosilmoitusta sijaishoitajan tekemistä lapsen pahoinpitelyistä, niin vastaus kuului, että "lapsessa ei ole jälkiä siitä."
Ei tietenkään ollut 3 vko viimeisen tapahtuneen pahoinpitelyn jälkeen, jolloin sossut saatiin vihdoin tapaamaan lasta!
Mutta sossukin siis vaati TODISTEITA sijaishoitajan suorittamasta pahoinpitelystä. Todisteeksi EI RIITTÄNYT lapsen kertomus, eikä hysteerinen pelko hoitajaa kohtaan.
Mutta omia vanhempia vastaan EI TARVITA jälkiä todisteeksi,
ei silminnäkijätodistajia, ei mitään muutakaan.