Olisiko mitään järkeä eristää yläpohjaa niin että kattoristikoiden väliin laittaisi XPS eristettä?
yläpohjan eristämistä
dasdadads
18699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Onhan siinä järkeä. Se on hyvä lämpöeriste ja ellen ihan erehdy, niin muoviakaan ei tarvitse sitten kattoon viritellä. Huonojakin puolia on. Äänieristävyys taitaa olla hieman heikompi kuin villamaisilla ratkaisuilla ja hintaakin tulee hieman enemmän.
Yksi ratkaisu voisi olla laittaa pohjalle vaikka 50-millinen XPS -levy ja sen päälle villat puhaltaen. Uretaanilla kiinni vaan, ettei jää reikiä mihinkään.
eli jos siis laittaisi vaan väliin niin silloinkokaan ei tarvitsisi muovia (eli jää kattoristikkoa osin näkyviin eli puuta)? jos laittaisi umpeen niin silloin ei ainakaan muovia tarttis enää laittaa.
kestääköhän nuo talonrungon elämistä...jos saumaa vaahdolla?
Oikeilla jäljillä olet. Ei ole todennäköistä että saumat pysyvät tiiviinä puun eläessä.
Laita se höyrynsulkumuovi.
Riippuu varmaan, mitä laittaa saumaan? Tuollainen esim. osui silmiin: http://www.tremco-illbruck.fi/tuote/04113_index.html
Eläminen onkin hyvä tappaa jäykistämällä rakenteet. Itse olen ajatellut että seuraavassa talossa levytän koko sisäkaton jollain 30mm uretaanilevyllä, jos yläpohja on puurakenteinen. alle melko tiheä kakkoskakkoskoolaus, jolloin levytys kestää kävelyä ja sähköputket mahtuu lämpimälle puolelle. Päälle puhallusvillaa.
useimmitenhan kattoon tulee kuitenkin 48x48mm koolaus 600mm jaolla tai tiheämmin nniin eiköhän kattoristikoiden alapaarre pysy paikallaan.
Eiköhän tuo tarkoittanut kakkoskakkosellaan juuri tuota 48x48 millistä tavaraa. Voi olla vaikea löytää tuumamitoissa puutavaraa enää tästä maasta. Se olisi jotain 50,8mm sitten (en jaksa tarkistaa, oliko tuo jenkki- vai brittituumien mukaan).
kyllä kyllä....kommentoin vaan siis että sinne tosiaan tuleee koolaus joka jäykistää...tekipä sen sitten millä vaan vahvuisella. Kakkoskakkostahan tuo on periaatteessa
Vanhempi väki puhuu kakkoskakkosesta koska ennen käytettiin tuumamittoja. Nyt ei käytetä joten 48x48 on mitta. Turha harrastaa millin halkomista eikä ole olemassa erikseen jenkki- ja brittituumia (tilavuusmitat on eri kokoa).
Sama asia autojen tehon ilmoittamisessa. Ennen oli hevosvoimat, nyt kilowatit.
48mm on joksenkin sama asia kuin kaksi tuumaa... kakkoskakkonen höylättynä on 48mm. Ja normaalikako katossa on 400mm.
Ja edelleen monen auton mottorin tyypitys on tehty hevosvoimina...
Katos, muisti teki tepposet. Tuuma onkin vakio noiden maiden välillä... :)
Millinhalkomiseen ryhdyin, kun edelläoleva erikseen näki asiakseen korjata tuon kakkoskakkosen, jonka varmaan jokainen ymmärtää.
Ja vieläkin usein tavara katonkoolauksessa on lautaa eli jotain mitallistettua 95x jotain, harvoin kattoja 48x48 koolataan. Jako tosiaan on 300-400, varsinkin jos kattoon tulee kipsiä tai jotain laminaatti kourruketta.
laita kunnon kivivilla ettei kaikki sateen ropinat kuulu katolta, samansuuntainen eristyskyky noilla nykyään on. jos viritellä haluaa, saahan sitä koolailla ja pistää sisimmäiseksi noita liimattavia levyjä. minä jättäisin 100mm minimissään hönkätilaa reunoille.
Saattaa siinä tapauskohtaisesti olla järkeä, mutta haasteena on aina kosteudenhallinta, eli kun jostain eristää niin toisaalle voi joutua poraamaan reikiä ilmanvaihdolle.
Myös eristeen ja katon välinen tuulettuvuus pitää tuumata.
Näiltä osin eri eristemateriaalit on syytä tuumata huolella läpi, joku sopii johonkin ullakkoon paremmin kuin toiseen.
Männäviikolla levitin sahanpurua torppani yläpohjaan noin 50cm. Ennestään siellä oli sammalta noin 20cm. Sammaleen päällä oli painona ja ilmasulkuna hiekkaa muutamia senttejä. Kaikki nämä heitin purun alle. Mihinkähän kohtaan se kondensialue ja nollapiste nyt muodostuu? Yläpohjassa ei ole mitään höyrysulkuja. Asun torpassani vakituisesti ja minulla on iso leivinuuni lämmitystä varten. Kerkeeköhän se yläpohja homehtua minun elinaikanani, olen sentään jo melkein 80-vuotias. Tuli tuo sahanpuru sinne kannettua, kun puhalluavillaukot esittivät hienoja laskelmiaan mitenkä paljon säästän lämmityskustannuksista. Minulla on kyllä halkoja ainakin kymmeneksi vuodeksi varastossa. Purun lisäyksen jälkeen vinttitilaan jäi vielä reilusti tilaa. Reunoilla on yli metri ja keskellä pari metriä vapaata tilaa.
oliko märkää sahanpurua?
Naapurin isäntä vaihtoi seiniensä purut villoihin. Purut ovat ainakin 70-vuotta vanhoja. Eivät ole kastuneet missään vaiheessa.