kun me seuraavan kerran nähdään?
Osaatko sä yhtään arvata
mitä tapahtuu
1041361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 104
Vanhimmat
Sä istut sielää ja mä tanssin ja kumpikin niinku ei tuntiskaan ;)
Alla on kyllä sellaisia vastauksia että huh huh uskallanko tavata mokomaa ihanaa enää ollenkaan.
pieraset ja katoat :))
juodaan kahvia? tuskin kuitenkaan kaappaat mua halaukseen ja suutelet tulisesti.
voisin senkin ja sinäkin voisit
Ei työkaverien edessä kehtaa luulen ma.
No joo ei, myönnän :D
v o i s i t niin paljon .
tässä taas. leikkimässä. mihis se rakkaus loppukaan ??
Ässään. Avaruuskin loppuu ässään.
Ei se lopu kun ei lopu avaruuskaan. Se että olen hölmö kirjoittaessani tänne ei tarkoita sitä ettenkö olisi täysin tosissasi hänen suhteensa.
Sitä samaa, ku aina ennenki. Poltetaan tupakit, juodaan kahvit ja sit poltetaan tupakit...sit sä jo taas lähdetkin.
Jos kahden kesken nähtäis suljetussa paikassa muiden katseilta piilossa tiedän kyllä mitä haluaisin tapahtuvan!
ei me nähdä kuitenkaan vaikka haluaisin
no jos nähtäisiin.. aahhh.. En tiedä.
Ei tarvitse edes arvailla. Tiedän, että se tapahtuu tilassa, jossa muitakin eikä me edes vilkaista toisiimme. Voidaan saada puheenvuoro kumpainenkin ja meillä molemmilla saattaa istua vieressä joku henkilö. :)
olen yhtä pöliä kun menneinä vuosina.
miksi?
ei mitään tietoa. Saattaa olla ettei ehkä enää koskaan.
sä katot mua ja mä vilkasen ja sit mennään toistemme ohi :) heh
Minäpä tiedän. Mulla on suunnitelma, eikä siitä sen enempää, kuin että silloin selviää muutamakin asia. Voi se pierukin jännityksestä päästä, mutta se nyt on pienin murhe(!) tässä asiassa.
Miten musta tuntuu, että aloittaja on mies :D
Ei sulla ole intuitiota.
Kuka lauloikaan tämän laulun "I've got a plan and I'm gonna take it to the promised land"....Dee Snider, levyltä Love is for Suckers, en muista kappaleen nimeä, äkkiähän netti löytää.
Nuhjuisessa kahvilassa istuttiin, juotiin seisonutta kahvia.
Juteltiin kevyesti; ei yhtään mistään.
Sitten en enää jaksanut, laitoin käteni avoimena pöydälle kämmen puoli ylöspäin, odottamaan.
Ja kuinkas sitten kävikään?
Moikataan toisiamme hymyillen ja jatketaan kumpikin matkaa tahoillemme.
Minä katson sinua, sinä vilkaiset ja katsot heti muualle. Saatat vastata moikkaukseen virallisesti tai sitten et ollenkaan. Minä saatan puhua muille ja sinä muille mutta tuskin toisillemme. Korkeintaan minä voin sanoa jonkin sanan small talkia, sinä tuskin oma-aloitteisesti avaat suutasi minulle. Minulla on kiusaantunut olo ja näyttää olevan sinullakin.
Näillä mennään.
Haluaisin kyllä puhua sinulle, mutta ihan kahdestaan.
No kuule, älä ota paineita. Ei sun tarvi puhua mulle, jos se on vaikeaa muiden kuullen. En mä susta pahaa ajattele, vaikka vähän kylmäkiskoiselta on tuntunutkin. Oot kuitenkin ihana.
Olisi vaan mukava, jos meillä olisi taas mutkattomat välit kaiken sähläyksen jälkeen. Ehkä ajan kans?
Jos kummallakaan ei ole mitään kipinää toista kohtaan niin mutkattomuus voi onnistuakin.
Kuin aina muulloinki-nimimerkille vastaisin jos olisi ajatusteni hän kyseessä, että en puhu jos ei siltä tunnu ja siltä ei tunnu nyt. Kuitenkin tiedän, että lähelläsi on hyvä olla. Tiedän, että meillä toimii kehon kieli. Siinä on paljon helliä tunteita ja paijausta... Ei se mitään, jatketaan samaan tapaan. Mun keho kaipaa sun kehoa, mutta ei me muuten tykätä toisistamme. Tunnustan, että välillä jopa inhoan sinua... En sitten todella yhtään tykkää sun tavasta ajatella.
Hah, niin totta. Aiheutat syvää ärtymystä, koska virität ansoja, manipuloit, stalkkaat etäältä.. et ole jättänyt rauhaan. Mutta saattaa käydä, että joskus vahingossa istun syliisi, ohops anteeksi (lennänköhän nurkkaan kuin koppakuoriainen?).
Ei kannata olla huomaamatta viritettyjä ansoja, vaan pitää silmät avoinna ja aistit valppaina. ;)
Sano tuo jänölle, joka on jo ansassa! Ehkä se siinä vaiheessa tajuaakin, kun on käpälä kiinni, mutta myöhäistä on myöhäistä.
Katso kuomaseni, ymmärrys voi olla hyvä mutta hidas.
Enkä näe syytä antaa toisen rajoittaa ajatteluani. Jos haluaa sitä seurata, olkoon niin. Jossakin vaiheessa se häiritsi enemmän, nyt ei liiemmin.
Lähtökohtaisesti uskon edelleen ihmisiin ja ihmisyyteen enkä halua elää tarkkaillen koko ajan ymäristöä aistit valppaina. Raskaaksi kävisi eläminen epäluuloisena.
Uskon edelleen hänenkin hyvyyteensä. Vaistoni eivät voi pettää niin pahasti.
Täytyy tunnustaa, että joskus on kiva leikitellä ... ihan kuin kissa hiirellä mjau :) Teen huomioita koko ajan ja joskus se on piinaavaakin. Minkä sille voi. Lapsuuden peruja kun sai olla varuillaan ja oppi lukemaan ihmisiä ja huomaamaan ennakoivia merkkejä käytöksen muutoksesta. Olen keskusteluissa hiljainen ja hitaan oloinen, mutta huomaan paljon asioita, ihan liikaakin. En tee sitä kuitenkaan yleensä kovin tietoisesti enkä pahalla. Huumorilla enemmänkin ja silloin nauran myös itselleni, koska enimmäkseen liiallinen aistien herkkyys on piinaavaa.
Hiljaisuus on valtaa. Sanoessasi jotain, annat murusen itsestäsi. Kaikenlainen uskoutuminen kysyykin luottamusta.
Kyllä sinusta aistii sen, että teet havaintoja. Siellä on muitakin tarkkailijoita, jotka ovat ymmärtäneet jotain. Vaistoan sen. Pelkään olevani juurikin itse helposti luettavissa tunnetiloiltani ilmeineni ja eleineni. Se on yksi syy, miksi haluaisin mutkattomuutta meidän kahden välille.
Kissa vaiko hiiri. On olemassa asioita, jotka mietityttävät mutta joita ei haluaisi kenenkään tietävän. Niihin kun liittyy usein muita ihmisiä. Minne niitä sitten purkaisi?
Millaista on mutkaton suhtautuminen ja mitä haluat minulta...häneltä?
Itse ajattelen, että mutkaton = kaverilllinen eli ei mitään suurempia tunteita. Näinhän se on ollutkin jo oikeastaan siitä lähtien kun vaihdoin työpaikkaa. Huomaan, että kehon kieli toimii edelleen, et unohdu helposti ;) ja sinua kiva seurailla, kun käyt siellä, missä välillä tavataan. Samat piirteet kuitenkin myös ärsyttää, ei ihme ettei meistä tullut paria. (ed.)
Mä sanon vuorostani sulle "moi"
Ja sit me jutellaan ja annetaan toisillemme yhteystiedot.
plan A Vältellään toisiamme. Harmitellaan myöhemmin miksi taas missattiin hyvä tilaisuus.
Plan B Keskustellaan, nauretaan ja nautitaan toistemme seurasta.
Plan C hmmm..Jotain muuta.
että sun piti aloittaa tuo mitä ei olisi pitänyt. Nyt on sitten jälkiseuraamusten aika. :(
Katson sua salaa ja läähätän. Sä et huomaa mitään.
pitänee valita paikka oikein....mä varmaan riisuisin jo :) noh en nyt ihan :D
Läähätä läähätä, heh heh heh...
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=OOQQ5Rne4LQ#t=1
Tehdään samaa kun silloin ensimmäisen kerran tavattuamme, eli istuimme,joimme kahvia ja vilkuilimme toisiamme. Voitaisiko jo edetä asioissa keskustelu asteelle? Edellisestä aikaa yli vuosi.
Tulee hiljaisuus, katellaan ja katellaan. Ei sanoja, ei ilmeitä.. ehkä triljoona mielihyvän tuntemusta sydämessä, varpaissa, nikamissa.. en tiedä. Voi olla että aika pysähtyy, sade lakkaa, kukat kukkii taas.
Ajanjakson päätyttyä otan kädestäsi kiinni, tunnen sormesi ja hieman puristan lujempaa.
Odotan että happi kulkee taas.
Tollanen kävis kyl mullekin, jos olis se tietty mies...
Noh... Mä katson sua jo ennenkun Sä edes huomaat mua. Sitten Sä lähestyt mua. Mulle iskee ihan kauhea paniikki kun oikeasti pitäis nauttia vaan kun kohdataan. Ei siitä mitään tule.. Olen liian ihastunut:( Ei pitäisi olla niin voitais heittää läppää ihan rennosti;)
Näin se varmaan menee... Vilkaistaan ohimennen toisiamme. Ehkä moikataan. Siinähän se sitten onkin. Ei todellakaan sellainen kohtaaminen, jota kaipaan.
Menisin sun huoneesi nusSsisimme.
Kaboom, se oli tässä. Hyvää loppuelämää, niin sinä minulle sanoisit varmaan. Ollaan yritetty niin kauan rimpuilla näissä tunteissa, ainoastaan ikäväpalstalla, joten eiköhän tää jää tähän. Olet kiva, mutta emme ole toisiamme varten. Ja entäs sitten minä; roikkuisin sinussa ja sanoisin, että en suostu luovuttamaan, heitetään estot nurkkaan ja aloitetaan tästä uusi viettivapaa elämä! Ja saman tien lähdettääsiin sinun luoksesi...
http://youtu.be/QgvsuZcCfTk
ko ?
Jotenkin näin: toivotetaan huomenta toisillemme, minä menen omiin tehtäviin,hän omiinsa. Jos satutaan tauolle samaan aikaan, keskitytään johonkin keskusteluun. Minä katselen häntä salaa. Nysvätään koko päivä omilla tahoillamme, kun ikävä hajottaa. Jos sä eksyt "asioissa" mun työpisteelle tai toisin päin,yritetään puhua niistä tunneasioista. Järki ja pelko kuitenkin voittavat ja päädytään, kuten aina ennenkin, kevyempään small talkiin.
"Etpäs arvaa", just näin se menee :D
On se vaan vaikeeta :D
10 13.
Mun komee nuori mies.n.
K,iinnosta olla vain mieheni kanssa.
Ei ole tarvinnut arvella, kun näköpiirissä ei ole näkemistä. Siihen tarvitaan toisen osapuolen aloitteellisuutta, viestiä tavalla tai toisella. Eikä sittenkään voi satavarma mistään olla.
Toisen vastaantuloa myös.
Elämän vaikein matka: tulla toista puolitiehen vastaan. Eikä kumpikaan meistä tee sitä, heimo-ominaisuudet / -ominaispiirteet pitävät siitä huolen.
He..he..vanha olet.
Vaan sie tattipää olet vanhempi, ajatuksesi meinaan. Et ooo varmaan koskaan kuullut, että sokeri sulaa iäkkäämmänkin suussa ja mieli tekee ja tunteet toimii ja hormonit hyrrää j n e ...
lyön sun miestä...he.
-ei mitään tapahdu..taaskaan.
vanhalta viinalta ja katson sua säälien. Tekee pahaa ku nainen vajoaa noin alas.
Poistun:))
.
Tiedän tasan tarkkaan, mitä tapahtuisi, JOS me vielä kohdattaisiin. Ensin kasvoillamme välähtäisi hämmästynyt ilme ja sen jälkeen syöksyisimme halaamaan toisiamme tiukemmin, kuin hukkuva ihminen tarttuu oljenkorteen...
Nii. Ei tämä tarkoita sitä, että kumpikaan kaipaisi, mutta kun me vaan molemmat ollaan semmoisia "liioittelijoita".
Tulen asunnollesi kutsumatta ja koputan ulko-oveesi. Kohta ovi jo avautuu ja näen edessäni yllättyneen miehen, jolla on päällään aluspaita ja kalsarit. Silmäsi verestävät ja hiuksesi on rasvaiset ja sekaisin. Läimäytät hätäisesti oven kiinni nenäni edestä, kuulen pullojen kilinää ja kaapin ovien pauketta. Avaat lopulta oven, mutta en ole enää siinä. Ehkä en koskaan ollutkaan?
Sellaistahan se raaka rakkaus voi miehelle tehdäkin. Toisaalta, kyllä hyvä viina aina huonon naisen voittaa.
Tulet vastaan valittusi kanssa, eikä yhtään mitään tapahdu.
Olen aika huono arvaaja, en luota ainakaan etukädeltä näkijöihin, selvästi humalassa näkevät olemattomia. Enkä usko unienkaan merkityyksiin.
taitaa kulua nyt pari viikkoa mun puolesta ainakin kun nähdään. Ei voida toisiamme oikein katsoakaan kun kokoajan muita paikalla. Jos päästään kaksin hetkeksikin niin tuli voi roihahtaa muuallakin kuin nuotiossa... En yhtään tiedä mitä tapahtuu, pelkään ja silti odotan sitä. Kai me ainakin ne numerot vaihdetaan vaikka viimeksi en uskaltanut. Sun numeroahan ei löydä mistään. Olisin etsinyt sen mut lienee salainen. Eilen ja tänään olisin halunnut sut täällä nähdä, mut ehkä sulla oli sitten muuta puuhaa. Se viimekertainen jäi jotenkin auki. Huoh.
En tiennyt, että minulla olisi ollut mahdollisuus valita toisin. En tiennyt.
Luulin, että kaikki oli
Vilkastaan toisiamme alta kulmain ja sitten äkkiä häivytään kauemmas toisistamme. Pääasiana on näyttää siltä kuin toinen ei olisi olemassakaan tai ainakin täysin tuntematon, jota kohtaan ei ole mitään tunteita. Näin ainakin mun puolelta.
mitäköhän sinussa aikoinaan näin.
Verkkoterkkarit auttaa!
Linkki: ask.fm/verkkoterkkarit :)
Ei mitään. Sinä juot kaljasi ja minä olen kavereiden kanssa.
Eihän me nähdä kun sä vain pakoilet. Olen ehdottanut tapaamista jo liiankin monta kertaa. Senkus olet yksin, mutta älä sitten itke ikävääsi.
Ei me nähdä. Mä kaipailen täällä aikani ja tuntemattomat vastailee mulle ja mä niille.
Mun sydän kuivuu ja hajoaa. Tuska loppuu kun tietoisuus katoaa.
tod. ei ollut multa tää. Tai sit kirjottajalla meni kirjaimet väärin päin. Niin päinhän se "meidän" tapauksessa aina on ollut.
Näin itselläkin... :| näen kyllä häntä, mutta menköön näin sitten. Tunnen, olen siis olemassa.
Höh. :'(
Meillä se on J -> M.
Juodaan kahvikupposet ja jutellaan hetki.
Jutellaan vaan ja kahvitellaan..
Tulinen suudelma katseilta piilossa, sellainen jossa me kietoudutaan toisiimme ,grauh !;D Oikeasti siinä käy niin että mennään vaan moikaten ohi ;(
Halataan, ollaan kuin ei taukoa olisi ollutkaan, jutellaan ja juodaan varmaan ne kahvit :)
sulla siirtyy leukaluu takaraivoo:D
minulle ;D.arvaappa mitä senjälkeen sinulle tapahtuisi??
Ai nähdäänkö me muka vielä?
et kerro.
tapahtuu jotain suurta. sen tuntee jo. tuntenut jo jonkin aikaa.
Ei nähdä koskaan enää. Liian paljon ilkeitä sanoja, molemminpuolin.
Ihastumisen kurja puoli.
miehen sylkkyyn hajareisin, pusuttelen kasvonsa märäksi, ja teen ehdotuksen. Mutta, vain jos olemme kahden, kun tapaamme ;)
No jos edes nähdään niin enpä osaa
ne... sanois toisilleen
"How did we get this far apart ? We used to be so close together"
http://www.youtube.com/watch?v=qHJdklukGRA
Näen sut ehkä ohimennen kun lähdet yövuorosta kotiin..sanotaan toisillemme huomenta, mä toivotan sulle hyvää yötä. Kun sä palaat vapailta, en ole siellä enää :(.
olen nyt niin ajatellut... : ), olisi jo aika, jos me vaan olemme ne me
Se riippuu vähän siitä, missä me nähdään. Minä olen kyllä sinut nähnyt, mutta sinä et tiedä sitä. Näin sinut siinä kotinurkillasi tässä joku viikko sitten. Melkein sydän pysähtyi. Mutta jos näkisimme siellä, missä joskus ennenkin, niin katsoisimme toisiamme - kauan. Ehkä kysyisit vaivaantuneena mitä kuuluu, tai ehkä suutelisit minua kaulalle. Ehkä viettäisimme yön yhdessä luonasi ja suuttuisit minulle taas.
näytän keskisormea
Sanoisin sulle (miehelle) pitäväni susta edelleen. Katsosisin reaktiotasi.
Jos se ero johtui väärinkäsityksistä, voisimme koittaa aloittaa puhtaalta pöydältä.
Muutoin tiemme eroaisivat omalta osalta hyvän jatkon toivotuksiin ja hymyyn. Säkin varmaan hymyilisit hieman vaivaantuneena, kun luulisit satuttaneesi mua.