Kysymys. Miten käy kuolinpesässä, kun yhden osakkaan osuus on turvaavalla mittauksella velkojan omaisuutta? Tuleeko hukkaamiskielto, ja, vain pesälle tiedoksi vai saako velallinen itsekin tästä kirjallisen tiedon?
Toinen osakas ilmoitteli hukkaamiskiellosta, muttei pyynnöstä toimita edes kopiota paperista... Eikös hukkaamiskielto ole velkojan haettava asia tavallisesti? Olisin kiitollinen jos joku asiasta jotain tietää. Uo ei ole sittemmin laitellut asiasta muuta, omaisen kuolemasta on jo noin kolme v.
En saa osallistua pesän hoitamiseen lainkaan? Näin toinen osakas ainakin suhtautuu, leskellä on lisäksi hallintaoikeus, mutta ei asu kiinteistöllä, sen käytännön vähäkin hoitaminen siis jää.
Suojaako hukkaamiskielto kenen etua, jos velkoja/vouti pitkittää pesän jakoon laittamista?Mihin asti! Leski voi elää jopa 30 vuottakin ja hyvä niin, kun oma äiti on.
Muiden osakkaiden kanssa keskustelu on mahdotonta. Siitä minkä tahon hoidettava kiinteistö oikeasti on, ja käsittääkseni kun jos yksi osuus mitataan, eihän se toisten omaa vie. Velkani on lyhentynyt, ja lyhenee, mutta kerralla en saa sitä pois millään, jotain pari tonnia jäljellä. Reilusti pienempi kuin osuus- eikös silleenkin voisi ajatella, että jos joku muista ostaisi sen osuuden voudin kautta, saisi ihan sopuhinnalla?
Toinen osakas ilmoitteli hukkaamiskiellosta, muttei pyynnöstä toimita edes kopiota paperista... Eikös hukkaamiskielto ole velkojan haettava asia tavallisesti? Olisin kiitollinen jos joku asiasta jotain tietää. Uo ei ole sittemmin laitellut asiasta muuta, omaisen kuolemasta on jo noin kolme v.
En saa osallistua pesän hoitamiseen lainkaan? Näin toinen osakas ainakin suhtautuu, leskellä on lisäksi hallintaoikeus, mutta ei asu kiinteistöllä, sen käytännön vähäkin hoitaminen siis jää.
Suojaako hukkaamiskielto kenen etua, jos velkoja/vouti pitkittää pesän jakoon laittamista?Mihin asti! Leski voi elää jopa 30 vuottakin ja hyvä niin, kun oma äiti on.
Muiden osakkaiden kanssa keskustelu on mahdotonta. Siitä minkä tahon hoidettava kiinteistö oikeasti on, ja käsittääkseni kun jos yksi osuus mitataan, eihän se toisten omaa vie. Velkani on lyhentynyt, ja lyhenee, mutta kerralla en saa sitä pois millään, jotain pari tonnia jäljellä. Reilusti pienempi kuin osuus- eikös silleenkin voisi ajatella, että jos joku muista ostaisi sen osuuden voudin kautta, saisi ihan sopuhinnalla?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olisikohan helpompi kysyä suoraan ulosottomieheltä?Mutta ehkä alkuun voisi näistä ulosottokaaren 4 luvun pykälistä olla apua:
"77 § Pesäosuuden ulosmittaus
Kuolinpesän osakkaan velasta saadaan ulosmitata hänen osuutensa kuolinpesästä. Kuolinpesälle annetaan tällöin kirjallinen maksukielto, jossa pesän osakkaita ja hallintoa kielletään luovuttamasta velalliselle perinnönjaossa tulevaa omaisuutta muulle kuin ulosottomiehelle.
78 § Määräämiskielto kuolinpesässä
Maksukiellon tiedoksisaannin jälkeen pesän omaisuutta ei saa luovuttaa eikä suorittaa pesässä muita määräämistoimia ilman ulosottomiehen lupaa. Kiellon vastaisesta toimesta on voimassa, mitä 37 §:ssä säädetään. Ulosottomiehen tulee antaa edellä tarkoitettu lupa, jollei toimi vaaranna hakijan maksunsaantia. Ulosottomiehen lupaa ei tarvita pesän selvitystoimiin. Ulosottomiehen luvasta sopimukseen perustuvaan perinnönjakoon säädetään perintökaaren 23 luvun 3 §:n 2 momentissa.
79 §Toimet ulosmittauksen jälkeen
Ulosmitattua kuolinpesän osuutta ei saa myydä. Suoritus otetaan siitä omaisuudesta, joka tulee velalliselle perinnönjaossa. Jos velallinen on ainoa perillinen, suoritus otetaan kuolinpesään kuuluvasta omaisuudesta pesän selvityksen päätyttyä. Edellä tarkoitettu omaisuus katsotaan välittömästi ulosmitatuksi. Velalliselle tullut omaisuus saadaan myydä vasta, kun jako on lainvoimainen tai muuten lopullinen.
Ulosottomies saa tarvittaessa hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Kertyneiden varojen tilittämisestä säädetään 6 luvun 16 §:n 2 momentissa. Hakijan oikeudesta moittia perinnönjakoa säädetään perintökaaren 23 luvun 10 §:n 3 momentissa."
Ja Perintökaaresta 23 luvun 3 § 2 momentti
Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii tai jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Jos velkoja, jonka oikeutta jako koskee, siihen suostuu, ulosottomies saa antaa osakkaille tai pesänjakajalle luvan toimittaa jaon osakkaiden sopimalla tavalla.
tuli jo aiemmin luettua ulosottolaki, mutta se nyt ei tuonut mitään selkiytystä. eli- kuten yksi muista osakkaista jo aikaa sitten puhelimitse ilmoitti, on hukkaamiskielto.
Pesässä ei ainakaan mitään sellaista, voudin kautta tai muutenkaan, ole tapahtunut, että itselleni olisi siitä mitään tietoa osoitteeseeni tullut, velka ei ole pienentynyt sekään kuin siltä osin minkä veronpalautuksista otettu.
pesän kiinteistön hoidosta "eivoi jutella".
Hukkaamiskiellosta, josta tässä kysyin, kun sillä sanalla puh. toinen osakas sen sani, ei miotään tietoa siis kellään tällä palstalla... Jestas, mikä soppa. osuus oli mitattu ulos, jo ennen perunkirjoitusta päivätyllä...
Vähät dokumentit, mitä itselleni tuli asiasta, säilytän. Minulla kävi (ulosmittauksen jälkeen) myös pankin vbaltakirjalappu allekirjoitettavana, että leski saa hoitaa tietyt pesän laskut.
Se olikin viimeinen mitä tullut itselleni. voudin ei siis hukkaamiskiellosta tartte velalliselle itselleen mitään paprua laitella, pelkkä mittauspäätös riittää?
Niin minä käsitin että pesää ei olisi vielä selvitetty ja jaettu, vaan se ns. venttaisi äidin hallintaoikeuden päättymistä.
Joka siis kestää...ja kun äiti ei pysty ihan fyysisesti ja taloudellisestikaan hoitamaan käytännössä pesää, se rappeutuu.
Toinen osakas käyttää väärää termiä (hukkaamiskielto), kun tosiasiassa on kyse edellä kopioiduissa pykälissä tarkoitetuista maksu- ja määräämiskielloista.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, helpompi tie saada vastaus kaikkiin kysymyksiin, olisi yhteydenotto uo-mieheen. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Kyllä hallintaoikeuden saaneen pitää kiinteistöstä huoli pitää. Jos ei pysty tai halua, hallintaoikeudesta on parempi luopua, sitä voivat pahassa laiminlyöntitapauksessa myös (muut) omistajat vaatia.
Osakkaan pitää luopua perinnöstä.
Ap:
>>Kysymys. Miten käy kuolinpesässä, kun yhden osakkaan osuus on turvaavalla mittauksella velkojan omaisuutta?
Eikö kukaan lainaa paria tonnia, jolloin pääsisit takaisin kunniakansalaiseksi ja pesän osakkaaksi? Edes äiti?
Jos osuus kiinteistöstä on arvokkaampi kuin tuo, niin miksi luopuisit siitä?! Ole kerrankin elämässäsi järkevä.
Pesäosuuden ulosmittaus ja määräämiskielto kuolinpesässä
http://www.maanmittauslaitos.fi/book/export/html/5863
Osakasasemasta
http://www.maanmittauslaitos.fi/sv/node/5540
http://www.maanmittauslaitos.fi/sv/node/5584
Näistä olikin apua, en hoksannut itse. Eli? Toinen osakas ilmeisimmin koettaa vaikeuttaa tilannetta.Kohdallani pesään annettu kielto ei siis tarkoita, etten saisi osallistua jakamattoman pesän normaaleihin juttuihin, kuten pihapiirin hoito, kiinteistön rakennusten pienet korjaukset, ym.
Venttasin aikani tuleeko mitään kirjallista itselleni päin, pyysinkin päätöksen kopsua.
Leski, äiti jolla hallintaoikeus, laittoi kiertotietä tiedon että kiinteistöllä saa käydä, tämä yksi osakas ei lupaa anna.
Kiinteistö ollut lähes kolme vuotta tyhjillään, hoitamattomana. Sen takia täältä kyselenkin, onhan kumma jos viranomaiskiellot estävät omaisuuden tavanomaisen hoitamisen. Kuten tämä yksi osakas sen käsittää..