En mä tiedä voiko tätä sanoa ees minkään sortin ongelmaks, kunhan nyt kysyn muilta onko kellään samantyyppistä asiaa :D
Mutta siis, mä oon jonkun aikaa ollut ihastunut mun ihan hyvään kaveriin, ja meillä on ollu jonkun verran jotain säätöö. Oikeestaan me nähtiin tänään, se oli sellasta perus lapsellista, "toinen kiusaa ja sitten halitaan" tyyliä. Monta kertaa tuli sellanen tilanne, että olisinkin voinut suudella sitä, kaikki vaan pysähtyy ja katottiin toisiimme, mut loppujen lopuks kumpikaan ei tehny alotetta.
Kun mä sit lähin takasin kotiinpäi, musta alko tuntuu että pitäis lopettaa tommonen naurettava säätäminen, koska mä oon tyytyväinen tän hetkiseen tilanteeseen. Tavallaan haluisin seurustella mut sit mua kuitenkin pelottaa että siinä käy niinku kaikilla ton eksillä, että niille tulee joku hirvee vihakausi.
Mä en vaan haluais sit kuitenkaa riskeerata meidän ystävyyttä, joten eikö sillon oo ihan hyvä syy olla seurustelematta, vai oonko mä vaan joku sitoutumiskammonen pikkulapsi vielä ? :o
Mutta siis, mä oon jonkun aikaa ollut ihastunut mun ihan hyvään kaveriin, ja meillä on ollu jonkun verran jotain säätöö. Oikeestaan me nähtiin tänään, se oli sellasta perus lapsellista, "toinen kiusaa ja sitten halitaan" tyyliä. Monta kertaa tuli sellanen tilanne, että olisinkin voinut suudella sitä, kaikki vaan pysähtyy ja katottiin toisiimme, mut loppujen lopuks kumpikaan ei tehny alotetta.
Kun mä sit lähin takasin kotiinpäi, musta alko tuntuu että pitäis lopettaa tommonen naurettava säätäminen, koska mä oon tyytyväinen tän hetkiseen tilanteeseen. Tavallaan haluisin seurustella mut sit mua kuitenkin pelottaa että siinä käy niinku kaikilla ton eksillä, että niille tulee joku hirvee vihakausi.
Mä en vaan haluais sit kuitenkaa riskeerata meidän ystävyyttä, joten eikö sillon oo ihan hyvä syy olla seurustelematta, vai oonko mä vaan joku sitoutumiskammonen pikkulapsi vielä ? :o
Vastaukset 16
Vanhimmat
emt
Et ole ainoa. Miksi tuhlata nuoruutta johonkin niin turhaan, kun jutut harvoin kestää kuukautta kauempaa. Ja sitten itkettää ja vituttaa kun tulee ero.... No thanks
Joo emmäkää haluu seurustella:d tai no, sillee välillä tuntuu et ois kiva olla jonku kaa yhessä, mut sit ku tulee semmone tilanne et joku kertoo et se tykkää musta nii sit mä laitan jarrut päälle enkä haluukkaa seurustella enkä ees tykkää enää koko tyypistä.. o: Ja mäki niinku kiusottelen sillee alussa xd mut niimpä, mitäpä sitä ystävyyttä ois järkee mennä 'pilaamaa', kuitenki joskus erotaa.. :s
Mulla on just samantyyppinen tilanne, paitsi että mä en yleensä anna tilaisuutta kertoo jos joku pitää musta, koska en haluu torjuu ketään, varmaankin sen takii koska ois kauheeta tulla torjutuks.
Ite aina kierrän tilanteen, jos multa kysytään tykkäänkö jostain, sanon vaan automaattisesti etten oo ajatellu asiaa, ja sitten alan vitsaileen tyylillä "musta tulee nunna"...
En mäkään oo alkanu kenenkään kanssa, koska tunnen että en oo valmis siihen. :D
Välillä on kyllä sellasia jaksoja, että tekis mieli ihan hitosti, myt sitten ei kuitenkaan tapahdu mitään.
No kerkee sitä sitte vanhempana ja "kypsempänäki". :D
Kuinkas vanha oot?
Siitä voi päätellä onko tuo normaalia
Kohta 15 :D
Sittenhän tuo on ihan normaalia.
Ittekkään ei tuon ikäisenä mikään seukkaaminen hirveesti kiinnostanu
Tuhlata nuoruutta seurusteluun...Itse en alle 20 vuotiaana välittänyt niistä asioista tuon taivaallista.
Samaa mieltä! Itellä on sellase mukavan pojan kaa juttuu mut minkätakii pitäis seurustella kun on tähänkin asti ollu mukavaa. Aika näyttää mite siinä jutussa käy ;) mut kaua teil on ollu tota juttuu?
Reilun kuukauden, ehkä vähän yli tai ali, tunnettu ollaan pari vuotta, tietänyt ton tyypin heti eskarista mutta tutustuin vasta paljon myöhemmin.
Olen samaa mieltä.
Miksi haaskata aikaa tuollaiseen kun seurustelusuhteet meillä 12-17 vuotiailla kestää yleensä korkeintaan pari kuukautta, yleensä vähemmän. Ja sen aikaa seurustelu vie vain suurimman osan ajasta, ja numerot ja kaversuhteethan siinä vain kärsivät.
Ja kun se sitten loppuu, tulee vain hirveä murhe ja itku. Ja numerothan siinä vain kärsivät.
Itse en ainakaan pidä tätä kovinkaan järkevänä vaihtoehtona.
(kerran satuin itsekin ihastumaan, mutta järkevänä pidättäydyin kaikesta toiminnasta ja tyydyin passiivisena seuraamaan mihin suuntaan tilanne kehittyisi. Ja sitten kesän aikana se kiinnostus sitten itsestään lopahtikin)
Mä yleensä tuppaan ihastuun ystäviin, en niinkään sellasiin puolituttuihin kavereihin. Siks mä en haluukkaan oikeen alkaa kenenkään kans seurustella, koska en haluu et sit menee välit poikki, koska ainahan mun ystävät on mulle tärkeitä, seurusteli niitten kanssa tai ei.
ei oo normaalia ootte vaan kaikki sitoutumiskammosia ja epäkypsiä tai sit homoja/lesboja
Minä olen kanssa vissiin poikkeuksellinen tyyppi. Ei mulla ole mitään kiirettä seurustelu ja seksijuttuihin. Haluan viellä olla vapaa. ei mulla myöskään ole mikään kiire ryyppyhommiin.
Kyllä minäkin ihastun tyttöihin ja katselen tyttöjä ja tykkään jutella tyttöjen kanssa silloin harvoin kun siihen on mahdollisuus, sitten tulee aina se tunne että en halua seurustella vaik toisaalta kiinnostaakin. Jotenkin aristelen hieman tyttöjä. en ole ollut niiden kanssa tekemisissä paljoa enkä ymmärrä heitä.
Yleensä tyttöjen kanssa on mukava jutella kun voi vaan jutella niitä näitä ja juttu luistaa molemmin puolin. se ei onnistu useimpien poikien kanssa.
Ehkä minun aikani on myöhemmin. nyt on vielä aika olla vapaa. sitoutuminen sitten joskus
Pahoittelut jos oli sekavaa.
Et todellakaan ole ainoa! Itse olen 17v poika ja olen sitä mieltä että seurustelu on täysin yliarvostettua ja se on muutenkin niin noloa ja typerää touhua.