Löytyisikö vinkkejä, miten aikuinen uros saataisiin käyttäytymään säyseästi toisia uroksia kohdatessaan? Tai kohtaamisista ei varsinaisesti voi puhua, kun raikulointi alkaa jo 100 metrin päästä...
Leikkaaminen ei nyt ole vaihtoehto, valitettavasti.
Leikkaaminen ei nyt ole vaihtoehto, valitettavasti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Helppoa olla jälkiviisas, mutta sosiaalistaminen on tainnut jäädä kesken, jo pentuna. Jos ei voi leikata, niin oletko kokeillut sitä kapselia, teho kestää puolivuotta, ehtii sinä aikana paljonkin harjoittelemaan kohtaamisia ?
"Koiran kastrointi: Väliaikainen lääkkeellä tehtävä koiran kastraatio
Koira kastraatio voidaan tehdä myös kemiallisesti asentamalla sen ihon alle hormonia vapauttava implantti. Tämä hormoni saa saman vaikutuksen aikaiseksi kuin leikkaus, mutta ainoastaan puoleksi vuodeksi. Kemiallinen koiran kastraatio soveltuu erityisen hyvin, jos perhe empii leikkauspäätöstä ja haluaa arvioida mahdollisen leikkauksen vaikutuksia koiran luonteelle. Osalle metsästyskoirista syksyllä asennettava implantti tuo oman työrauhan metsästyskauden ajaksi."
Jos koira riekkuu vastaan tulevan koiran vuoksi,miettisin johtajuutta.
Se on se johtaja joka päättää miten,ja millä asenteella muut koirat ja ihmiset ohitetaan.
Jos koira saa itse päättää miten toimii,niin koirasta tulee se johtaja.
Ja silloin se riekkuu ja yrittää komentaa sitä vastaan tulevaa koiraa tai pelotella sitä.
Hakeutuisin sinuna koirankoulutukseen.
Tai ainakin alkaisit opettaa koiralle ihan perustottevaisuutta.Siis että koira tottelee sinua,eikä hörhöile vain oman mielensä mukaan.
Opetat istumiset,maahanmenot,seisomiset,seuraamiset yms.siis niin että toimii muuallakin kun kotona.
Kun koulutat koiraa,luottamus kasvaa,ja koira ymmärtää että siltä vaaditaan asioita.Tottelevainen koira ohittaa muut koirat kauniisti.Tottelemattomat ja koirat jotka eivät ymmärrä mitä niiltä halutaan,riekkuvat oman halunsa mukaan.
Vaadi siis koiraltasi tottelevaisuutta.
Käytä kehuja ja herkkuja koulutuksessa.Harjottele pieninä pätkinä,vain yksi asia kerralla kuntoon.
Älä koskaan välttele vieraita koiria ulkoillessa,niin viestität vain omalle koirallesi että pelkäät itse kohtaamista.Joka taas saa kooirasi puolustuskannalle.
Hanki sellaiset välineet,että koira on täysin hallinnassasi.
Jos koira on kovin vahva ja hankala,käyttäisin alkuun apuna kuonopantaa.Ja koulutuksen edetessä sen voi jättää pois.Kierrä koiran kanssa pitkiä lenkkejä,ja vie paikkoihin missä pakostakin vieraita koiria on.
Älä pysähtele,tai epäröi ohitusten aikana,vaan jatka "rauhallisesti ja rauhallisena" määrätietoisesti matkaasi.
Näytä koirallesi että sinä päätät mihin mennään,ja koiran mielipidettä ei kysellä.Jos pelkäät tai pysähtelet,koirasi ottaa ohituksessa sen vastuun.Ja silloin tulee näitä ei toivottuja rähinöitä yms.
Jos mikään koulutus ei auta,niin sitten miettisin noita muita tarjottuja vaihtoehtoja.Ja sitä että onko koira sittenkään suvunjatkaja ainesta???
aika hyvä analyysi. Lisäisin tuohon vielä tärkeän pointin puhua koiralle ohituksen aikana. Ota koira vierellesi mahdollisimman huomaamatta jo siinä vaiheessa kun itse näet vastaantulijan mutta koirallasi ei ole vielä hajuakaan siitä. Sitten kerrot koiralle että sieltä tulee Rekku(tai Turre tai Rambo jne) vaikka et tietäisikään vastaantulijan nimeä. Ei sitä koirasikaan tiedä, edes sitä että sinä et tiedä. Mutta näin annat koiralle sen kuvan tilannehallinnasta. Kerrot että haluat ohituksen sujuvan nätisti se kestää vain hetken ja on kohteliasta olla hipihiljaa. Pysyt siinä vierellä niin kaikki on ok eikä Rekkukaan koe tarvetta alkaa meuhkaamaan jne jne. Puhu rauhallisella, unettavalla äänellä ja miltei kuiskaten. Älä tiuskien äläkä räyskien tai huutaen, edes siinä tapauksessa että konsertto d-duurissa alkaa. Kun tuota hölötystä pidät koko ohituksen ajan niin koira alkaa vähitellen keskittyä enemmän siihen kuin vastaantulijaan.
Ensimmäisenä tulet huomaamaan muutoksen suhteessa pienempiin lajitovereihin ja myöhemmin omankokoisiin ja isompiin joilla ei ole samantyyppiset geenit kuin sinun koirallasi on. Viimeisenä tämä alkaa tehota myös isompiin lajitovereihin, sekä jossain määrin niihinkin yksilöihin joiden lisääntymisgeenit ovat samat kuin omallasi.
Urokset, joiden geenit sopivat samantyyppiselle nartulle, eivät useinkaan tule koskaan kunnolla toimeen. Aina on jonkinlainen kilpailuasetelma päällä siitä kumpi on herra ja hidalgo. Koirat kai haistavat toistensa samantyyppiset geenit. Tosiasia joka kannattaa vaan hyväksyä.
Ainoa oikeastaan mistä olen edellisen kanssa täysin erimieltä on tuo vihjaus elinten silpomisesta. Kyllä koira pitää saada hillittyä muilla konsteilla kuin pallit viemällä.