Joo elikkä mä oon tällanen kohta 17-vuotias vanhoillislestadiolainen tyttö. Tykkään kirjottaa paljon runoja, mutta tässä yks päivä sit tuli sellanen ns. uskonnollinen runo päähän ja päätin kirjottaa sen paperille.
Tässä se ois:
Heikko olen kulkija,
tiellä tämän maan.
Vaan kerran tietä taivahan,
kulkea mä saan.
Usko vahva Jumalaan,
on ilo sydämen.
Se on lahja kallehin,
aarre ihmisen.
Lapsen tavoin uskossa,
kun kulkea mä saan.
Kerran pääsen perille,
jää huolet tämän maan.
Siellä ilo loputon,
on myös osanani.
Kun uskon lahjan kerran sain,
se olkoon oppaanani
p.s. Toivoisin palautetta runosta!
Mitä mieltä olitte?
Tässä se ois:
Heikko olen kulkija,
tiellä tämän maan.
Vaan kerran tietä taivahan,
kulkea mä saan.
Usko vahva Jumalaan,
on ilo sydämen.
Se on lahja kallehin,
aarre ihmisen.
Lapsen tavoin uskossa,
kun kulkea mä saan.
Kerran pääsen perille,
jää huolet tämän maan.
Siellä ilo loputon,
on myös osanani.
Kun uskon lahjan kerran sain,
se olkoon oppaanani
p.s. Toivoisin palautetta runosta!
Mitä mieltä olitte?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Siihen voisi tehdä sävelmänkin ja julkaista sen sitten. Niin hyvä tuo minusta oli.
runo.
Jatka vaan harrastusta. :)
Ihan pikku vinkki: jos haluat tehdä nykymaailmassa uskottavaa runoa etkä uskonnollista tilapäislyriikkaa, luovu loppusoinnuista. Ne eivät useinkaan istu sumenkieliseen runoon kovin hyvin. Oman runoutemme tavallisin keino on alkusointu. Loppusointu saa tekstin helposti maistumaan naiivimmalta, kuin se onkaan.
Aihe voi tietysti ihan yhtä hyvin olla uskonnollinen. Katsopa vaikka Niilo Rauhalan runoja, kos haluat jonkun muun tekstekä aiheesta nähdä.
esimerkkiä.
Sinua taitaa vaivata tuo äikänopeus jopa työajan ulkopuolella. ;)
Kaikki Hengen inspiroima kelpaa sellaisenaan ilman punakynällä rääpimisiä. :)
Tässä on aivan erilainen tilanne kuin koulumaailmassa jossa väkisin väännetään.
ope pyynnöstä huolimatta laittanut omia "hyviä" runojaan malliksi. ;(
Vihjaisin jo, että vaikkapa Niilo Rauhalalla on hyviä. Niitä on kaikissa kirjastoissa. Minulla ei niihin oikeuksia ole, joten en niitä tännekään kopioi, vaikka omasta hyllystä löytyisikin.
Ihmettelen kyllä asnnettanne kommenttiini. En minä punakynää heiluta. Halusin vain antaa vinkkiä kirjoittajalle. Sitäkään ei saisi sanoa. Anteeksi nyt, jos loukkaisin jotakuta näin kohtuuttomasti, kun sanoin rehellisesti oman käsitykseni. Taitaisi monelle teistä tehdä lisä kirjallisuus hyvää...
mutta et esittänyt tilalle mitään parempaa/omaa versiotasi = huono opetusmetodi.
Kuulehan, minä sanon nyt kolmannen kerran tässä ketjussa, että sopii tutustua vaikka Niilo Rauhalan runoihin. Miksi ne eivät kelpaa malliksi? Opastaa saa siis vain se, joka itse rupeaa antamaan omia tekstejään malliksi, niinkö? Jos noin on, juuri kukaan ei suostu kirjoittamista opettamaan - eikä juuri muitakaan asioita. Käykää siis vain kirjastossa. Se ei ymmärtääkseni ole kielletty paikka.
Siksi sanon sinulle vielä kerran:
Hengen insipiroima tekstiä tulee kunnioittaa sellaisena kuin se on annettu.
Ohjeesi olivat varmasti ihan hyviä mutta niitä sovellettakoon tilanteissa joissa tekstiä kirjoitetaan tietoisesti "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" kuten koulussa tai rahanhankkimistarkoituksessa. Tässä ei ollut kysymys kummastakaan.
Kiinnitin huomiota tähän "tässä yks päivä sit tuli sellanen ns. uskonnollinen runo päähän" . Runoa ei ole siis tekemällä tehty, vaan se on ns. otettu ylhäältä vastaan.
Hohhoijaa - siis uskossa olevaa ei saa opettaakaan, kun hän tekee uskonasioita? Kyllä tällä palstalla on kummaa väkeä, tulen ja sanon!
Kyllä minusta uskoa koskevankin tekstin tekee kukin mahdollisimman hyvin myös runoksi. Tilapäisrunoja ja ontuvia riimejä ei nyt ainakaan tule kehuskella. Hölmöksi ei ole pakko heittäytyä. No, en enää opeta teitä, en opeta lestoille runoista sitten enää koulussakaan, jos kerran uskosta kirjoittavat. Antaa olla. Tehkää huonoja runoja sitten ihan rauhassa... Itsellenne se häpeäksi on.
Älä äikänope välitä yhden ihmisen kärkkäistä kommenteista ja ota niitä koko yhteisön totuutena. Tuo oli vain hänen mielipiteensä, ei ole ehkä runo-eikä ylipäätään kirjallisuusimmeinen, joten painottaa sisältöä enemmän kuin ulkoasua. Tokihan on makuasia ja molemmissa runolajeissa kannattajansa mutta samaa mieltä olen kanssasi siitä että riimirunoissa monesti käy niin että ensin keksitään riimi ja sitten asia ympärille.:)
Sillä ei ole mielestäni mitään tekemistä sen kanssa onko kirjoittaja missä uskossa...
Jatka vain runontekijä kirjoittelua. Samanlaisia meistä moni kirjoittaa sinun ikäisenäsi. Aina kannattaa kirjoittaa. Kirjoittamalla ja lukemalla mahdollisimman paljon eri tyylisiä kirjoja, tekstin tuottamisessa voi kehittyä.
..sinulle MAKSETAAN SIITÄ ETTÄ OPETAT myös RUNOISTA. Se mitä teit täällä kuuluu siis tehtäviisi - koulussa.
Lestadiolaslapsi/~nuori joka tuo uskosta kirjoitun tekeleensä sinulle tietää että arvostelet/korjaat sen eikä siinä ole mitään väärää että niin teet.
Tällä palstalla taas näkökulma on hengellinen eikä niinkään kielitieteellinen. Tätä eroa yritin sinulle selvittää ilmeisesti täysin epäonnistuen.
Pahoittelen mahdollisesti aiheuttamaani... hmm.. miksi sitä sanoisin?
Nyt meni jo itsellänikin hermot kun tuon muka äikänopen juttuja luin!!
Eikö se riitä jos joka puolella haukutaan lestoiksi ja sitten tulle tällainen tietoviisas muka huom!! muka äikänope sanomaan ns. hyviä neuvoja ja haukkumaan!!
Et ole oikeen uskottava opeksi!!
Tuntuu pahalta lukea tuollasia tekstejä.."en opeta lestoille runoista sitten enää koulussakaan"
meinasi itku päästä kun luin!
mä kunnioitan mun uskontoa yli kaiken!!
eikö muka SAA enää kirjoittaa runoja jossa on loppuriimit!
kai niitä "vanhoja" perinteitä sentään saa kunnioittaa!
Ja tuo menee jo hieman liian yli!
ja mä en tehny "uskonasioita" niinku henkilö asian ilmaisi!Kunhan kirjotin runon!
On se kumma ku seki on kiellettyä ilman jotain ******* kielioppia!!!!!
..tarkotus oli just tehdä uskonnollinen runo!!
Etkö sä todellakaan ymmärrä ton runon "juonta"!!
Ja mä pidän loppusointuni!
Sanoitpa sä "muka äikänope" siihen mitä tahansa!
Sun kannattas miettiä joskus sitä et sä et oo aina oikeessa!!
Muuten hyvä mutta ei tule selville, ollaanko uskossa vai ei ? Siis onko näin sanova uskomassa vai ei ? (Riippumatta siitä oletko itse uskomassa).
"...Vaan kerran tietä taivahan,
kulkea mä saan.
Usko vahva Jumalaan,
on ilo sydämen.
Se on lahja kallehin,
aarre ihmisen.
Lapsen tavoin uskossa,
kun kulkea mä saan.
Kerran pääsen perille,
jää huolet tämän maan.
Siellä ilo loputon,
on myös osanani.
Kun uskon lahjan kerran sain,
se olkoon oppaanani"
Eikö se tule aika monta kertaa selville, että sanova on uskovainen? Mielestäni harvinaisen selvästi sanottu.
"Muuten hyvä mutta ei tule selville, ollaanko uskossa vai ei ?"
Runosta:
"Lapsen tavoin uskossa,
kun kulkea mä saan."
"Kun uskon lahjan kerran sain,
se olkoon oppaanani"
Runotytölle: Ihan kiva runo. :))
"Heikko olen kulkija,
tiellä tämän maan.
Vaan kerran tietä taivahan,
kulkea mä saan."
Nämä sanat sopii VAIN epäuskoisen suuhun.
..taitaa ihminen olla melko heikko kun täällä maan päällä fyysisenä olentona tallustelee.
Noin käytännössä vaikkei ihannetilanteessa.
Joo kiitoksia sulle!
Harmittaa vaan että joku tollanen tietoviisas "äikänope" tuli ja pilasi kaiken!
Mä oisin vaan halunnu ihmisten lukevan mun runoa ja ois antanu siitä RUNOSTA palautetta eikä ois alkanu pitää mitään tuhannen äikän tuntia!! :)
.. uskovainen ihminen tuntee itsensä heikoksi ja vaatimattomaksi Jumalan edessä, joten siksi runo alkaa näin!
toivottavasti ymmärsit ;)