Tulee aina mieleen kaikenlaista jota tekisi mieli jakaa. Minusta ei ole näitä nyt rakentelemaan joten ideoin vain ja huutelen huvikseni täällä. Anteeksi joidenkin ideoiden tyhmyys mutta nekin kannattaa tuoda esiin. Ehkä ne eivät olekaan tyhmiä vaan vain jalostamattomia.
-Nostoköliä voisi olla mahdollista käyttää ankkurina. Tarpeeksi vain narua perään ja lasketaan se reijästään pohjaan asti. Alareunassa saisi olla jotkut pienet vaaka-palikat ottamaan pitoa pohjasta mutta ei se paljoa vaadi jos ankkuri muutenkin painaa vaikkapa 300 kg, ja pohjaan laskettuna tuo paino on toisaalta pois veneestä joten vähemmän kiinni pidettävää. Vaatisi veneeseen kunnon vinssin nostoa varten mutta kyllä kai sellaisia rakentelee. Se voisi olla mieluummin kannella. Kölin osuminen reikään ei kai vaadi muuta kuin että nostonaru on jaettu kölin kumpaankin reunaan kiinni ja siitä muuttuu yhdeksi köydeksi, kyllä se siinä nostaessa sitten suuntansa löytää. Koska köli on melko keskellä venettä, vene saattaisi ankkuria nostettaessa laahautua sivuttain ankkuria kohti. Tämä hankaloittaa nostoa ja aiheuttaa köyden hankautumisen köliaukon sivureunaan joka voi olla terävämpi kuin etureuna, tosin tässä mallissa reunat olisi niin pyöristetyt kuin mahdollista ja ehkä väliin saisi jonkun ohjaimenkin työnnettyä.
-Aaltovoimala keulaan. Sellainen vähän keulan muotoinen aura eteen, ylhäältä saranoitu. Aina kun tämä osuu aaltoihin, se pyörittää sähkövoimalaa joko suoraan mekaanisesti tai pumppaamalla vettä turbiinin läpi. Ideana olisi tämän avulla myös pehmentää veneen osumista aaltoihin mikä parantaisi vauhtia, ja karille ajossa tai rantautumisessa se ehkä myös pehmentäisi? Tosin laite voisi olla melko pienikin eikä kovin pelastava missään karilleajo tilanteessa. Veden virtausta se myös voisi toisaalta häiritä.
-Bulbi eli kölin paino voisi hyvin sojottaa pitkälle eteenpäin kölin alareunassa niin että se karille osuessaan tyssääntyy tai vääntyy pehmentäen iskua. Ehkä siinä olisi jopa vettä täynnä oleva mäntärakenne, kuin iskunvaimennin.
-Septi- ja juomavesitankit voisi olla rakennettu keulaan niin että keulan puhkeaminen karilleajossa tekisi tulvan näihin säiliöihin mutta ei veneen sisälle asti. Tällaisia ehkä onkin olemassa?
-Voisiko maston sisässä olla tanko joka lasketaan pohjan läpi alas ankkurointia varten matalassa vedessä? Ehkä se pitäisi pystyä jotenkin ruuvaamaan pohjaan. Tämä on muutenkin ehkä vähemmän hyvä idea.
-Sisämoottori on hyödyllinen. Voisiko sitä käyttää muuhunkin kuin liikkumiseen? Olisiko se voimanlähteenä erilaisiin työkaluihin tai keittiölaitteisiin, siitähän saisi dremel-tyyppiseen laitteeseen voimaa ihan vaan sellaisen letkun avulla jossa vaijeri sisällä. Kunnon ulkomaanseikkailija tai veneessään asuva ihminen voisi arvostaa tätä. Moottorissa olisi voimaa nostoköli-ankkurin nostamiseen jos osaisi sen sopivasti valjastaa siihen käyttöön.
-Nostoköliä voisi olla mahdollista käyttää ankkurina. Tarpeeksi vain narua perään ja lasketaan se reijästään pohjaan asti. Alareunassa saisi olla jotkut pienet vaaka-palikat ottamaan pitoa pohjasta mutta ei se paljoa vaadi jos ankkuri muutenkin painaa vaikkapa 300 kg, ja pohjaan laskettuna tuo paino on toisaalta pois veneestä joten vähemmän kiinni pidettävää. Vaatisi veneeseen kunnon vinssin nostoa varten mutta kyllä kai sellaisia rakentelee. Se voisi olla mieluummin kannella. Kölin osuminen reikään ei kai vaadi muuta kuin että nostonaru on jaettu kölin kumpaankin reunaan kiinni ja siitä muuttuu yhdeksi köydeksi, kyllä se siinä nostaessa sitten suuntansa löytää. Koska köli on melko keskellä venettä, vene saattaisi ankkuria nostettaessa laahautua sivuttain ankkuria kohti. Tämä hankaloittaa nostoa ja aiheuttaa köyden hankautumisen köliaukon sivureunaan joka voi olla terävämpi kuin etureuna, tosin tässä mallissa reunat olisi niin pyöristetyt kuin mahdollista ja ehkä väliin saisi jonkun ohjaimenkin työnnettyä.
-Aaltovoimala keulaan. Sellainen vähän keulan muotoinen aura eteen, ylhäältä saranoitu. Aina kun tämä osuu aaltoihin, se pyörittää sähkövoimalaa joko suoraan mekaanisesti tai pumppaamalla vettä turbiinin läpi. Ideana olisi tämän avulla myös pehmentää veneen osumista aaltoihin mikä parantaisi vauhtia, ja karille ajossa tai rantautumisessa se ehkä myös pehmentäisi? Tosin laite voisi olla melko pienikin eikä kovin pelastava missään karilleajo tilanteessa. Veden virtausta se myös voisi toisaalta häiritä.
-Bulbi eli kölin paino voisi hyvin sojottaa pitkälle eteenpäin kölin alareunassa niin että se karille osuessaan tyssääntyy tai vääntyy pehmentäen iskua. Ehkä siinä olisi jopa vettä täynnä oleva mäntärakenne, kuin iskunvaimennin.
-Septi- ja juomavesitankit voisi olla rakennettu keulaan niin että keulan puhkeaminen karilleajossa tekisi tulvan näihin säiliöihin mutta ei veneen sisälle asti. Tällaisia ehkä onkin olemassa?
-Voisiko maston sisässä olla tanko joka lasketaan pohjan läpi alas ankkurointia varten matalassa vedessä? Ehkä se pitäisi pystyä jotenkin ruuvaamaan pohjaan. Tämä on muutenkin ehkä vähemmän hyvä idea.
-Sisämoottori on hyödyllinen. Voisiko sitä käyttää muuhunkin kuin liikkumiseen? Olisiko se voimanlähteenä erilaisiin työkaluihin tai keittiölaitteisiin, siitähän saisi dremel-tyyppiseen laitteeseen voimaa ihan vaan sellaisen letkun avulla jossa vaijeri sisällä. Kunnon ulkomaanseikkailija tai veneessään asuva ihminen voisi arvostaa tätä. Moottorissa olisi voimaa nostoköli-ankkurin nostamiseen jos osaisi sen sopivasti valjastaa siihen käyttöön.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Äkkiä katsottuna ainoastaan tuo bulbin edessä oleva vaimennin vaikutti ainoalta käyttökelpoiselta/jatkojalostuskelpoiselta idealta. Sen tyyppisiähän on jo olemassa eli kölin etureunassa on ontto kumi (joka täyttyy vedellä) ja törmäyksessä vaimentaa iskua. Ovatkohan ne yleistyneet?
Hauskoja ajatuksia! Lisää tällaisia, näin ne isot keksinnöt syntyy. Tosikot jo alaspeukuttaa kun mielikuvitusta on tasan nolla.
Purjeveneen moottori voisi tosiaan olla monipuolisempi. Se on enimmän osan ajasta hiljaista ja turhaa massaa. Hybridejä jo toki on ja moottori voisi silloin olla enemmänkin agregaatti (10-15kW ?) akuille ja työkaluille. Paineilmakompressorin kytkeminen moottoriin tuottaisi voiman työkaluille, sukelluslaitteille ja esim ankkurivinssille. Tarvittaessa myös ilman kellutuspusseille jo halutaan tavoitella uppoamattomuutta. Paineilmalla olisi helppo siirtää vesi ballastitankkien välillä. Hydraulipumpun kytkemisellä voisi rakennella myös voiman siirron esim. Staagien kiristelyyn, kölin tai koko takilan kallisteluun. Neste- tai hydraulipaine vaatisi sitten varaajasäiliöt eli ei ihan pineen veneeseen. Näillä virityksillä sitten olisi matkaveneessä riittävästi korjauskohteita. Kölin törmäysvaimentimena kippiköli on varmaan käyttökelpoisin .
>Hybridejä jo toki on ja moottori voisi silloin olla enemmänkin agregaatti (10-15kW ?) akuille ja työkaluille.
http://www.youtube.com/watch?v=p2qjxq1y4NU
Nannilla on tuubissa markkinointivideo. Kannattaa hypätä suoraan kohtaan 1:49, niin ahdistaa vähemmän. Turistibussissa hybridi on melko kiva, kun dieselillä tekee matkaa ja kohteessa kuulee selostuksen.
Itse olen miettinyt tuota moottoriasiaa myös, mutta hieman toisella painotuksella. Eli ykkösprioriteeti olisi agregaatti lähinnä sähkömoottorille. Hyvin muotoiltu torpeedo ja sen perässä taittolapapotkuri ei ole kovin kummoinen vastus veneen alla. 15kW sähkömoottori taitaa olla 2litran juomapullon kokoinen. Miksei tuo moottori voisi olla jopa azipodityyppinen eli se vielä pyörisi laivojen tapaan helpottaen satamamanöveereja. Tuolla saisi monta etua. Ei vuotavia akseliläpivientejä tai vaihdettavia s-vetolaitteen kumeja, moottorin (agregaatin) sijoittelu olisi vapaa eli helpottaisi sisustusratkaisuja ja tosiaan tuon aggregaatin ympärille olisi helppoa rakentaa vaikka paineilmajärjestelmä. Niin ja paras plussa olisi mahdollisuus tulla ja mennä satamiin vain sähkön voimalla.
Hyviä ideoita, sellaisia on hauska pohtia.
Rakentelin tuollaista sähkösysteemiä perustuen sähköperämoottoriin, joka on perämoottorikaivossa. Sitä olisi voinut käännellä sivusuunnassakin tavallisilla perämoottorin kaapelisysteemeillä. Modernimpi versio olisi keulapotkurin kaltainen alaslaskeutuva sähkömoottori-potkuri systeemi. Itsekin oli tarkoitus tehdä perämoottorista ylösvedettävä purjehduksen ajaksi. Tällä saisi varmaan yhtä paljon purjehdusnopeutta lisää kuin usean tuhannen euron panostuksella uusiin purjeisiin.
Moottoriahan käytetään jo nyt vaikka mihin akkupankin lataajana. Sähkön säilöntä akkuihin ja siirto sähköjohtoja pitkin on yksinkertaista verrattuna vaikka hydraulisysteemeihin, joita on veneissäkin käytetty. Eikä tarvitse moottorin olla aina käynnissä, kun laitteita käytetään. Ennen pitkää varmaan sähköautoilun kehittyessä tulee veneisiinkiin paremmat akut.
Ankkuroinnissa ei varmaan voi käyttää mastosta laskeutuvaa putkea, se vääntyisi pienessäkin aallokossa. Esim. Keelpro on törmäyspuskuri köliin. Painavan kölin lasku ja nosto pohjaan syö paljon energiaa. Köli on monimutkainen esine, jota ei ole testattu ankkurina. Ankkurin pitäisi kaivautua pohjaan, ainakaan minä en tätä toivoisi pohjaan lasketulta köliltä. Jos se ei kaivaudu, se voi pienelläkin vedolla valua alamäkeen. Keulageneraattori olisi hauska peli, mutta olisiko perälaitageneraattori kuitenkin tehokkaampi?
" Niin ja paras plussa olisi mahdollisuus tulla ja mennä satamiin vain sähkön voimalla. "
Minkälaista akkukapasiteettiä ajattelit? Vai tulisiko sähkö itsestään töpselistä?
Ei vaadi mitään valtavaa kapasiteettia. Jos koneella ajetaan 30 min/päivä, tehoa tarvitaan keskimäärin kilowatti 4-tonnisen veneen siirtelyyn satamassa, kuluu puoli kilowattituntia päivässä. Tämä tekee suunnilleen 42Ah. Jos joutuu näin tekemään monta päivää ilman latausta, alkaa se ja hupipuoli tietysti syödä akkuja, ja on syytä harkita jotain tuuli- tai bensageneraattoreita.
Nykyisessä veneessäni on 3x 75Ah akkukapasiteetti eli kyllä noillakin satamamanööverit hoitelisi, mutta toki sähkömoottorin kanssa voisi olla modernimpaa akkutekniikkaa ja enemmän akkukapasiteettia. Lähes kaikissa satamissa voi akkuja ladata tarpeen mukaan ja jos ei ole mahdollisuutta, niin diesel generaattori toimisi laturina/virtalähteenä. Toki esim. aurinkopaneelit olisivat myös mukana lataustouhuissa.
Jotain tuohon suuntaan vai?
http://www.green-motion.com/site/
"Voisiko maston sisässä olla tanko joka lasketaan pohjan läpi alas ankkurointia varten matalassa vedessä? Ehkä se pitäisi pystyä jotenkin ruuvaamaan pohjaan. Tämä on muutenkin ehkä vähemmän hyvä idea."
Tämä toimiva idea on käytössä työ/ruoppauslautoissa. Tolpat lasketaan nurkista pohjaan ja johan on mukava työskennellä ilman aaltojen vaikutusta. Mutta eipä taitaisi toimia jos mastoja olisi vain yksi tai kaksi. Vähintään kolmijalka pitää olla sekä poweria painamaan tassut kunnolla pohjaan so. nostamaan lauttaa ylös.
Hybridihärvelit kiinnostavat myös täälläpäin: Onko sellaista sähkömoottoria tarjolla jonka voisi laittaa konehuoneeseen potkuriakselille? Voisi toimia generaattorina dieselkonetta käytettäessä ja sähkömoottorina lyhyissä manöövereissä, esim. rantautuessa ja tyynissä salmipaikoissa jne jolloin olisi miellyttävää olla käynnistämättä Yanmaria. 5kW olisi aivan riittävä teho, kun tavoitteena ei olisi ajella sillä vastatuuliosuuksia.
Jos mastoon nostetaan tanko (tai ylipäätään ylöspäin), veneen painopiste muuttuu hetkessä kiikkeräksi. Pienikin paino mitä korkeammalle nostettuna aiheuttaa ongelmia. Sitäpaitsi maston sisus on jo nyt aika täynnä köysiä. Noissa sinun juoma- ja septitankeissa on myös tuo sama paino-ongelma, vaikka usein ne sinne on sijoitettukin. Mitä enemmän painoa on keulassa, sitä syvemmälle keula uppoaa aaltoihin. Hauskoja hetkiä jatkokehittelyyn. Jos oikein innostut, tätä alaa voi opiskellakin esimerkiksi teknisessä korkeakoulussa tai veneen rakentajaksi ammattioppilaitoksessa.
"Ehkä ne eivät olekaan tyhmiä vaan vain jalostamattomia."
tyhmiä ovat, perustelut:
"Nostoköliä voisi olla mahdollista käyttää ankkurina."
Painokölillä varustettu yksirunkoinen purjevene kaatuu jos ei ole köliä.
"Aaltovoimala keulaan pehmentää veneen osumista aaltoihin mikä parantaisi vauhtia"
Vasta-aallokossa terävä keula on paras, myötäaallokossa keulassa pitää olla tarpeeksi kantavuutta.
"Bulbi eli kölin paino karille osuessaan tyssääntyy "
On kääntönostokölejä, jotka taittuvat taaksepäin karilleajossa.
"keulan puhkeaminen karilleajossa "
Keulat eivät puhkea karilleajossa, evien kohdalta veneen runko kylläkin, esim vuonna 1978 viikinki moottoriveneen uppoaminen, jossa 10 kuollutta.
http://www.turvallisuustutkinta.fi/1279613877015
Kelluviin esineisiin törmäämisen takia valtamerikelpoisista purjeveneistä löytyy vesitiivis keulalaipio.
"Voisiko maston sisässä olla tanko "
Masto painoa on yritetty vuoskymmenet keventää purjehdusominaisuuksien parantamiseksi, mm siirtymällä puusta alumiiniin ja hiilikuituun.
"Sisämoottori on hyödyllinen"
Sisämoottori on peräprutkuun verratuna kallis ja työläs tyomaa, esim vesipumpun hihnan hinta ja sen vaihto tai moottorin kiinnikeiden uusiminen. Peräprutkussa ei tuollaisia tarvitse miettiä ja kädet eivät ole öljyssä.
Onpas tuo Viikingin uppoamisraportti surullista luettavaa. Laiva lähettää hätäviestejä tunnin ja porukat vaan koheltaa maissa. Kolme kalastusalusta on lähellä mutta kukaan ei tee mitään. Yksi kalastaja ei muka erota punaista hätärakettia kun on värisokea. Ja luulee vielä että valkoinen kuittausraketti tarkoittaa sitten että kyseessä on harjoitus. Just joo. Aamulla sitten ruumiita kelluu vastaan ja niistä kyllä sitten ilmoitetaan.
Joo mutta viikinki veneen kippari oli ääliö, koska väsyneenä törttöili pimeässä. Meni navigointi pahemman kerran puihin. Täysipäisen, kovakuntoisenkin purjehduspäivä tiheässä saaristossa on max 8 tuntia, viikinki veneellä 15 tuntia.
Oli ilmeisesti kiire hankoon bileisiin ryyppäämään ja henki lähti koko porukalta. Hienoa kipparointia;-)
"Painokölillä varustettu yksirunkoinen purjevene kaatuu jos ei ole köliä.2
Ei välttämättä: "CHARTER BOAT LOSES KEEL: And No One Noticed"
http://www.wavetrain.net/news-a-views/190-charter-boat-loses-keel-and-no-one-noticed
Olennainen syy Viikingin karilleajoon oli ilmiselvästi vanhentunut merikartta, ei väsymys eikä kiire. Kipparin vika sekin tietysti oli, mutta mielestäni ei ole aivan täysipäistä vetää sellaisia johtopäätöksiä kuin 2 8 veti.
Juttelin aikoinaan tuon onnettomuuden jälkeisenä kesänä Hangossa erään kaverin kanssa, jonka isä oli osaomistaja kyseisessä veneessä, (ei ollut onneksi mukana haverissa). Kaveri kertoi, että kippari oli todella kokenut, jonka vuoksi pimeässä menivätkin tuttua reittiä. Heillä oli aina tapana oikaista jossakin kohtaa ulommalle väylälle, mutta nyt väylän toinen linjavalo oli ollut pimeänä. eli vetivät pitkäksi kohtalokkain seurauksin, kun eivät saaneet ikinä 'linjaa kiinni'.
Helppo täällä on haukkua, kun suurin osa nykyveneilijöistä ei enää pärjää edes valoisalla ilman plotteria.
Jää ainoastaan ihmettelemään, että miksi veneeseen ei tule vettä? Eikö pulttien reiät olleet auki? Kyllä menon pitäisi ilman köliä olla kuin liukurilla laskiessa, joten täytyisi huomata tapahtunut muustakin kuin vesilinjan noususta...
Tuossa tapauksessa ei tarinan mukaan tullut. Pilssinkin oli kippari tarkistanut, ei näkynyt mitään outoa. Joko pultit olivat napsahtaneet nätisti poikki tai irronneet, kuvasta ei aivan näy kumpi. On ne vakaita ammeita nuo leveät veneet. Onhan tuo tarina aivan uskomaton, kommentissa bonuksena veneen vuokraajista hyvä nimitys "Credit Card Captains".
Mutta hei, palataanko ketjun aiheeseen: Villit ideat purjeveneen tuunauksessa.
Siinähän kävi samoin kuin taannoin yhdelle norjalaiselle bavalle. Kölipultit leikkautuivat poikki rungon ulkopintaa pitkin. Siksi sisäpuolella ei näkynyt tapahtumasta mitään. Norskit sentään huomasivat, että jotain tapahtui ja ajelivat 100 mpk koneella kotiin. Yllätys oli heillekin, että köli oli kokonaan poissa, eikä vain pahasti vaurioitunut.
Kolmannestakin tapauksesta olen lukenut. En luota muistiini niin paljoa, että sanoisin sen tarkempaa venetyypistä kuin ranskalainen, ehkä Beneteau. Mutta joku vajaa 50-jalkainen kumminkin, joka hukkasi kölinsä kilpailussa ja tuli sekin omin voimin kotiin. Sekin koneella ja miehistö enemmän keskiveneessä kuin laidalla.
Ok, jatketaan sitten niitä villejä ideoita.