Minulla todettu verenhyytymistekijän mutaatio eli APC-resistenssi (tulppariski). Tämän vuoksi en koskaan saa käyttää hormonihoitoja. Olen 45v. Jonkinlaisia vaihtareihin liittyviä oireita ilmassa ollut jo monta vuotta. Viime vuonna jäi yhdet menkat väliin. PMS-oireet pahentuneet. Kierto lyheni jo 10v. sitten 21-23 päivään. Pinnaa kiristää. Suutun herkästi. Nukun huonosti ja selkää särkenyt ilman näennäistä syytä jo yli 10v.
Gunekologi ehdotteli, että sitten kun ne vaihtarit oikeasti alkavat (siis milloinko??) niin voisin kokeilla mietoa masennuslääkitystä. Plääh. Ei nekään kiinnostaisi. Mutta jos pinna kiristyy entisestään niin kai on perheen hyvinvoinnin takia jotain hoitoa mietittävä. Onko täällä "kohtalotovereita" joille ei käy hormonaaliset hoidot?
Gunekologi ehdotteli, että sitten kun ne vaihtarit oikeasti alkavat (siis milloinko??) niin voisin kokeilla mietoa masennuslääkitystä. Plääh. Ei nekään kiinnostaisi. Mutta jos pinna kiristyy entisestään niin kai on perheen hyvinvoinnin takia jotain hoitoa mietittävä. Onko täällä "kohtalotovereita" joille ei käy hormonaaliset hoidot?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla erilainen tilanne, mutta kokemuksesta voin sanoa, että ei pidä aliarvioida menopaussin aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Aiemmin jotenkin ajattelin, että henkilökohtaisilla syillä suurempi merkitys siinä, mutta aivan tarpeeksi on pelkästään fysiologisissa muutoksissa, enkä vielä silloin käsittänyt hormonipuutoksen aiheuttamien vieroitusoireiden vakavuutta.
Ilman muuta jos ei voi käyttää hormonihoitoa, niin tueksi mielialalääkitys, turhaan sitä ajaa itseään hulluuden partaalle, eikä sieltä välttämättä tulla takaisin enää ehjänä, jos kerran rajan ylittää, tai parhaassa tapauksessa toipuminen kestää vuosikausia.
Täällä samoin en voi käyttää hormonaalisia hoitoja..minulla kestänyt 4vuotta nämä eri vaiheet mitä sitten lienevätkin...ja on tosiaan laidasta laitaan kaikki mahdolliset vaivat...jo nyt..minulla nyt 2 vuonna kahdet kk.olleet jo 75 -80päivän välillä...kierto..ja toivon ettei enää tulisikaan...nyt kyllä enemmän ollut hikipuuskia..en tiedä millaista sitten kun loppuvat kokonaan..minulla ollut rauhoittava lääkitys pienellä annoksella...paniikkihäiriöön,,,mutta epäilen ettei minulla ole edes paniikkihäiriötä tai sitten ainakin tullut näistä muista vaivoista...
Kaipa nuo masennuslääkkeet ovat parempi vaihtoehto kuin se kauan sitten menopaussin hoitoon annettu hoito - sulkeminen hullujenhuoneeseen.
Mulla oli samoja oireita kuin aloittajalla. Lisänä vielä yhdyntäkipu. Olikin myoomia ja adenomyoosia. Kohtu ja munasarjat poistettiin, jonka jälkeen kivut jäi. Jostain syystä ei mielialaoireetkaan palanneet. Hikoilua on yhä, mutta vain pari kertaa päivässä ja se menettelee. Vaatevarasto on tietenkin nykyään kevyempi, että voi riisua päällimmäisen yhtäkkiä.
Se ero aloittajaan, että söin puoli vuotta hormonia alentuvin annoksin leikkauksen jälkeen.
Minulle ei myöskään voi määrätä hormonikorvaushoitoa, niin mielelläni kun sen ottaisinkin. Venlafaksiini (masennuslääke) on auttanut kyllä todella hyvin kaikkinaiseen yleiseen saamattomuuteen ja kärttyisyyteen ja olen iloinen, että se aloitettiin.
Mitä tulee huonoon nukkumiseen, käytän välillä ketiapiinia pienellä annoksella, välillä huonounisuuteen ja hikoiluun Bellergalia.
Yritin ensin ilman mitään lääkkeitä, mutta ei hitsi, ei sellaista oloa toivoisi kenellekään!