Suostuin kirjalliseen menetelmään. Ja tuli nyt laput. 0,48 mg oli alkoholia veressä kun olin ajanut autolla. Ja syyttäjän vaatimukset on 6 kk vähintään ajokieltoa ja vähintään 70 päiväsakkoa rattijuopumuksesta. Onko se rangaistuspäätös nyt siis vähintään noin ankara jos tuon allekirjoitan ? Tarkempia tietoja teostani ei näy. Kuin vain lyhyt lauseen mittainen selitys siitä. Poliisin kuulustelustakaan en saanut mitään tietoja asiasta mukaani paperilla.
Kirjallinen menetelmä ja syyttäjän vaatimukset ?
kysyjä
351287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ei, tuomioistuin voi tuomita myös alempaan rangaistukseen kuin syyttäjän vaatimus on. Käytännössä kuitenkin, jos mitään lieventäviä asianhaaroja ei ole, melko usein rattitapauksissa rangaistusvaatimus menee sellaisenaan läpi. Näitä tapauksia kun Suomen oikeuslaitoksissa käsitellään pyöreästi 25.000 kappaletta joka vuosi niin ne rupeaa olemaan liukuhihnatavaraa.
Sehän menee niin, että jos haasteessa näkyvä syyttäjän rangaistusvaatimus tuntuu liian ankaralta, niin silloin et suostu kirjalliseen menetelyyn. Jos taas suostut, niin tyydyt ratkaisuun, tosin siitäkin voi valittaa hoviin, jos saa hovista jatkokäsitelyluvan. Tässä tapauksessa sitä ei saa, vaan oikeuden päätös on lopullinen.
ihmettelen noita momentteja vaan mitä syyttäjä on laittanut tuohon liitteeksi kun eivät täyty kohdallani.
Mitkä momentit?
Luithan kirjallisen menettelyn (ei "menetelmä" haasteen huolellisesti? Voit antaa myös kirjallisen vastauksen. Mutta, kirjallisen menettelyn ideana on se, että vastaaja 1) suostuu kirjalliseen menettelyyn 2) luopuu oikeudestaan suulliseen oikeudenkäyntiin 3) myöntää syytteen teonkuvauksen. Joten, jos kirjallisesti kiistät/jotain lausut, niin VOI johtaa siihen, että puheenjohtaja katsoo ettei juttu sovi enää kirjalliseen menettelyyn ja asiassa joudutaan järjestämään pääkäsittely. Sinänsä, jos vain kirjallisesti lausut esim. , että mielestäsi syyttäjä on vaatinut liian ankaraa rangaistusta, se ei vielä heitä juttua pois kirjallisesta menettelystä. Mutta jos itse TEON kiistät, niin sitten mennään pääkäsittelyyn.
No, sitten lähdet käräjille väittelemään.
"Tarkempia tietoja teostani ei näy. Kuin vain lyhyt lauseen mittainen selitys siitä."
Niin, eli teonkuvaus. "NN on kuljettanut henkilöautoa sillä-ja-sillä tiellä siihen-ja siihen-vuorokauden aikaan nautittuaan alkoholia niin, että hänellä on ollut ajon jälkeen vähintään 0,48 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa."
No tuohan riittää ,mitäs muita tarkempia tietoja tunnusmerkistön täyttymiseen tarvittaisiin?
"Poliisin kuulustelustakaan en saanut mitään tietoja asiasta mukaani paperilla. "
No ei mukaan niin, mutta vastaajana saat tietysti esitutkintapöytäkirjan poliisilta, kun vain pyydät.
Saako sen lopullisesti itselleen vai lainaan ? Niin. Kun vaadittiin rangaistusta vähintään 6 kk ajokielto ja vähintään 70 evsakkoja syyttäjä olisi siihen kohtaan, joka oli muuten nimeltään muut vaatimukset laittanut ajokorttilsin 64 ja 66. Katselin niitä. Ja esim en ole kuljettanut autoa viimeisen viiden vuoden sisään rattijuopumuksessa enkä törkeässä jattijuopumuksessa tämän lisäksi. Myöskään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen en ole osallistunut. Enkä vaarallisten aineiden salakuljetukseen. Nämä oli toisessa momentissa näistä/pykälässä, mainittu. Joten sitä ihmettelen ? Peruuntuuko kirjallinen prosesssi jos käy hakemassa esitutkintapöytäkirjan, ennen kuin allekirjoittaa ja lähettää takaisin tiedoksiannon ja suostumuksen ? Pitääkö niiden antaa se ihan vaikka päivystyksestä? En välittäisi enää nähdä minua kuulustellutta poliisia kun puhui puuta heinää.
Lisää kysymyksiä. Kuuluuko poliisin suorittama kuulustelu myöhemmin poliisiasemalla esitutkintapöytäkirjaan ? Olettaisin että kyllä. Sekin minun olisi lain mukaan käsittääkseni pitänyt nähdä kuulustelun jälkeen mutta ei antanut katsoa. Vain allekirjoittaa. Varmisti sen parilla "tempullaan".
Mietin vaan jos nuo on syyttäjän pienimmät vaatimukset niin eiköhän ne vaan kovene ? jos en anna kirjallista vastausta rangaistukseen ja ensin katso esitutkintapöytäkirjaa onko siellä jotain outoa sivussa johon syyttäjä myös vetosi syytteessään.
Mutta silloinko kirjallinen menettely peruuntuu jos teen kirjallisen vastineenibasiaan ? Sekin pitäisi sitten olla tietysti pilkun päälle tehtynä. Jotenkin rupesi tuntumaan että tämä oli nyt puhdasta vittuilua ja olettamusta että annan asian vain olla niin vaaditaan täysin kohtuuttomia rangaistuksia jotka eivät edes perustu siihen, mitä väitetään. kuulustelija tai syyttäjä nyt kusettaa ilmeisesti.
Kaikesta mitä olet kirjoitanut näkee, että sinulla hihna hinkkaa tyhjää. Rikosepäilyyn kuuluu poliisin suorittama esitutkinta, missä sinäkin näköjään olet ollut. Ihmeellistä, jos silloin et ole osannut syyllisyyttäsi kiistää, kai se sinulta nyt kuitenkin on kysytty.
Esitutkinnassa on näköjään kysytty suostumusta kirjalliseen menettelyyn, mutta sama toistetaan vielä haasteessa. Riittää, kun haastemies kruksaa haasteeseen, ettei haastettava suostu. Tällöin juttu menee automaattisesti pääkäsittelyyn, eikä esitutkinnan suostumuksella silloin ole merkitystä.
Kuulustelussa kuulustelija ei tietenkään silloin kerro, mitä hänellä on tiedossaan, jos epäilty kiistää. Muutoinhan epäilty osaisi säveltää oman kertomuksensa sen mukaan. Oman kertomuksen saa kuitenkin aina lukea ihan itse ennen allekirjottamista.
MUTTA, kun esitutkinta on päättynyt, niin epäilty saa koko esitutkintapöytäkirjan itselleen ilmaiseksi TILAAMALLA SEN. Halukkuuden voi ilmoittaa jo kuulustelussa, tai vaikka sen jälkeen, kun haastemies on käynyt kättelemässä.
Et näköjään ymmärrä lakitekstiäkään. Ajokorttilain 64 §:ssä kerrotaan minkälaisissa rikoksissa käräjäoikeuden on määrättävä kuljettaja ajokieltoon ja 66 §:ssä taas, kuinka kauan ajokiellon on vähintään kestettävä.
Niin ja sinä 66 ssa myös oli mainittu syyt milloin voi vaatia vähintään puolen vuoden ajokieltoa. Ei täyttynyt kohdallani. Ja tosiaan, en SAANUT nähdä omaa kertomustani, kuten jo sanoin.
Pyysin sen näkemistä kyllä.
Sen lisäksi lukee "katsoa esitutkintapöytäkirjan sivu se ja se. sitähän en ole nähnyt enkä tiedä mitä siinä on. Kuulustelija sanoi kuulustelun jälkeen että hänen kokemuksensa mukaan saisin korttini tälle vuodelle takaisin ja päiväsakkojen määrä olisi noin 30. Joten kyllä kait tuossa jokin mättää. Jossain virhe tai jotain kirjoitettu eri tavalla kuin olen sanonut.
Kysyit että ihmeellistä kun en ole silloin osannut syyllisyyttäni kiistää. Miksi kiistää kun luotin että kirjoittaa mitä sanon ja mistä puhuttiin.? Minulla on sen verran rankkaa ollut elämässä että halusin nopeaan käsittelyyn tuossa asiassa ja koska tuo tekokin masentaa ja harmittaa. Mutta en tietenkään niin tyhmä ole että purematta nielen jos syyttäjän vaatimukset ovat vähintään tuplasti isommat kuin pitäisi olla. Ja jos vedotaan asioihin jotka eivät pidä kohdallani paikkaansa.
Jos väitteesi on totta, niin silloin on tapahtunut muotovirhe ja koko esitutkinta on mitätön.
No, silloin lähdet käräjille. Soitat syyttäjälle ja ilmoitat peruvasi suostumuksen kirjalliseen menettelyyn. Oletko tosiaan noin tahvo, ettet itse osaa mitään ??
Oletko tosiaan noin luonnevikainen, että nimittelet toisia ?
hyvin väsyneenä ihmisenä ei tuollaisia perumisia jaksaisi tehdä. Joten toivoisi että muutkin olisivat rehellisiä, myös virkamiehet. Eikä vain minä.
En ole, mutta jos olet aikuinen ihminen, niin olet tosiaan säälittävän avuton. Ymmärrän kyllä, ettei lapsi vielä tiedä yhteiskunnan asioista mitään, eikä osaa itseään puolustaa mutta aikuinen.
0.48mg/l vastaa lähes 1.1 promillea. Normirangaistus siitä on 60-70 päiväsakkoa ja ajokieltoa helposti 5-6kk. Missään tapauksessa 30 päiväsakolla et pääse, koska se on alin mitä ratista voidaan määrätä noin 0.5 promillen tapauksessa. Promillet ovat olleet sen verran korkealla, että olet lähempänä ehdollisen vankeuden tuomiota kuin sakkojen alarajaa.
Mitä tulee esitutkintapöytäkirjaan, niin saat sen tilaamalla poliisiasemalta.
En ole mikään kriminaali joten ei niin kokemusta siitä että etelä-suomen virkavaltaan ei voi luottaa. Se on aika raskasta ja kun on muutenkin raskasta elämässä niin sitä haluaa luottaa eikä jaksa turhia taistella kenenkään kanssa. Kun ei ole tahallaan mitään pahaa tehnyt ja olen katunut tekoani.
Kaduin niin paljon tekoani että ajattelin että kirjallinen menetelmä olisi kaikkia ajatellen hyvä. Ei ilmeisesti minua ajatellen. Enpä tiedä
Olisi ollut mielestäni hyvin järkevää kun se esitutkintapöytäkirja olisi tullut tuon kirjeen mukana suoraan minulle. Ennen kuin allekirjoitan tuon suostumuksen ja syyttäjä olisi kertonut suoraan syytteessään mihin asioihin vetoaa kun rangaistus on noin iso. Että tietäisin vetoaako olemattomiin asioihin vai ei.
Mikä siinä syytteessä mielestäsi on epäoleellista? Rangaistusvaatimus ajokieltovaatimuksineen kuulostaa siltä, että olet ajanut autoa noin 1.1 promillen humalassa, aivan normilinjaa. Millään muulla ei ole merkitystä kuin sillä, että kuljetitko autoa siinä humalatilassa vai et, eli kiistätkö sen? Jos et kiistä niin aivan normitavaraa koko syyte rangaistusvaatimuksineen. Sanotaan, että ehkä aavistuksen normaalia kovempi (4-5kk ajokielto ja 60 päiväsakkoa 6kk ajokiellon ja 70 päiväsakon sijaan), mutta ei mitään marginaalia suurempaa eroa. Ja kyseessähän on syyttäjän vaatimus, ei tuomioistuimen määräämä rangaistus.
Mutta onko näin että kirjallisella menettelyllä, ei varmaankaan ainakaan lievennetä tuomiota ? pelkään että se voi vain pahentua ja se ei tunnu oikealta.
Etenkin jos en sano siitä mitään kirjallisesti että rangaistus tuntuu kohtuuttomalta niin mahtaneeko tuomari edes katsoa noita pykäliä mihin syyttäjä vetoaa ja tarkistaa että ne pitää paikkansa ? Ja jos sanon niin perhananmoinen homma kun pitäisi niin tarkasti kaikki miettiä ja todisteet ym kerätä ohjeiden mukaan. Ja sitten kirjallinen menetelmä peruuntuu tietysti
epäoleelliselta tuntui ne pykälät mihin syyttäjä vetosi. mutta minulla ei ole lakikokemusta. Mutta mitä minä niistä otin selvää, hän ei voisi normaalirattijuopumuksesta tuomita vähintään 6 kk ajokieltoa ja 70 päiväsakkoa koska en täytä sen yhden momentin edellytyksiä. Siinä oli että vähintään 6 kk voi määrätä, jos olisin syyllistynyt viimeisen 5 vuoden aikana rattijuopumukseen tai törkeään liikenteen vaarantamiseen.
No suullisessa pääkäsittelyssä lähtökohdat ovat samat. Eli jos mitään muuta syytä ei ole, syyttäjä aloittaa vuoronsa teonkuvauksella, rangaistusvaatimuksella ja ajokielto vaatimuksella. Sen jälkeen saat oman puheenvuorosi, missä voit yrittää vaikuttaa asioihin. Tuossa tapauksessa millään muulla ei ole juurikaan merkitystä kuin sillä, että ajoitko autoa 1.1 promillen humalassa, kaikki muu on marginaalista. Jos tulosi ovat muuttuneet oleellisesti, tai jos haluat tuoda muita asioita kuten esim. elatusvelvollisuus tms. mitkä voivat vaikuttaa päiväsakkojen hintaan niin suullinen käsittely kannattaa. Jos sulla on hyvät perusteet siihen, miksi autoa tarvitset välttämättä niin saatat pystyä vaikuttamaan hieman ajokiellon pituuteen.
60-70 päiväsakkoa on ihan normaalia 1.1 promillen ratista, tarkista vaikka netistä muista tuomioista. Mitä tulee ajokieltoon, niin puhut nyt VÄHIMMÄISmääristä eri tilanteissa; minimi on 1kk ja maksimi on 5 vuotta, oikeus voi määrätä ihan mitä tahansa siltä väliltä missä tahansa tapauksessa periaatteessa. Ei ole mitään muuta maksimia mihin heidät on sidottu kuin 5v. Käytännössä pääset jollain 4-6kk ajokiellolla.
Ok. Mietitytti tuo kun syyttäjä laittoi että "vähintään" nuo rangaistukset. Kiitos paljon vastauksista.
Tuttava jäi kiinni rattijuopumuksesta kaupungissa ja sai 2 kk ajokieltoa.
Vaikka Suomessa joka vuosi jää kiinni yli 20.000 rattijuoppoa, niin jokainen tapaus on aina erilainen. Siksi rangaistuksia ei voi verrata.
Se teksti on käytännössä aina siellä syyttäjän vaatimuksissa rattitapauksisa, pahoinpitelytapauksissa jne. Eli tyyliin "vaadin rangaistukseksi vähintään blaa blaa blaa".
"Haastehakemuksen perusteella tuomioistuin antaa haasteen. Haaste muodostaa perustan, jonka pohjalta syytetty voi valmistella puolustuksensa. Syyttäjällä ei tämän vuoksi ole enää pääsääntöisesti oikeudenkäynnin kuluessa oikeutta muuttaa rikosnimikettä tai teonkuvausta syytetyn vahingoksi. Tämä tarkoittaa, että syyttäjä ei voi esittää haastettaessa syytettä esimerkiksi pahoinpitelystä, mutta muuttaa syytettä oikeudenkäynnin kuluessa törkeäksi pahoinpitelyksi. Syyttäjä tai oikeusistuin voivat kuitenkin muuttaa rikosnimikettä, jos vaadittu tai tuomittava rangaistus ei nouse haasteessa esitetyn rangaistusvaatimuksen yli. Mikäli tapaus on monimutkainen, syyttäjä voi esittää useita vaihtoehtoisia syytteitä. Esimerkiksi henkirikosasiassa syyttäjä voi ensisijaisesti vaatia tuomiota murhasta, toissijaisesti taposta. Tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu rikosnimikkeeseen: se voi esimerkin tapauksessa päättää tuomita esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta."
Ylläolevan perusteella on ymmärrettävää, miksi syyttäjä lisää sanan "vähintään" haastehakemukseen pitääkseen itsellään mahdollisimman suuren liikkumavaran tarvittaessa myös ylöspäin. Käytännössä selvissä tapauksissa se "vaadin rangaistukseksi vähintään blaa blaa blaa..." on se mitä syyttäjä hakee ja mihin hän tyytyy, jos tuomioistuin samaan tuomioon päätyy. Jos tuomioistuin päätyy selvästi lievempään rangaistukseen syyttäjä harkitsee valittamista hovioikeuteen.
En nyt vastaa ketjuun siihen kohtaan, missä nämä asiat esitettiin, vaan selvyyden vuoksi erikseen. Hieman rautalankaa:
"mahtaneeko tuomari edes katsoa noita pykäliä mihin syyttäjä vetoaa ja tarkistaa että ne pitää paikkansa "
Tuota noin, jokainen rikosasioita käsittelevä tuomari osaa sekä rattijuopumukseen että ajokiellon tuomitsemiseen liittyvät pykälät ulkoa, niin usein ne tulevat työssä vastaan. Jokainen rikostuomari käsittelee näitä asioita jatkuvasti. Et todellakaan ole sen käräjäoikeuden ainoa rattitapaus.
"Mutta mitä minä niistä otin selvää, hän ei voisi normaalirattijuopumuksesta tuomita vähintään 6 kk ajokieltoa ja 70 päiväsakkoa koska en täytä sen yhden momentin edellytyksiä. Siinä oli että vähintään 6 kk voi määrätä, jos olisin syyllistynyt viimeisen 5 vuoden aikana rattijuopumukseen tai törkeään liikenteen vaarantamiseen"
Nyt sekoitat toisiinsa kaksi erillistä asiaa, nimittäin
1) ajokorttilaissa säädetyt tietyt minimiajokiellot
2) rangaistuskäytännön mukaiset ajokiellot.
Eli, kuten olet oikein lukenut ajokorttilaista, uusintarikoksiin syyllistyneille on säädetty tietyt minimiajokiellot. Esimerkiksi, kaksi törkyrattia viiden vuoden kuluessa = jälkimmäisestä automattisesti vähintään vuoden ajokielto.
Mutta, se EI TIETENKÄÄN tarkoita sitä, etteikö ensikertalaisellekin VOITAISI tuomita esimerkiksi kuuden kuukauden pituinen ajokielto, jos hänen rikoksensa vakavuus sitä NORMAALIRANGAISTUSKÄYTÄNNÖN mukaan edellyttää.
Ensikertaa perusmuotoiseen rattijuopumukseen syyllistyvän ajokielto on OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ pituudeltaan 1 - noin 6 kk ja sen pituus riippuu pääsääntöisesti siitä, että kuinka kännissä on ollut. Eli, jos on aivan juuri ja juuri rattiksen alarajalla, ajokielto on siinä 2 kuukautta. Ja jos promillet/milligrammat ovat lähellä törkeän lukemia, ajokielto on tietysti pidempi.
Ensikertalaiselle törkeään rattijuopumukseen syyllistyvälle ajokielto on OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ aina vähintään 6 kk, koska teko on moitittava (ellei ole syytä lyhentää ajokieltoa esim. siksi, että ajo-oikeus on välttämätön työn vuoksi).
Meidän hovioikeuspiirissä noilla milligrammoilla NORMAALIRANGAISTUSKÄYTÄNNÖN mukainen seuraamus ENSIKERTALAISELLE olisi noin 60 päiväsakkoa ja ajokielto 5 - 6 kk. Eli, syyttäjän seuraamuskannanotto on ehkä himpun verran ankara, mutta ei mitenkään normaalista poikkeava.
Ja kuten sinulle on jo vastattu, pelkästään se, että kirjallisessa menettelyssä annat lausuman, jossa sanot että mielestäsi syyttäjän vaatima rangaistus ja ajokielto ovat liian ankaria, ei johda siihen, että juttu siirtyy pois kirjallisesta menettelystä.
Harmittelit sitä, että esitutkintapöytäkirja ei tullut haasteen mukana. No ei niin, kun ei se ole käräjäoikeuden tehtävä niitä kopioida ja jaella. Kuten sinulle on monta kertaa selitetty, saat pöytsikän poliisilaitokselta pyytämällä.