Digitaalisuuden mukana koko valokuvaus on mennyt päälaelleen.
Ennen ei rungolla ollut mitään merkitystä, kunhan suljin toimi oikein. Huonoimmallakin rälläkällä sai superkuvia, kun oli "super" objektiivi ja hyvä filmi.
Nyt on tilanne muuttunut. Digikameroissa soittaa runko ensiviulua, muut osat vikisee perässä. Kenno ja kuvaprosessori ratkaisee kuvanlaadun objektiivista huolimatta.
http://www.dpreview.com/news/2013/09/30/can-computer-corrections-make-simple-lenses-look-good?utm_campaign=internal-link&utm_source=news-list&utm_medium=text&ref=title_0_2
Ennen ei rungolla ollut mitään merkitystä, kunhan suljin toimi oikein. Huonoimmallakin rälläkällä sai superkuvia, kun oli "super" objektiivi ja hyvä filmi.
Nyt on tilanne muuttunut. Digikameroissa soittaa runko ensiviulua, muut osat vikisee perässä. Kenno ja kuvaprosessori ratkaisee kuvanlaadun objektiivista huolimatta.
http://www.dpreview.com/news/2013/09/30/can-computer-corrections-make-simple-lenses-look-good?utm_campaign=internal-link&utm_source=news-list&utm_medium=text&ref=title_0_2
Vastaukset 33
Vanhimmat
En nyt vielä hirveästi hurraisi tuolle järjestelmälle, sen tuloon menee vielä vuosia jos se yleensä tulee.
Minä edelleen arvostan hyviä optiikoita ja keskinkertaisempikin runko kelpaa. Objektiiveihin kannattaa satsata koska ne säilyvät vaikka rungot koko ajan kehittyvät ainakin pikseleiden ja ohjelmien suhteen.
Yksi linssi saattaisi olle etuna ainakin valovoimassa koska rajapintoja olisi vain 2 kymmenen (kymmenien) sijaan.
"Kenno ja kuvaprosessori ratkaisee kuvanlaadun objektiivista huolimatta"
Aika bold statement. Siinä saa olla vaikka millainen kuvaprosessori, mutta jos valovoima ei putkessa riitä niin se ei riitä. Esimerkiksi liikkuvan kohteen kuvauksessa.
Sovitaanko nyt kuitenkin niin että molemmat, runko ja objektiivi, vaikuttaa siihen kuvan laatuun.
Ja kameran softa ratkaisee kuvanlaadun objektiivista ja kennosta huolimatta.
Sitten media ratkaisee kuvalaadun objektiivista, kennosta ja softasta riippumatta.
Mutta lopuksi katsojan näköaisti ja asenteet ratkaisee kuvanlaadun objektiivista, kennosta, softasta ja mediasta riippumatta.
Eli kaikki on turhaa paitsi purjehdus.
Mitenkäs se runko sitten vaikuttaa?
– kenno
– kuvausote
– rungon paino
– kuvanvakaaja
– jotkut pitävät kameran softaa runkona
– erillinen digiperä (PhaseOne tms) rungon takana
– entä kamera jossa kenno on objektiivin osa
– ?
Odotan kameraa jossa kennoa (ja softaa) voi vaihtaa kuin muistikorttia (=kameran päivitys).
Mutta kun fysiikan ja optiikan lait eivät ole kumminkaan muuttuneet?
Eikä Nokian käsipuhelinkamera todellakaan ole kunnon järjestelmäkameran
veroinen vaikka noin mainostetaankin.
Tilannehan on ollut jo kauan niin että, aika huonostakin kuvasta saadaan
käsittelemällä jotenkin siedettävä.
Valitettavasti pohjana on aina alkuperäinen otos joka ei ehkä ole kovin häävisti otettu.
Mitkään välineet eivät auta jos kuvaaja ottaa huonoja kuvia.
Minä ymmärrän vähän valokuvauksesta mutta eikö se oo niin että täys kennosella saa laadukkaampia kuvia kun kropilla vai miten se oli? Mix niitä täyskennosia muuten ostetaan?
Joo ja tuo mitä sanotaan täyskennoiseksi on siin n. toiseksi pienin järjestelmäkameran kennokoko. Ne laadukkaamman kuvan kennokoot on ns. keskikoon kameroissa. Mix niitä keskikokoisia muuten ostetaan?
Kennokoon kasvaminen kasvattaa kameran hintaa ja yleensä myös kuvan laatua ainakin kohinan suhteen jos pysytään samassa pikselimäärässä. Iso kenno antaa kuitenkin aina mahdollisuuden pikselimäärän kasvattamiseen ja siten aina vaan suurempien valokuvalaatuisten tulostusten tekemiseen joita mainokset kaipaavat ensisijassa.
Keskikoon kameroiden pitkät lasit saattavat olla kiven takana monestakin syystä joista hinta ja massa eivät liene ne vähäisimmät.
Kun kennoa kasvatetaan kasvaa kaikki, runko, optiikka, tiedostojen koko ja hintakin sekä repun koko. Siinä varmaan syy miksi tyydytään paljolti kroppiin ja jopa pienempiin kennokokoihin huolimatta siitä, että keskikoon kameralla saisi laadullisesti huimia kuvia joista voisi tulostaa tapettia makuuhuoneen seinään jos vain kirjoituspöydälle mahtuisi tapettitulostin.
”… saisi laadullisesti huimia kuvia joista voisi tulostaa tapettia makuuhuoneen seinään jos vain kirjoituspöydälle mahtuisi tapettitulostin”
Tuosta herää tietysti kysymys minkä kokoisia kuvia harrastelijat yleensä tulostavat? Onko yleisin ”tuloste” pieni läiskä netissä?
Epäilen, että tavis harrastelija ei koskaan valitse kameraansa tulostustarpeen (koko) mukaan. Kyllä meitä ajaa ihan toisenlainen kiima. Taitaa useimmat meistä yrittää paikata osaamattomuuttaan kameraa vaihtamalla ja muilla on ensisijalla kameran näyttöarvo – on hienoa olla kultapossukerhon jäsen (siksi kai minullakin on Leica).
Mutulla väitän, että maailman parhaita valokuvia on kuvattu ihan kaikenlaisilla kameroilla Lomosta palkkiin.
No kai se yleisin "tuloste" on siinä näytöllä reilun parin kymmenen tuuman koossa vajaan parin megapikselin resoluutiolla? Netistäkin harrastelijat kai katselee monesti toisten harrastelijoiden kuvia suunnilleen vastaavina "tulosteina" esim. flickr:n, 500px:n tms. sivujen kautta.
Tietyissä olosuhteissa täys kennosella on mahdollista saada teknisesti laadukkaampia kuvia kuin kropilla mutta ei kalliimpi kamera tee tollosta parempaa kuvaajaa. Six niitä täyskennosia kuitenkin ostetaan...
Pääosa kuvista varmasti jää tasolle jossa 5Mpix on liioittelua. Itse kuitenkin teen ajoittain aina muutamista A3 kokoisia sekä kroppaan kuvia jälkikäteen koska riittävän pienikulmainen putki vielä odottelee löytymistään.
Minulla ei ole Leicaa enkä ole kultapossukerhon jäsen vaan valokuvauskerhon.
Mix ostetaan ns. täyskennoisia vaikka se on n. toiseksi pienin kennokoko järkkäreissä. Tietyissä olosuhteissa kskikokoisella on mahdollista saada teknisesti laadukkaampia kuvia kuin täyskennoisella. Mix joku ostaa noita minikokoisia ”täyskennoisia”?
Harrastelija ostaa täyskennoisen pelkästään rehvastelutarkoituksessa. Se on arvoton jos ei pääse kertomaan muille omistavansa sellaisen e…n jatkeen. Keskikoon kameroiden omistajilla ei näytä olevan vastaavaa alemmuuskompleksia.
Niinsanottu täyskenno ei ole toiseksi pienin kenno, lue nyt sen verran että tiedät edes smistä on kyse.
Kappalemääräisesti varmaankin 99% kameroista käyttää 24*36mm pienempää kennoa, järjestelmäkameroistakin 90%.
Kinofilmin kokoinen kenno näyttäisi olevan juuri sopiva kompromissi laadun ja kennokoon välillä, kompromissi josta laadun parantaminen heikentää liki välittömästi hinta/laatusuhdetta ja mukana kannettavuutta.
Taitaa se asennekompleksi olla jossain pikkuknnoisten pulella?
Kun puhutaan tavallisen kansan järkkäreistä niin silloin ei tarkoiteta keskikoon tai suurempia koska ne ovat ammattilaiskamaa.
Kropilla, kuten Nikon D7100 ja sen edeltäjät joiden kroppikerroin on luokkaa 1,5 saa hyviä kuvia. Isosta eli Nikonin Fx kennosta on muutama hyöty jotka saattavat puoltaa sellaisen ostamista. Laajakulmien näkökenttä on huomattavasti laajempi. Otetaan vaikka 16 mm optiikka niin kropissa sen kuvakulma vastaa Fx:n 24 mm opptiikkaa, aika monen asteen kulmaero eli maisema on suppeampi.
Isompaan kennoon saadaan samalla pikselimäärällä pelattaessa Fx kokoon huomattavasti suuremmat pikselit elöi paremmat kohinaominaisuudet.
Onhan sitä syytä jo nopissakin. Minä tunnustan haluavani seuraavaksi D800 rungon kaveriksi nykyiselle D7100 rungolle. Ihan kuvausominaisuuksien vuoksi en leveilyn vuoksi.
Näin kerran yhden naiskuvaajan, jolla oli taivaallisen hyvä runko.
"Näin kerran yhden naiskuvaajan, jolla oli taivaallisen hyvä runko. "
oliks iso kennokoko?
Väitän että, kyse
kropin ja täydenkennon välillä on yhä yleensä enimmiten hinnasta eli rahasta.
Sillä vaikka on halventunut niin edelleenkin suuremman kennokoon valmistaminen
maksaa ja näinollen karkeasti arvattuna Isokennoinen UUSI ei ihan PRO järkky kamera on noin melekein
puolet kalliimpi kuin se aiempi C-kennoinen saman valmistajan malli.
Ja sillä useampien satastenkin.hinnanerollakin on merkitystä aika monelle kameranostajalle vaikkei kaikille niin ehkä suurimmalle osalle.
Höh ... kuvahan on näiden osalta yhtä hyvä kuin huonoin linkki ketjussa. Jos on riittävän hyvä opiska ja riittävän hyvä runko, niin kuva ei ole koskaan laitteista kiinni vaan kuvaajasta.
Hyvät kuvaajat näkevät kuvan ensin. Keskinkertaiset vain räpsivät ja tilastollisuus pitää huolen lopulta.
"Jos on riittävän hyvä opiska ja riittävän hyvä runko, niin kuva ei ole koskaan laitteista kiinni vaan kuvaajasta."
Mikä on sitten se "riittävä"?
Ansel Adams tasoiset kuvaavat pystyvät varmasti ottamaan pokkarilla tai "lelukameralla" sen tason kuvia joita voidaan ripustaa galleriaan kun taas tavallinen tallaaja ei saa siedettävää lopputulosta vaikka näpeissa olisi "maailman paras kamera".
Pullonpohjallakin saa kuvia, kunhan perä pelaa.
http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm
Sehän ei o0llut linssinä enää ihan pelkkä pullonpohja vaan pullonpohjasta hiottu linssi. Pullonpohjaa sellaisenaan linssinä käytettäessä tuskin saadaan mitään kovin kuvana käyttökelpoista mutta sitähän taide useimmiten on.
"Sehän ei o0llut linssinä enää ihan pelkkä pullonpohja vaan pullonpohjasta hiottu linssi."
siinä oli siis osa pullon pohjaa.
Kyllähän se niin on että, kokonaisuus ratkaisee niin runko kun objektiivi mutta ennenkaikkea kuvaaja. Ja eritarkoituksiin voikin sitten olla erilaisia siihen
hyvin sopivia kuten myös täysin sopimattomia kokonaisuuksia.
Missääntapauksessa kaikki ei sovi kaikkeen kuvaukseen hyvinkään tai huonosti.
Eivätkä kaikki osaa kuvata kaikkea ainakaan hyvin millään välineillä kun eivät
edes kaikki osaajat parhailla.
Väittäisin että, sillä mikä on kameran takana ja tai/edessä on yhä ratkaiseva merkitys vaikka kuvausvälineet olisivat millaiset ja tekisivät teknisessämielessä
loistavia kuvia.
Tuohon alkuperäiseen väitteeseen oma mielipiteeni on, että optiikka tekee kuvan ja kenno tallentaa sen. Halvankin järjestelmäkameran kenno kykenee kyllä tekemään tarkkaa jälkeä, joten optiikka on runkoa tärkeämpi.
PS. Ehkä olen vanhanaikainen mutta minusta kuva tulee kamerasta, ei kuvankäsittelystä. Minun mielestäni tuosta kuvaterävyyden parantamisesta, bokehin lisäämisestä ja värien parantamisesta on valokuvaus kaukana.
"Ehkä olen vanhanaikainen mutta minusta kuva tulee kamerasta, ei kuvankäsittelystä."
Kuva tulee kamerasta... Joo, siinä tapauksessa että sitä näytetään ihmisille vain ja ainoastaan sen kameran näytöltä. Muussa tapauksessa se kuva tulee kyllä joko vedostamalla, tulostamalla tai projisoimalla, ja kaikkiin näihin liittyy se kuvankäsittely hyvinkin oleellisena tekijänä. Tai minä en ainakaan ole vielä törmännyt sellaiseen kameraan joka osaisi lukea ajatukseni ja sen pohjalta tuottaa haluamani kaltaisen lopputuloksen.
Hakeutua hoitoon.
Voisit saada apua Besserwisserismiisi ja muutoinkin ynseään olemukseesi.
Mitä vittua sinä hourit? Se kuva tulee tosiaankin tasan tarkkaan siitä kuvankäsittelystä eikä kamerasta, kuten jo aikaisemmin sanoin. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa?
Ennen kaikkea se piti paikkaansa filmiaikana, jolloin suoraan kamerasta ei kuvaa pystynyt mitenkään käsittelemättä katsomaan, jos ei polaroideja oteta huomioon, ja niidenkin emulsioissa oli toki sen verran eroa että merkkiä vaihtamalla sai erilaista jälkeä aikaiseksi.
Se on sitten vielä niinkin, että digikamerasta tuleva kuva ei tule objektiivilta eikä kennolta vaan kameran kuvankäsittelyohjelmasta.
Tavallaan digitaalisesti käsittelemätön kuva ”tulee kamerasta” vain optisesta etsimestä, mutta se ei ole sama kuva joka tallentuu kennolta muistikortille ja sen voi nähdä ilman kameraakin.
Kyllä se "suoraan" tulee se kuva optiikan opastamana kennolle joka muokkaa sen analogiseen sähköiseen muotoon pikseli kerrallaan joskin ne toimivat osin rinnakkain. Kuva viedään analogisena prosessorille joka tekee siitä digitaalisen. Tätä kuvaa me sitten kuvankäsittelyohjelmalla käsittelemme tietokoneellamme.
Kameran optinen etsin ei tavitse mitään ditaalista vaan kuva paremmissa kameroissa tulee peilin ja prisman kautta kuvaajan silmään ja halvemmissa tuo prisma on korvattu peileillä. Monitorietsin jota käytetään peilittömissä pellekameroissa ei ole optinen etsin vaan perustuu monitoriin.
Kyllä moni filmille kuvaava "kikkailee" vielä kehitysvaiheessa kun itse filmejä kehittelevät. Tämä vastaa kuvankäsittelyssä "kikkailua".
Isokennosen ongelma on siinä, että hyviä laseja on rajallinen määrä. Tosin tuntuu uskomattomalta, että pelkät foorumien "arvostelut" tai mielipiteet liiaksi määrittelevät jonkin linssin arvon. Itselläni on erittäin hyviä kokemuksia ja olen jopa näyttelykuvia tehnyt ihan "sylykykuppilaseilla" Enemmän tympii, että menin näihin L-sarjalaisten halpaan ja myin huippulasit pois. (Tamron)
Jos isokennoisella tarkoitetaan Nikonin Fx eli kinoruudun kokoa niin kyllä lasitavaraa löytyy sekä hyvää että vähemmän hyvää. Ainakin Nikonille saa Nikkorin lisäksi Tamronin ja Sigman laseja joissa löytyy osin ihan "helmiäkin" joiden hinta on vain osa Nikkorin hinnoista. Sen vuoksi ei kannata jättää Fx kennoista ostamatta. Rahaa niihin tosin saattaa upota enemmän kuin kroppilaseihin joita tehdään suurempina sarjoina ja jotka ovat myös keveämpiä.