Olemme olleet puolisoni kanssa yhdessä noin 9 vuotta, meillä yksi yhteinen lapsi, tyttö 7v. Miehelläni aiemmasta suhteesta 14v tytär joka meillä hänen viikonloppuvapaiden mukaan.
Olen nyt raskaana noin 7viikolla, vielä en ole käynyt neuvolassa tms mutta aika varattu. Kun kerroin miehelleni raskaudesta, oli hän aivan kauhuissaan... Häntä ei kiinnosta koko asia tai lapsi. On todella vähättelevä. Tästä kertomisesta noin 2vko. Tunnen olevani yksin koko asian kanssa... En saa mieheeni minkäänlaista kontaktia missään asiassa.
Joo tiedän, että mieheni ei halua enempää lapsia... ei varmaan olisi halunnut yhden yhtäkään. Minulle tämä lapsensaanti ei ole koskaan ollut mitenkää itsestään selvää. Aiemmassa pitkässä suhteessani halusimme puolisoni kanssa lapsia mutta niitä ei koskaan tullut ja sitten erosimme muista syistä, vaikka kyllä tämä siihen vaikutti tietty hieman.... mutta tähän asiaan.
Miten saan miehen tottumaan ajatukseen tai edes hieman iloitsemaan ajatuksesta että meille tulee lapsi?! Muuten olen melko yksin :(
Olen nyt raskaana noin 7viikolla, vielä en ole käynyt neuvolassa tms mutta aika varattu. Kun kerroin miehelleni raskaudesta, oli hän aivan kauhuissaan... Häntä ei kiinnosta koko asia tai lapsi. On todella vähättelevä. Tästä kertomisesta noin 2vko. Tunnen olevani yksin koko asian kanssa... En saa mieheeni minkäänlaista kontaktia missään asiassa.
Joo tiedän, että mieheni ei halua enempää lapsia... ei varmaan olisi halunnut yhden yhtäkään. Minulle tämä lapsensaanti ei ole koskaan ollut mitenkää itsestään selvää. Aiemmassa pitkässä suhteessani halusimme puolisoni kanssa lapsia mutta niitä ei koskaan tullut ja sitten erosimme muista syistä, vaikka kyllä tämä siihen vaikutti tietty hieman.... mutta tähän asiaan.
Miten saan miehen tottumaan ajatukseen tai edes hieman iloitsemaan ajatuksesta että meille tulee lapsi?! Muuten olen melko yksin :(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Millainen ehkäisy teillä oli käytössä? Miehesi kaiketi on tietoinen ei mikään e-keino ole 100%:n varma...
Joskos keskustelisitte yhdessä asiasta vaikkapa neuvolapsykologin kanssa?
Onnea raskaudesta.
Niin siinä käy kun hommaa ne lapset petollisesti ehkäisyn pois jättämällä ja olemalla siitä kertomatta.
"Miten saan miehen tottumaan ajatukseen tai edes hieman iloitsemaan ajatuksesta että meille tulee lapsi?! Muuten olen melko yksin :( "
Et mitenkään, jos mies ei tosiaan sitä lasta halua. Toki hänkin olisi voinut tehdä osansa ehkäisyn suhteen ja pistää niin sanotusti piuhat poikki, kun ei lapsia halua. Mutta yrittäkääpä nyt jutella asiasta rehdisti, mikä miestä kauhistuttaa? Onko teillä jotain ongelmia? Huolia, vaikea elämäntilanne (hänen mielestään)? Mun mielestä olisi reilua kuunnella se miehenkin kanta asiaan. Puhuttava teidän on, ei siinä miehen välttely, vähättely tai pakoilu nyt auta.
Mieti sitäkin, mitä jos teille tulee asian vuoksi ero? Olisitko valmis saamaan lapsen yksin?
Ehkäisy oli käytössä. Minipillerit.
Molemmilla vakituinen työ alalla jossa ns. töitä riittää. Itse olen hoitoalalla.
Omakotitalo jossa olemme asuneet noin 5v.
En ymmärrä mkä ahdistaa -ja todellakin olen yrittänyt puhua ja puhua, ja kuunnella jos tuo puhuisi jotakin. Juu sen sanoi että minä päätän mitä lapsen kanssa teen ja jos pidän niin hän ei millään tavalla osallistu lapsen hoitoon. Vitun kiukutteleva pikku poika sanon mä :D ja siis ikää se 40v.
Joo on varmaan taloudellisesti tiukempaa kun olen äitiyslomalla, mutta luulen että monet pärjäävät pienemmälläkin?! Ja ei se raha onnea tuo....
Luulen että miestä ahdistaa että joutuisi huolehtimaan pienestä vauvasta joka olisi täysin hänen apunsa varassa. Ei niin vain pääsis menemään ja touhuamaan kuin aiemmin....
Katsotaan mitä aika tuo tullessaan...
Mistäköhän johtuu, että lähes aina näissä Suomi24:n vahinkoraskaustapauksissa nainen on hoitoalalla? Miksiköhän juuri ko. alan ihmisillä on eniten ongelmia sopivan ehkäisykeinon löytämisessä?
No,ei pidä yleistää jos sulla on mutu tuntuma johonkin. Tiedän vahinkoraskauksia joissa nainen on kaupallisella alalla,siivooja ja löytyy yksi insinöörikin.
Puhuinkin näistä suomi24:n vahinkoraskaus-avauksista, joissa "aina" ammatti on lähihoitaja tms.
Oliskohan jotakin merkitystä sillä että lähihoitajia on melkoisesti?!
ja ei täällä kuitenkaan kaikki ammattiaan selvitä. Ja hoitoala on paljon muutakin kuin lähihoitaja, on siis muitakin ammattinimikkeitä.
Minulla on aiheesta kokemusta. Haluaisin neljännen lapsen, mutta mies ei. Kyllähän minä toimin vähän väärin, kun haaveilen raskaudesta, vaikka mies ei halua. Toisaalta, kyllä mieskin on vastuussa tilanteesta, jos hän harrastaa seksiä (käytössä keskeytetty ovisaikana ja muuten loppuun asti), vaikka tietää ettei mulla ole ehkäisyä, niin oma moka. Onnistuin raskautumaan kesällä. Mun mies ei halunnut missään nimessä puhua aiheesta, mitä enemmän puhuin, sitä ahdistuneemmaksi hän tuli. Sitten huomasin, että kun pystyin olemaan höpöttämättä asiasta, niin hän alkoi tottumaan ajatukseen. No, sitten kun hän alkoi tottumaan, niin raskaus meni kesken. Nyt mä luulen taas, että on tärpännyt. Katsotaan... Älä huoli, jos sun mies on vastuunsatunteva ihminen, niin kyllä hän tottuu ajatukseen ja ymmärtää, että et sinä yksin sitä lasta alkuunsa ole saanut.
Onpa ikävä tilanne. Meillä mies on 4 vuotta puhunut kuinka haluaisi kanssani vauvan.
No kerran tulin alkuaikoina raskaaksi ja halusin abortin, olin tosi nuori ja oltiin tunnettu vasta 6kk. Muistan kun sanoin että olen raskaana, kuinka miehen silmät loisti onnea. Kuinka hän hymyili kun luuli etten näe.. Sanoin heti alkuun ettei voida pitää tätä, etten ole valmis, en yhtään edes halunnut lasta.. Mies pyysi että juttelisin vielä lääkärille.. No lääkäri vaan kirjoitti lähetteen keskeytykseen. Ei edes punninnut kanssani vaihtoehtoja..
Nyt sitten 4 vuotta tuon jälkeen oltiin huolimattomia ja raskauduin jälleen. Nyt olin itsekin valmis ja elämäntilanne 100x parempi. Oletin että mies olisi taas yhtä onnellisen näköinen, mutta pussasikin vaan poskelle.. Oltiin jo ennen testin tekemistä puhuttu että jos on positiivinen niin tietenkin pidetään vauva. Koko raskausajan mies on ollut jotenkin laimea. Odotin että hän olisi jutellut mahalle, silitellyt, käskenyt mun olemaan varovainen... Mutta onkin ollut etäisempi ja seksiä harrastaessa kamalan kovakourainen/ ei ole varonut mahaa... :( Nytkin odottaa koska synnytän että pääsee "lepäämään töistä" isyyslomalle.. :((
En tiedä mikä aloittajan miestä vaivaa, saati sitten omaani. Voiko miehesi olla miettinyt eroa? Onko mahdollista että hänellä olisi toinen?..
Nainen päättää haluta toisen lapsen ja "mies ei kiinnostu", sitten nainen ihmettelee miksi ei "Kun on niin ihana juttu"?
Akat päättää ja miehet kärsii/maksaa, sit akat ihmettelee miks ukko lähtee. Älä ihmettele enää.
Aloittaja vastaa: sen sanon että tämä kaikki johtuu mieheni lapsuudesta ja miten yllättäviä tilanteita käsitellä, miten ottaa vastuu... ja ennenkaikkea miten keskustella asiasta. Kun yritän asiasta puhua niin hän vain huutaa että ahdistan häntä. Muuten arki sujuu ok, ilman suuria tunteita tai niiden näyttämisiä.
Ja voin sanoa että mihelläni on pelongelma johon kuuluu viikottain alkon käyttöä.