Voisitteko hieman auttaa tällästä kasiluokkalaista? :D
Itellä ei todellakaan mitään matikkapäätä ole, ainakaan soveltavien tehtävien osalta... Onhan nää seiskan kolme kurssii ollu tasasesti ysiä ja kasin ekaltaki luultavasti tulee, mut tuntuu et tää matikka vaa ei oo se mun vahvuus.
Antaako lukion pitkä matikka siis paljonkin hyötyä myös selaisillekkin aloille, jossa sitä ei erityisemmin tarvita?
Kiitos paljon jos autatte!! :)
Itellä ei todellakaan mitään matikkapäätä ole, ainakaan soveltavien tehtävien osalta... Onhan nää seiskan kolme kurssii ollu tasasesti ysiä ja kasin ekaltaki luultavasti tulee, mut tuntuu et tää matikka vaa ei oo se mun vahvuus.
Antaako lukion pitkä matikka siis paljonkin hyötyä myös selaisillekkin aloille, jossa sitä ei erityisemmin tarvita?
Kiitos paljon jos autatte!! :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei tuo mikään selitys ole, ettei muka ole matikkapäätä. Totta kai lahjakkuus voi auttaa, mutta voit paikata sitä tekemällä kovemmin töitä. Teetkö paljon töitä matikan eteen? Miten luet kokeisiin?
Älä nyt masennu ainakaan tästä, mutta kyllä matikka on varmasti yleisellä tasolla tärkein lukioaine. Tietysti ala vaikuttaa, mutta ei loogisen ajattelun kehittäminen voi ketään haitata olipa ala mikä hyvänsä.
Ala siis tehdä kovemmin töitä matikan parissa, yritä ymmärtää sinulle opetetun asian perimmäinen tarkoitus heti kättelyssä.
jos oot mummonperseenpyyhkijäksi lähdössä niin et tarvitse pitkää matikkaa
Pitkä matikka on aivan yliarvostettua. Harvalla sille käyttöä löytyy. Useimmille riittää hyvin, kun osaa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä hieman prosenttilaskua.
Hyvinhän se näkyy myös taloudessa. Onneksi pääministerimme lyhyellä matikalla on saatu loistavia ehtoja tukipaketteihin. Vielä kun saataisiin se niskalenkki markkinavoimista, niin nähdään kuinka turhanpäiväistä on matikan ymmärtäminen käytännössä.
"Pitkä matikka on aivan yliarvostettua. Harvalla sille käyttöä löytyy. Useimmille riittää hyvin, kun osaa yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä hieman prosenttilaskua."
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa sitä tuntuu tarvitsevan kaikki, koska kaikki joutuu lukemaan sitä tilastotiedettä vaikkakin aika vähän... Tuntuvat kaiken maailman S-tietelijät olevan ongelmissa sen kanssa.
Tekniikka, talous, lääketiede, luonnontieteet, humanistiset tieteet jotka selittävät tilastojen perusteella jotakin... Kyllä siihen yllättävän monessa paikassa törmää.
Paras lohkaisu matikan opiskelusta on se, että "matematiikalla mittaamme ketkä oikeasti on fiksuja ja ketkä ei".
"Hyvinhän se näkyy myös taloudessa. Onneksi pääministerimme lyhyellä matikalla on saatu loistavia ehtoja tukipaketteihin. Vielä kun saataisiin se niskalenkki markkinavoimista, niin nähdään kuinka turhanpäiväistä on matikan ymmärtäminen käytännössä."
Pääministeri kun tässä maassa ei niitä ehtoja kirjoittele, ne on valtiovarainministeriön, Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien ja IMF:n väki jotka ne kirjoittelevat. Jos otetaan näkemystä, Deutsche Bundesbank ne sanelee. Olisi kiva tietää miten niistä markkinavoimista oikein niskalenkki otetaan, koska aina kun on yritetty niin turpiin on tullut. Esimerkiksi muuan "globaalin talouden asiantuntijan" mukaan valtion menot voidaan rahoittaa keskuspankkirahalla kun M0 aggregaatti on halvempaa kuin markkinaraha. No, tätähän on yritetty monta kertaa ja lopputuloksena on aina ollut rahan täydellinen romahtaminen eli hyperinflaatio ja talouskaaos. Mikä nyt muuttuisi? Eri asia on se, että miten paljon näitä asioita voidaan matematiikaksi kirjoittaa...
"Ei tuo mikään selitys ole, ettei muka ole matikkapäätä. Totta kai lahjakkuus voi auttaa, mutta voit paikata sitä tekemällä kovemmin töitä."
Pakko todeta, minä en lukiossa tajunnut laskennosta juuri mitään. No, jouduin opiskelemaan pikkusen matematiikkaa yliopistossa (sivuaineen verran; pääaine-opinnot menossa muun puuhastelun ohessa) ja en oikein taida ymmärtää sitä vieläkään.
Kyllä ne pakolliset tilastotieteen kurssit saa hoidettua ihan lyhyen matikan pohjalta, ainakin jos se on suoritettu hyvin.
Eri asia on, johtaako jossain vatsikassa opiskelu millekään järkevälle työuralle.
"Kyllä ne pakolliset tilastotieteen kurssit saa hoidettua ihan lyhyen matikan pohjalta, ainakin jos se on suoritettu hyvin."
Ehkä, niin sen pitäisi olla. Kokemuksesta voin sanoa, että hankalaa näyttää olevan. Onko oikeasti, en tiedä.
"Eri asia on, johtaako jossain vatsikassa opiskelu millekään järkevälle työuralle."
Löytyy sieltä muun muassa taloustiedettä ja tilastotiedettä harrastavia. S-tieteet on asia erikseen.
On varmaan niin, että monilla niistä, jotka valitsevat lukiossa lyhyen matikan ja keskittyvät humanistisiin aineisiin, ei yksinkertaisesti opiskelumotivaatio riitä edes sen vertaa, että pärjäisivät hyvin siinä lyhyessä matematiikassa. Tämä sitten kostautuu yliopisto-opinnoissa.
Motivoituneemmat valitsevat yleensä pitkän matematiikan, vaikkeivät olisi juuri tippaakaan matemaattisesti lahjakkaita.