Eli olen pienen lapsen äiti vähän yli 1-v olen 16-vuotiaasta sairastanut ahdistuneisuushäiriötä NYT olen 23v, olen raskauden aikana sen jälkeen ollut tiheässä kontaktissa psykiatrian palveluiden kanssa.. Tähän saakka lähinnä lääkityksen kanssa, mutta NYT kävin ihan juttelemassa erikoissairaanhoitajan kanssa, ainoa ongelma Tässä on, ett minus todella ihmetyttää sekä tämän hoitajan, ett psykiatrin kyselyt Eli minulla on mielenterveysongelmana ahdistuneisuus, mutta mieheni on ihan psyykkisesti terve no NYT viimeisillä käynneillä ovat kysyneet, ett onko mun Mies psyykkisesti terve psykiatrini 2 kertaa ja hoitaja nyt kun kävin hänellä plus meidän taloudellisesta tilanteesta, sekä luotanko mieheeni plus nyt haluavat nähdä meidät kaikki olo ei tunnu siltä että itse saa apua vaan siltä että kytätään ja syynätään mulla Se ahdistuneisuus on joka ei liity perheeseeni mielipiteitä? Plus omasta pyynnöstä halusin keskapua nyt taidan perus moisen sonnan!
pienilapsi/ psykiatrilla käynti ja oudot kysymykset, mielipiteitä?
minävaaain
3157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun perheessä joku sairastaa, niin se vaikuttaa koko perheen elämään. Tavallaan he haluavat vaikuttaa siihen että te peheena jaksatte eteenpäin. Kyllä varmaan itsekkin myönnät, että et voi sulkea sielusi kuormaa puolisosi ulkopuolelle.
Sinä voit kysyä seuraavalla käynnillä, mitä he tarkoittavat?
Ollaan tuo itse läpikäyty minun bipon takia ja lämpimästi suosittelen pitämään hoitohenkilökunnan kaukana perheestä. Jokainen sen tietysti itse päättää, mutta näiden ryhmäistuntojen jälkeen mulle sanottiin, että meidän koko perhedynamiikka on vialla.
No tietysti mun sairaus vaikuttaa koko perheeseen ja mieskin ottaa mun senhetkisen olotilan huomioon kun jotain suunnitellaan, mutta ei meidän koko perhe silti ihan sekaisin ole. Jotta kiitos kaunis näille tädeille. Jos olisin tiennyt, että nyt sairauskertomuksessa kuvaillaan kokonainen vinksahtanut perhe, en olisi vierailuun suostunut.
Puututtiin siihenkin, jotta kun lapsi kaipasi huomiota, niin mieheni meni lapsen luokse. Minua jännitti tapaaminen ja olin hyvin väsynyt, joten eikö ole luonnollista, että se virkumpi osapuoli menee lapsen luo? No ei, kun psykologi katsoi, että vuorovaikutussuhde on vääristynyt. Olen ihan järkyttynyt, että tuo porukka teki jokusen session jälkeen päätelmän, että huonosti menee. Kaikilla. Suosittelen oikeasti hetken miettimään, ottaako tuon riskin, jotta mukavalta tuntunut perhe-elämä leimataan hujauksessa ihan vialliseksi.
mieheltäsi, haluaako hän tulla kyylättäväksi, ellei, sanot sen hoitajalle. Minuakin epäilyttää vetää ulkopuolisia ihmisiä mukkaan tuohon hoito-organisaatioon, elleivät he itse sitä halua.
Sitten tuli mieleen, että jos olet syönyt pitkään lääkkeitä, luultavasti ssri- lääkkeitä ja rauhoittavia, on sinulla luultavasti jo paljon näkyvissä haittavaikutuksia ja sivuoireina tulleita uusi sairauden piirteitä, jotka johtuvat niistä lääkkeistä, ei sinusta itsestäsi. Nyt sitten hoitohenkilökunta näkee vain niitä haittavaikutuksia ja tekee sinusta vääriä diagnooseja. Oletko itse antanut aihetta siitä, että miehesi olisi sairas, teillä olisi parisuhdeongelmia ja taloudellisia ongelmia jne.?