Rakentamismääräykset korostavat ilmanpitävien rakenteiden merkitystä energiatehokkuuden kannalta. Uusien rakennusten merkitys maamme energiakulutukseen on kuitenkin vähäinen.
Todellisuudessa nykyinen rakennuskanta aiheuttaa suurimman osan lämmitysenergiakulutuksesta sekä hiilidioksiidipäästöistä.
Miksi nykyiseen rakennuskantaan ei kohdisteta ilmanpitävyys ja ilmavuoto vaatimuksia sekä energiatehokkuus määräyksiä.
Rakenneliitosten ilmatiiveydellä pystytään varmistamaan rakennuksen energiatehokkuus, joka osaltaan vähentäisi hiilidioksiidipäästöjä.
Rakenneliitosten ilmatiiveys varmistaisi myös terveellisen ja turvallisen rakenteiden sekä ilmanvaihdon toiminnan ja parantaisi sisäilman laatua.
Rakenneliitosten ilmatiiveys on pienten energiasäästöinvestointien ykkönen.
Todellisuudessa nykyinen rakennuskanta aiheuttaa suurimman osan lämmitysenergiakulutuksesta sekä hiilidioksiidipäästöistä.
Miksi nykyiseen rakennuskantaan ei kohdisteta ilmanpitävyys ja ilmavuoto vaatimuksia sekä energiatehokkuus määräyksiä.
Rakenneliitosten ilmatiiveydellä pystytään varmistamaan rakennuksen energiatehokkuus, joka osaltaan vähentäisi hiilidioksiidipäästöjä.
Rakenneliitosten ilmatiiveys varmistaisi myös terveellisen ja turvallisen rakenteiden sekä ilmanvaihdon toiminnan ja parantaisi sisäilman laatua.
Rakenneliitosten ilmatiiveys on pienten energiasäästöinvestointien ykkönen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Taas sama ukko veivaa asiasta josta ei mitään ymmärrä.
Korjaa virheet. Kerro kyseiset asiat oikein.
No kerro sinä jos olet liivi-insinööri. Äläkä vain kuittaile.
Maamme energiatehokkuus ja ilmastopoliittiset päätökset eivät koske nykyistä kiinteistökantaamme. Uusien pien- ja matalaenergiatalojen avulla saavutetaan energiatehokkuus tavoitteet.
Nykyinen rakennuskantamme kuluttaa energiaa enemmän kuin liikenne.
Mikä osuus energiakulutuksesta lankeaa rakennusten epätiiveyden osalle?
Vuotoilman osuus energiakulutuksesta lienee kymmeniä prosentteja.
Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten vuodoista sekä korjaustavoista on suorittanut tutkimuksen ainakin: TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO 2009.
Ensimmäiset laajat ja monipuoliset rakenneliitosten ilmapitävyys tutkimukset lienee VTT:n - 80 luvulta.