Tuli tänään käytyä lapsettomuuteen liittyen lääkärissäja nyt sitten kaikki alkaa.. Kierron alkupäivinä verikoe, kierron 10-12 munatorven aukiolotutkimus (kuulemma hieman kivulias) lääkärin mukaan. ja sitten kierron loppupuolella taas verikokeet. Ja mieheltä spermanäyte. En tiedä mikä on tällä hetkellä mieliala, hieman pelottaa mutta samalla toiveikas olo. Kertokaa kokemuksia tuosta munatorven tutkimuksista. Sattuiko jne? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia asiasta :)
Tästä se alkaa sitten
Saadaanko me lapsia
11352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aukiolotutkimus on ikäväntuntuinen, lähinnä kova paineen tunne alavatsassa, mutta kyllä sen kestää. Vähän epäreilua vaan siihen verrattuna, mitä mies "joutuu" tekemään tutkimuksia varten ;) Meillä selvisi silloin heti, että lapsettomuuden syy oli nimenomaan tukkeutuneet munatorvet. Haluan rohkaista sinua, että meillä ensimmäiset hoidot onnistui (IVF) ja meille syntyi terve poika, joka nyt reilun vuoden. Joten tsemppiä kovasti teille. Hoidot ovat aina rankkoja ennenkaikkea henkisesti, kun on niin monta hoitovaihetta ja odottelua, odottelua, odottelua..
Tähystettiinkö sulla sitten munatorvet? Meille lääkäri sanoi että jos ne on tukossa niin ne sitten tähystetään ja avataan. Mutta joo, siis soitin tänään polille ja kävin varailemaan aikaan niin kappas, ei heillä ole silloin lääkäriä paikalla kun voisi mulle sen aukiolotutkimuksen tehdä. Eli siirtyy ensi kierrolle. Pieni vitutus päällä koska oisin halunnut nämä tutkimukset mahd. pian alta pois. Tekisi mieli luovuttaa ja tyytyä tähän kohtaloon.
Olin niin shokissa silloin, kun jäi mieleeni vain ne lääkärin sanat, että ette voi koskaan saada lapsia luonnollisella tavalla. En edes muista oliko puhetta, että ne tähystettäisiin, avattaisiin tai edes yritettäisiin avata. Meille ainoa hoito kerrottiin olevan siis koeputki. Ymmärsin, että se avaaminen olisi sen verran kivuliasta ja hankalaa.
Mutta turha sinunkaan sitä on vielä surra, jos vaikka ei olisikaan tukossa.
On kyllä aina todella rasittavaa, jos joutuu odottamaan seuraavaan kiertoon itsesä riippumattomista syistä. Käymme siis hoidoissa julkisella. Mutta älä luovuta, kovasti voimia ja tsemppiä.
Ei kai niitä munatorvia voi avata!? Jos vaikka aukeaa osittain ja alkio jäisi siihen killumaan, niin kohdunulkoinen raskaushan se siinä. Ehkäpä ymmärsit väärin tai jos saat vielä hyvän selityksen miten ne avataan, niin kertoisitko.
Kyllä niitä leikkauksia tehdään, googlailin vähän ja esim. tällaista tietoa löytyi:
Munanjohtimista johtuvaa hedelmättömyyttä voidaan joskus hoitaa kirurgisesti, mutta jos se ei ole mahdollista tai leikkaus epäonnistuu, keinohedelmöitys voi tarjota ratkaisun ongelmaan. Munanjohdinten leikkaus on iso, nukutuksessa tehtävä toimenpide, joka kestää usein monta tuntia. Leikkaus tehdään yleensä mikroskoopin avulla. Leikkaus onnistuu noin 45 %:lla potilaista, jos tukos on munanjohtimien kohdunpuoleisessa päässä, mutta vain 20–25 %:lla, jos tukos on munanjohtimien ripsupäässä munasarjojen lähellä. Useimpien munanjohdinleikkausten jälkeen myöhemmän kohdunulkoisen raskauden riski on suurentunut.
E
Nyt on munatorven aukiolotutkimus takana päin ja molemmat oli auki :) MIKÄ HELPOTUS! ja munarakkulakin löytyi.. kai tää mun kroppa sit jotain tekee kun ovis tikku näytti tänää plussaa. No vieläkun saadaan miehen tulokset niin ollaan viisaampia.
Hienoa, mukava kuulla. Toivottavasti pian tärppää!
Taas on jotenkin mieli maassa, menkkamaisia oireita ollut jo pari päivää. Tiistaina olisi loppukierron verikokeet. Minulla muutenkin epäsäännöllinen kierto 25-30pvä. Toiv. kerkeen nyt noihin verikokeisiin. On tää vaan niin ahistavaa välillä kun koko ajan tarkkailee omaa kehoaan. Miksi ei osaa vaan olla ajattelematta koko asiaa? Mies tuskailee omia tuloksia.. saisi nekin alkaa tulemaan jotta päästään polille varaamaan aikaa.
Oliko munatorven aukiolotutkimus kivulias?
Meillä lapsen yrittämistä takana 2 vuotta, eikä lasta kuulu. Viime talven ja kevään aikana kävimme molemmat mieheni kanssa tutkimuksissa. Mieheltä siis spermatutkimus, jonka mukaan meillä olisi normaalit mahdollisuudet saada lapsia. Minustakaan ei löytynyt mitään vikaa, joten aloitettiin clomit. Nyt viisi kiertoa clomeja takana eikä vieläkään tärpännyt. 8 kiertoa pitäisi syödä ja jos ei tärppää niin sitten tutkitaan lisää. Todella turhauttavaa odotella.
Itse en kokenut sitä kivuliaaksi, mutta on yksilöllistä. Ei kannata etukäteen jännittää ja toimenpiteen aikana koittaa vaan olla rentona. Minulla koko toimenpide kesti vain muutaman minuutin. Toivottavastii teillä kohta tärppää :)
Yksilöllistä on varmasti se, miten kipeältä tuntuu. Ja riippuu varmaankin myös siitä, onko ne tukossa vai ei. Itsellä kun oli, niin ei se kyllä kivalta tuntunut. Mutta tosiaan se ei kauaa kestä. Mies piti kädestä, niin kyllä siitä selvittiin :)
Paljon voimia odoteluihin! On aina ikävää, jos varsinaista syytä lapsettomuuteen ei löydy.