Toppirikisessä veneessäni on aika uusia vanha jumittunut babystaagin kiristäjä alapäästä. Aikaisempi kiristin on kahvoilla varustettu vanttiruuvi, joka on nyt umpijumeksessa ja muutenkin happaman näköinen. Maston alavantit ovat kyseisessä veneessä maston sivulla, joten babya säätämällä saa tosiaan maston hyvin mutkalle, vaikkakin putki on erittäin jämäkkä. Olen nähnyt erilaisia taljoja babyssa, mutta mahtaako genuan skuutti tarrata siihen helpommin? Talja olisi nopein säätömahdollisuus. Yksi vaihtoehto olisi myös tavallinen vanttiruuvi, koska säätöjä tehdään kuitenkin suht harvoin, mutta tällöin säätäminen jäisi kuitenkin kokonaan pois kun on kyse kuitenkin matkapurjehduksesta.... mutta mutta.. Onko se paras (ja kallein) vaihtoehto kuitenkin laittaa samanlainen uusi kiristin?
Babystaagin kiristyssysteemi
Röörit
20500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos vanttiruuvisi on liikkunut tänä vuonna niin irroita ja kuumenna kaasulla kunnes liikahtaa. Sitten auki ja putsaus. Kierteisiin geeliä ( jonka nimeä en suoraan muista) estämään uutta jumitusta,
Ei ole liikkunut tänä vuonna, tuskin viime vuonnakaan. Ostin veneeni tänä vuonna ja aiempi omistaja on säilyttänyt venettä masto pystyssä. Kuumentamalla voisi saada pyörimään, mutta vanttiruuvissa on muovisia osia, jotka varmaankin sulaisivat.
Lanoliini on hyvää kamaa kaikkiin merivedelle alttiina oleviin kierteisiin.
Balticeissa babyn kiristin on joissain malleissa vaakasuora kisko, jota pitkin babyn alapäässä olevaa kelkkaa taljalla vedetään. Aika huoltovapaa ja varmatoiminen.
Wichardin rattikiristin on ollut meillä samanlaisessa rikissä toimiva, joskin kallis peli. Vene on 40-jalkainen ja purjetta noin 100 neliötä.
Mielenkiintoisin näkemäni ratkaisu on ploki mastossa babystaagin kiinnityspisteessä. Plokin ympäri kulkee dyneemaköysi alas toerailiin kummallekin puolella kinnitettyihin plokeihin, joista taakse sitloodaan. Sieltä voidaan sitten kiristää taljalla tai vinssillä. Taljat voi tietysti virittää myös toerailiin. Tämä systeemi helpottaa spinnun jiippausta ja st-fokan käyttöä. On kuulemma toimiva. En ole itse kokeillut. Tämä systeemi voi olla myös halpa.
Vanttiruuvi on vielä todella kaukana kalleimmasta. Kun on kyse jämäkästä tolpasta, on vanttiruuvi halvin toimiva ratkaisu. Jos hankit vanttiruuvin, hanki sellainen, jossa runko on pronssia, se kestää kiertelemistä jumittumatta. Sellaisia saa ainakin Seldeniltä, joka osti Hasselforsin. Hasselforshan oli aiemmin hyvin paljon käytetty rikikomponenttien valmistaja.
Ja ne kalliimmat toimivat ovat takastaagin säätöön tehtyjä, vinssin kammella kierrettäviä tai hydraulisia. Itsellä oli aikanaan tutun kolmevartterin babystaagissa aiemmin ollut hydraulinen puolitonnarin takastaagissa.
Muuten oikein hyviä ohjeita mutta luultavasti tehottomia. Lanoliini ei mene jumittuneisiin kierteisiin. Ei liioin CRC.. Lisäksi pronssinen vanttiruuvi ja haponkestävä kierrepääte liikuttamattomana jumittuvat pysyvästi. Aukeaa vain rälläkällä jos ei kuumentamalla. Jonkinlainen galvaaninen tai kemiallinen korrosio tapahtuu jenga-alueella siten, että kierre on umpiluuta paloiteltunakin. Samantapainen ongelma on alumiini haponkestävä. Nekin ruuvikierteet esim genoarullassa tai peräsimen kvadrantissa joutuu muutamien vuosien kuluttua usein hajoittamaan. Tämä aihe on tuttu kun etelässä masto seisoo kesät ja talvet eikä ole tarvetta ruuvailla vuosikausiin vanttiruuveja. Rasvat kierteissä auttaa vuoden tai pari.
Juu....
Enhän toki tarkoittanut jumituksen avaamista lanoliinilla :-)
Suomessa olen avannut kunnon pakkaspäivänä lämmittämällä ensin kaasulla ja laittamalla sitten lunta päälle. Lämpöliike on aika tehokas.
Rosteri rosteria vasten taas leikkaa kiinni liikutettaessa. Siksi nimenomaan missään määrin aktiivisessa säädössä käytetyn vanttiruuvin ei pidä olla rosteria. Edes vuosittain pyöriteltävät vanttiruuvit ovat pitkäikäisempiä, kun on pronssia rosteria vasten.
Alumiini ja rosteri muodostavat tietenkin galvaanisen parin, kuten lievemmässä määrin pronssikin rosterin kanssa. Alumiini on se uhrautuva osapuoli ja se muodosta oksidia, jonka tilavuus on selvästi suurempi kuin alumiinin itsensä. Ja kun kierteessä ei tietenkään ole tilaa sille kasvaneelle tilavuudelle, ollaan tiukasti jumissa. Sama tapahtuu, kun parina on pronssi, vain hitaammin.
Kiitos teoriapläjäyksestä, joka tukee kokemusperäisiä havaintoja kierteiden jumituksesta.. Alumiiniin rosteria ruuvatessa kannattaa käyttää lukitetta auki saamisen parantamiseksi. Rosteri tai pronssi rosteri ruuvikierteisiin on olemassa geeliä estämään jumittumista. Valitettavasti pullo on veneellä enkä muista nimeä. Rikifirmasta löytynee. Saman tapaista geeliä voi käyttää läpivientien ja palloventtiilien välisiin kierteisiin, joita yritetään avata 10-20 v kuluttua. Lisäetuna geelillä teflonteippiin verrattuna on valinnan vapaus kiinnittymisasennosta. Teippiä käyttäessä kierteen joituu vetämään pohjaan ja venttiilin hana saattaa joutua väärään asentoon.
Hanojen kiinnityksessä läpivientiheloihin on ehdottomasti parasta käyttää hamppua ja tiivistystahnaa. Niitä saa puoli-ilmaiseksi rautakaupasta. Hampputiivistyksellä kierrettä voi hieman kiertää takaisinpäinkin oikean asennon saamiseksi. Lisäksi kosteus vain parantaa hampun tiivistysominaisuutta turvottamalla sitä. Teflonteipille en ole koskaan keksinyt mitään käyttötarkoitusta veneessä. Ehkä se voisi toimia jossakin hyvin tiheäkierteisessä ja pienessä putkiliitoksessa?
Kahden eri metallin välisiin kierteisiin voi laittaa Duralac-nimistä ainetta, jos kierrettä ei kierretä jatkuvasti edestakaisin. Duralac estää eriarvoisten metallien väliset sähkökemialliset reaktiot eristämällä metallipinnat toisistaan. Se toimii samalla myös ruuvilukitteena. Perinteinen ruuvilukite (esim. Loctite) lukitsee paremmin, mutta ei estä korroosiota aivan yhtä hyvin. Säädettäviin kierteisiin, siis lähinnä vanttiruuveihin, lanoliinirasva on parasta.
Minulla on hiukan erilainen käsitys pronssi hst:sta kuin seppomartilla. Pronssia käyetään juuri siksi, etteivät kierteet leikkaudu kiinni ja jumitu niinkuin käy helposti vanttiruuveissa, joissa sekä hylsy, että itse ruuvi ovat hst.
Oman kokemukseni mukaan hst pronssinen vanttiruuvi kannattaa voidella molybdeenirasvalla kierteiden kohdalta. Navtecin hst pronssi vanttiruuvini ovat pysyneet "liukkaina" yli 20 v.
"Lanocote" lanoliinirasvaa ostin Australiassa pysähtyessäni. Se on ollut hyvä kaikkiin pultteihin, esim. perämoottoriin. Onko meidän kaupoissa vastaavaa tuotetta? Minkä nimisenä?
Pronssiset vanttiruuvit saa kirkkaiksi, kun laittaa ne yöksi ämpäriin, jossa on etikkaa.
Etikka kuumennus voi auttaa jumittuneiden avaamisessakin.
Lanoliini ja molybdenisulfidi ovat molemmat hyvin käyttökelpoisia rasvoja vanttiruuvien kierteisiin, eri syistä vain. Lanoliini on "säilytysrasva", se ei liukene lainkaan veteen ja siksi pysyy siellä kierteessä ja eristää eri materiaalit toisistaan. MoS taas loistaa paineensietokyvyllään. Jos siis haluaa vähän kelin mukaan säädellä vanttiruuveja, kestää MoS siellä pintojen välissä kireälläkin olevan vantin säätelyn. Lanoliini puolestaan on tallella siellä kierteissä vielä ensi vuonnakin.
Aivan materiaalin ominaisuuksista johtuen rosteri todella hyvin helpolla leikkaa kiinni toiseen rosteripintaan. Siksi MoS olisi varma valinta täys-hst -vanttiruuveihin. Mutta pitäisi sitten ainakin kerran kaudessa voidella. Ei ole kuitenkaan mikään sattuma, että kaikkein laadukkaimmissa veneissä on pronssiset vanttiruuvit. Kelpo kompromissi on hst ja pronssi vastakkain, kunhan sitten huolehtii galvaanisesta korroosiosta.
Lisätäänpä tähän vielä se, että metallien ns. galvaanisessa sarjassa piipronssi ja AISI 316 (joita vanttiruuveissa käytetään) ovat varsin lähellä toisinaan eikä niiden välillä tapahdu ongelmallista korroosiota.
Mitä kauempana metallit ovat galvaanisesti toisistaan sitä enemmän syöpymistä niiden välillä tapahtuu meriveden vaikutuksesta - vrt. suojasinkin syöpyminen pronssipotkurin teräsakselissa.
Vaikkapa tässä linkissä kuvataan eri metallien galvaaninen sarja:
http://www.corrosion-doctors.org/Definitions/galvanic-series.htm
Se ei sitten ollenkaan pidä paikkaansa, etteikö vanttiruuvin pronssinen ja haponkestävä kombinaatio jämähtäisi täysin peruuttamattomasti kiinni. Olen paloitellut rälläkällä kuten yllä kuvasin. Muut avauskeinot eivät auttaneet. Samoin olen paloitellut n. 15 v potkuriakselissa kiinni olleen pronssipotkurin. Potkurin halkaisun jälkeen piti aika rajusti hakata paloja erilleen ennen kuin irtosivat akselista. Teoria ja käytäntö ei nyt natsaa yhteen.
Taitaapi riippua siitä elektrolyytistä välissä, kuinka käy. On merivettä ja "merivettä". Täällä Itämerellä ja erityisesti näissä pohjoisosien vielä eteläisiäkin pienemmissä suolaisuuksissa tulee helposti noita harhoja korroosio-ongelmien vähyydestä.
Jatkan vielä kiristeltävistä vanttiruuveista taka-, kutteri- tai babystaageissa. Täysrosteri ratti tosipitkällä säätöruuvilla on toiminut takastaagissa 40v. Jumittumatta kertaakaan. Täysrosteri ruotsalainen vanttiruuvi yhdellä taittuvalla kahvalla on toiminut 10 v jumittumatta mutta on aika hentorakenteinen ja pyrkii löystymään aallokossa. Wichardin (?) järeä n. 0.5m pitkä putkimainen säädin kahdella taittuvalla kahvalla on 7v kokemuksella jatkuvasti jumittuva vaikka on aina rasvassa ja liikutellaan. Koskaan ei ole toiminut kutteristaagissa 6kk jumittumatta. Putken sisäkaluissa on ruuvikierteessä iso pronssiosa, mikä on ongelman syynä. Noin kerran vuodessa liikkumattomaksi jämähtänyt laite joutuu metallipajaan toimiakseen sitten seuraavan reissun ajan.
Tuo Wichardin puolimetrinen pamppu sopii hyvin kuvaukseen omastani :) Onko siinä sellainen muovinen holkki jatkoskohdassa? Itse muistelisin että omassani on, mutta en voi nyt varmaksi mennä sanomaan kun en pääse veneelleni tarkastamaan. On niin jumeksessa, että toinen kääntökahva katkesi kun yritin säätää.
En nyt muista joka nippeliä ja laite on veneessä Espanjassa. Kaksi n.15 cm taittuvaa alumiinikahvaa, joista käännellään. Helposti purettavissa paitsi jumittunut pronssilieriö ruuvikierteen ympärillä rosteriholkin alaosassa tavoittamattomissa. Kelvoton rakennelma.
Tuollainen babystaagin rattikiristin joutilaana...
Ilmoita 0400711959 puhelimesi No tai sähköpostiosoite niin hierotaan kauppaa