Opiskelijoiden vapaa-aika

Mitä kummaa opiskelet, kun sinulla on luentoja vain muutama tunnin verran (loppuvuodesta vain 1-2 päivänä viikossa)? Joillakin on jopa yli 8 tunnin päiviä useampana päivänä viikossa. Näiden lisäksi on vielä kotitehtävät ja raportit jne.
Jos tylsää on ota enemmän kursseja ja saat ajan katoamaan helposti.

Olet nähtävästi laatinut hivenen liian lepsun lukujärjestyksen. Onko siinä vain pääaineen perusopintojen kursseja? Onko lainkaan kieli-, viestintä- ja/tai metodiopintoja? Onko sivuaineen opintoja?

Jos kerran aikaa on, niin kannattaa tietysti lukea ne tenttikirjat aiheeseen liittyvää muuta kirjallisuutta. Näkökulmanja oman tietämyksen laajentamisesta ei koskaan ole haittaa. Kannattaa myös katsastaa opinto-oppaasta jo muutakin kirjallisuutta, esim. aine- ja syventavien opintojen kurssien kirjoja ja selailla niitä etukäteen. Oma-aloitteisuutta siis.

Ja voithan aina kysyä myös kurssien opettajilta lukusuosituksia. Varmasti antavat ja osaavat suositella. Sitä paitsi useinhan luennoilla / luentoprujuissa sivutaan tutkimuksia, klassikoita, tutkijoita, alan guruja jne. mutta välttämättä kyseiset teksit eivät sinällään kuulu kurssin tenttimatskuun. Näihin voi siis tutustua omalla ajalla.

Mikä ihmeen vapaa-aika? :) T: Perheellinen pitkämatkalainen

"Luentoja on kuitenkin päivisin vain muutaman tunnin verran..."

Kyllä niitä luentoja ainakin suuremmissa yliopistoissa saa päivän ohjelmaan ihan riittävästi. Ainakin muutamia vuosia takaperin oli luvallista tehdä osasuorituksia vaikka ihan laudatur- eli nykyään syventävien opintojen opintokokonaisuuksista.
Siis jostakin kirjatentin kirjapaketista saattoi luentosarjaan osallistumalla korvata jonkun kirjan tenttimisen. Kysypä tuutoreilta neuvoa.

Näihin luentosarjoihin osallistumalla tapaa ihmisiä ja voi halutessaan harrastaa pientä silmäpeliä vastakkaisen sukupuolen kanssa.

sujuvat hyvää tahtia noin, että jää paljon vapaa-aikaa, niin miksi pitäisi opiskelujen suhteen tehdä enemmän? Voisit vaikka hakeutua harrastuksiin, osa-aikatöihin, vapaaehtoistyöhön? Nämä kaikki edistävät myös työllistymistä joskus tulevaisuudessa. Tai jos opiskelu nimenomaan kiinnostaa kovasti, niin ainahan voi ottaa sivuaineita lisää, ei niissä ylärajaa ole.

Joukkuelajien harrastamisesta saa kavereita ja hyvä kunto edesauttaa, ettei tarvitse opiskeluasioilla ressailla. Samalla muodostuu joku toinenkin viiteryhmä...pelkkä omanalan opiskelukaverisysteemi voi jossain vaiheessa tuntua liian pieneltä.

Kuulostaa niin sanottujen vapaiden tiedekuntien meiningiltä; humanististen, yhteiskunta- tai luonnonontieden opiskelu on usein tuollaista. Opiskelu muodostuu pääasiassa kirjojen lukemisesta, luentoja saati harjoituksia on melko vähän.

Samaan aikaan kannustetaan opiskeluajan lyhentämiseen. Käytännössä on vaikea edetä nopeampaa tahtia, koska joku kerran vuodessa pidettävä luentosarja tai seminaari vaaditaan jatkokursseille etenemiselle .

Näyttää siltä, ettei meininki ole muuttunut omista opiskeluajoistani 30 vuotta sitten. Siinä vaiheessa, kun opiskeluinto oli suurimmillaan joutui pyörittelemään peukaloita. Vitsinä puhuttiin ohjatusta itseopiskelusta.

Itse olisin saanut suoritettua tutkinnon kolmessa vuodessa kuuden sijasta, jos opetus olisi ollut tiiviimpää. No, aikaa sai kulutettua hyödyllisesti erilaisten opiskelijayhdistysten toiminnassa.

Mitä nyt olen vähän kysellyt, niin aikalailla sama meininki on muillakin fuksikavereillani. Tässä syksyllä oli siis ensimmäiset peruskurssit ja seuraavat ovat yllätys yllätys vasta ensi vuoden puolella. Joitakin kieliopintoja olisin toki voinut yrittää ottaa syksylle, mutta ne ovat niin haluttuja kursseja ja paikat priorisoidaan vanhemmille opiskelijoille (ihan ymmärrettävää), joten eipä ollut juuri toivoakaan päästä fuksina sisään ko. kursseille. Tämän nopeampaa ei siis ole pystynyt etenemään / tämän enempää kursseja ei ole voinut lukkariin ottaa. Kuten "entinen meininki" sanoi, niin vähän huono edetä nopeasti, kun seuraavat peruskurssit alkavat vasta tammikuussa eikä jatkokursseille ole tietenkään asiaa ennen kuin on suorittanut nuo peruskurssit.

Ensi viikollakin yhteensä vain 2 tuntia luentoja... Oletin yliopiston olevan hieman raskaampaa, mutta näemmä olin hieman väärässä. Ja kuten sanoin, niin en ole ainoa kenellä on moinen lukujärjestys. Kyllä vika on jossain hieman ylempänä kuin meissä opiskelijoissa. Nyt näin yliopiston ensimmäisenä syksynä opiskeluinto olisi suurempaa kuin vuosikausiin, mutta edellistä kirjoittajaa lainatakseni, nyt joutuu pyörittelemään peukaloita.

Yhteensä syksylle kertyy kuitenkin se suositeltavat 30 opintopistettä, että siinä ei onneksi ole sen kummempaa lepsuilua. Luentoja vaan on yllättävän vähän enkä ole aikaisemmin lukiossa/peruskoulussa todellakaan tottunut tällaisiin parin tunnin "koulupäiviin". Mutta ei mitään, tällainen pieni avautuminen vaan.

Kyllähän yliopistossa on kurssien ajoitus monesti merkitty esimerkiksi vaikka 1. vuodelle, 2. vuodelle jne. On kuitenkin hyvä muistaa että yliopistossa ei ole olemassa yhtä oikeaa opiskelutahtia, vaan jokainen opiskelee pääasiassa itselleen sopivan aikataulun mukaisesti. Se tuo opiskelijalle itselleen vapautta, mutta myös vastuuta.

Joskus voi olla paljonkin sellaisia kursseja, joilla pakollisia luentoja, harjoituksia tms. ei paljon järjestetä, tai ei juuri lainkaan, vaan kurssi suoritetaan joko tenttimällä, jollakin harjoitustyöllä (henkilökohtaisella työllä tai ryhmätyöllä) tai jotenkin muuten. Silloin saattaa hyvinkin olla paljon vapaa aikaa. Joskus taas saattaa olla paljon läsnäolopakollisia luentoja, harjoituksia yms. silloin päivät voivat olla hyvinkin pitkiä.

Sivuaineista voisin sanoa sen verran, että kaikilla aloillahan ne eivät välttämättä ole pakollisia tai pakollisia sivuaineopintoja on vähän, muutaman peruskurssin verran. Joillakin aloilla saattavat opinnot koostua pääosin vain pääaineen opinnoista.

Opinnot tehdään suurimmaksi osaksi itse kotona, ei luennoilla istumalla. Eikö peruskursseilla ole oppikirjoja luettavaksi tai oma-aloitteista tiedonhakua, harjoituksia, esseitä jne. tehtäväksi? Epäilen, että pian huomaat hukanneesi netissä sen ajan, joka olisi pitänyt käyttää näihin. Muutenkin asiat voi opetella kurssin aikana eikä tenttiä edeltävänä iltana. Ota tavoitteeksi osata muutakin kuin minimivaatimukset. Aina voi oppia enemmän ja laajentaa näkökulmaa.

Jos nyt kuitenkin saat kuvaamallasi velttoilulla vain parhaita arvosanoja tältä syksyltä, mikään ei estä jatkossa ottamasta enemmän kursseja ja valmistumasta vaikka kahdessa vuodessa. Eivät ne jatkokurssit aina vaadi esitietoja, joita huippuälykäs opiskelija ei pystyisi itse hankkimaan.

"Ota tavoitteeksi osata muutakin kuin minimivaatimukset. Aina voi oppia enemmän ja laajentaa näkökulmaa."

Jep. Näin juuri. Aloittaja, lue tosiaan kurssivaatimusten lisäksi muuta aiheeseen liittyvää (esim. oppiaineesi klassikoita, joita ei kaikkia kuitenkaan ole opintojen kurssivaatimuksissa tai niitä luetaan valikoiden), tai laajenna muuten osaamistasi. Omatoimisuutta!

Ja tosiaan, kyllä aineopintojenkin kursseja voi ottaa jo, vaikkei perusopinnot ole kasassa. Usein aine- ja syventävien opintojen kurssien kohdalla mainitut pohjatiedot ovat suosituksia, eivät vaatimuksia, ja usein ainakin joitain aine- ja jopa syventäviä opintoja voi suorittaa silloin, kun itse haluaa.

Muistan omilta opiskeluajoiltani yhden kaverin, joka teki ison osan syventävistä jo parin ensimmäisen vuoden aikana. Tosin häneltä sitten puuttui tutkinnon loppuvaihessa kyllä joitakin perusopintojen kursseja, ja siinä vaiheessa niitä on tietysti todella tylsä tehdä. (Toki jossain aineissa voi olla tiukempaa ja jotenkin valvottuakin, että kurssit suorietaan tietyssä järjestyksessä.)