Miten käy lasten eroperheessä kun toinen vanhemmista on narsisti? Löytyykö tästä mitään tietoa?
Olen nähnyt ja kuullut niin monen lapsen menettäneen eron myötä lähes kokonaan yhteyden toiseen vanhempaan. Narsisti ei tunne sääliä lapsiaa kohtaan kostaessaan puolisolleen eroa. Hän voi näytellä kouluissa, sosiaalissa, urheiluseuroissa ja oikeudessa että kaikki on hyvin ja lasten suhdetta toiseen vanhempaansa ylläpidetään, harrastuksia tuetaan ym. Kuitenkin niin lapset,ex-puoliso, kuin molempien vanhempien lähipiiri tietää julman totuuden. Narsisti ei tästä välitä ja jatkaa niin kauan kuin vio.
Erossa narsistin uhriksi jäänyt puoliso on lähes toimintakyvytön heti eron jälkeen. Hän ei uskalla, eikä hänellä ole ehkä muutenkaan voimia lähteä taistoon lasten puolesta peläten tilanteen vain pahentavan lasten oloja narsistin kiristäessä otettaan kostossa puolisolle. Hän myös kokee että toisen vanhemman täytyy nyt olla entistä hyvempi vanhempi, jotta lapset tuntevat turvaa edes jossain.
Olisi kyllä hieno oppia ymmärtään tätä yhteiskuntaa. Mika todistelu riittää siihen että narsistin kynsissä olevat lapset saadaan turvaan, tai että narsisti oppisi näkemään ne lapsensa siten kuin normaali vanhempikin ja vastaamaan heidän viesteihinsä? Lapset ajan kanssa alkavat pelätä narsistivanhempaa ja tajuavat että tämä pystyy täysin nujertamaan toisen heidän vanhempansa. Uhkailut että narsisti jättää heidät täysin, jos tämä kokee myönteisyyttä toiseen vanhempaan, ovat tehneet tehtävänsä ja lapset vaikenevat oloista narsistin luona ja täysin ilman vanhempaa jäämisen pelossa alkavat esittää narsistille sellaista kuin näkevät tämän tahtovankin. Toiseen vanhempaan tunnetaan ikävää, mutta sitä ei näytetä narsistille vaan itketään hiljaa peiton alla. Tie narsistiksi ja epäsosiaaliseksi aikuiseksi on alkanut. On vain ohuen ohut polku toiseen vanhempaan, jossa lapset tietävät olevan turvan ja oman minuuden vapauden, jonne haaveillaan joskus pääsystä. Irtiottoja, esim. sosiaalissa lasten kertomia totuuksia oloista narsistin luona ja halusta nähdä tai jopa muuttaa toisen vanhemman luo, hallitsee täysin narsisti joka on jo ajat sitten pultannut sosiaalin itsensä taakse omilla "totuuksillaan".
Olen nähnyt ja kuullut niin monen lapsen menettäneen eron myötä lähes kokonaan yhteyden toiseen vanhempaan. Narsisti ei tunne sääliä lapsiaa kohtaan kostaessaan puolisolleen eroa. Hän voi näytellä kouluissa, sosiaalissa, urheiluseuroissa ja oikeudessa että kaikki on hyvin ja lasten suhdetta toiseen vanhempaansa ylläpidetään, harrastuksia tuetaan ym. Kuitenkin niin lapset,ex-puoliso, kuin molempien vanhempien lähipiiri tietää julman totuuden. Narsisti ei tästä välitä ja jatkaa niin kauan kuin vio.
Erossa narsistin uhriksi jäänyt puoliso on lähes toimintakyvytön heti eron jälkeen. Hän ei uskalla, eikä hänellä ole ehkä muutenkaan voimia lähteä taistoon lasten puolesta peläten tilanteen vain pahentavan lasten oloja narsistin kiristäessä otettaan kostossa puolisolle. Hän myös kokee että toisen vanhemman täytyy nyt olla entistä hyvempi vanhempi, jotta lapset tuntevat turvaa edes jossain.
Olisi kyllä hieno oppia ymmärtään tätä yhteiskuntaa. Mika todistelu riittää siihen että narsistin kynsissä olevat lapset saadaan turvaan, tai että narsisti oppisi näkemään ne lapsensa siten kuin normaali vanhempikin ja vastaamaan heidän viesteihinsä? Lapset ajan kanssa alkavat pelätä narsistivanhempaa ja tajuavat että tämä pystyy täysin nujertamaan toisen heidän vanhempansa. Uhkailut että narsisti jättää heidät täysin, jos tämä kokee myönteisyyttä toiseen vanhempaan, ovat tehneet tehtävänsä ja lapset vaikenevat oloista narsistin luona ja täysin ilman vanhempaa jäämisen pelossa alkavat esittää narsistille sellaista kuin näkevät tämän tahtovankin. Toiseen vanhempaan tunnetaan ikävää, mutta sitä ei näytetä narsistille vaan itketään hiljaa peiton alla. Tie narsistiksi ja epäsosiaaliseksi aikuiseksi on alkanut. On vain ohuen ohut polku toiseen vanhempaan, jossa lapset tietävät olevan turvan ja oman minuuden vapauden, jonne haaveillaan joskus pääsystä. Irtiottoja, esim. sosiaalissa lasten kertomia totuuksia oloista narsistin luona ja halusta nähdä tai jopa muuttaa toisen vanhemman luo, hallitsee täysin narsisti joka on jo ajat sitten pultannut sosiaalin itsensä taakse omilla "totuuksillaan".
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ne vanhemmat jotka epäilevät toista erovanhempaa narsistiksi, seuratkaa tarkkaan lapsianne. Omissa lapsissani on ihan selvästi havaivattavissa oireita jonkinlaisesta henkisestä "taantumasta", ja tästä viestiti narskuvanhempaakin. Lapset pelkäävät kertoa mitä narsistivanhemman luona tapahtuu ja tämä näkyy, mutta näkyy myös ersim. fysiikassa hitaampina liikkeinä ja siten että ei oikein unnostuta mistään.
Jotain lienee kertoo palstalla pyörivistä narskuista ja läheisriippuvista tai uhreista se, että tähän ketjuun ei vastata. Olisiko omatunto, joka estää tähän kirjoittamasta mitään sontaa? Vai unohtuvatko lapset kun narskuperheen vanhemmat eroavat?
Aloituksen ajatus siitä, miten lapset kokevat eron ja kuinka oirehtivat; on hyvä. Mutta se, että kyse on yleensä silti kahden aikuisen välisestä valtapelistä ja heidän tunteistaan tai käsityksistään, on vaikea nähdä objektiivisesti, mitä lapset todella tuntevat tai kokevat tässä mylläkässä.
En näkisi asiaa niin, että omatunto yksin estäisi kirjoittamasta näistä asioista. Mitä suhteessa on juuri tapahtunut tai tapahtumaisillaan - syy mikä useimmat ajavat kirjoittamaan kokemuksistaan - on jo niin suuri juttu, ettei mahdollisten lasten tuntemuksia voida selkeästi ymmärtää - onhan nk uhri hajalla tunteidensa kanssa itsekin. Hätä ja pelko heistä on suuri.
Toinen juttu; monet voivat myös ajatella, että kun aikuisten asioista keskustellaan, jätetään ne viattomian kokemukset rauhaan. He eivät ole pyytäneet, että heidän asioita riepotellaan keskustelupalstalla. Puhumattakaan, että haluttaisiin sotkea lasten asioita mihinkään "sontaan". Kirjoittajan takana on kuitenkin aina todellisia ihmisiä ja kohtaloita. Joillekin voi olla tärkeämpää se lapsen paras omalla tavallaan - olla sotkematta heitä todellisina spekulaatiokeskusteluihin.
"Täällä Pohjantähden alla, hiipii sieluun asti halla/ ja vain tunteet tukahduttamalla, rikki repii sydämen" Siinä on valitettavasti sanoma narskuperheen lapsille, joita narsku manipuloi ja eristää..
Narskun perheessä kaikki on narskuja vaikka vain yhtä narskuksi haukutaan
Tuo on täyttä puppua! Narsisti on narsisti,joka omalla käyttäytymisellään,vie tilan koko huushollista,siellä ei hengitä muut kuin narsisti.Uhri on uhri,pelokas yrittää olla näkymätön,kiertelee seiniä pitkin,ettei aiheuta ärsytystä narsulle.Lapsilla on samanlainen tilanne,kuin uhrilla.Lapsetkin pelkää outoa toista vanhempaasa,sulautuvat sujuvasti seinätapettiin!
" itketään hiljaa peiton alla. Tie narsistiksi ja epäsosiaaliseksi aikuiseksi on alkanut. "
Z?Z?Z?
Olen myös taipuvainen ajattelemaan näistä vähistä vastauksista, että täällä ei oikeita uhreja taida hirveästi palstoilla pyöriä. Palstan narsistit ja muut häiriöiset jostain syystä eivät lähde tällaista lapsiiin liittyvää asiaa kommentoimaan. Mikä on se syy?
Oletko itse Aito Uhri vai Palstanarsisti/muuhäiriöinen? ;)
Kaikilla ei ole lapsia. Monilla on jälkikasvu jo pois kotoa. Narsistin uhriksi jääminen on normaalia keski-ikäisillä ja vanhemmillakin. Suhteet narsistin kanssa jäävät usein lyhyiksi sen vuoksi, että narsisti ei pysty sitoutumaan. Harvemmin, mutta joskus narsistit jättävät jälkeensä erolapsia, mutta tämäkin tapahtuu kait useimmiten varhaisessa vaiheessa, jolloin lapsi varttii toisen vanhemman huomassa uusissa ihmissuhteissa.
Ehkäisyvälineet kuuluvat myös narsistien uhrien tarpeistoon, joten siinä kait se tavallisin syy. Minullakaan ei ole narsistin kanssa lapsia.
Narsisti on usein sellainen Don Juan tyyppinen auervaara seikkailija, joka harvoin jättää jälkeensä lapsia. Narsistin lapset voivat olla jostain edellisestä suhteesta kauan sitten jne.
Olen pahoillani, etten pysty osallistumaan lapsikeskusteluun, koska minulla ei ole narsistin kanssa lapsia. Suhteemme oli myös lyhyt. Johonkin pystyn osallistumaan ja jotain tiedän hänestä ja lapsista. Tiedän, että hänen suhteensa lapsiin on samanlainen kuin aikuisiin. Lapset ovat välineitä ja käyttötavaraa. Hän hallitsee heitä silloin kun muistaa ja tarvitsee heitä erilaisiin käyttörooleihin elämässään.
Ainakin hän välillä teeskentelee välittävänsä heistä ja kuulostaa normaalilta, mutta mikään ei lähemmin katsottuna ole normaalia. Eli ulkopuolisen on vaikea tehdä narsistista ja hänen lapsistaankaan mitään todellista johtopäätöstä. Kuvittelisin, että narsistin lapset ovat samassa veneessä kuin muutkin narsistin käyttöläheiset. Ovat vain sidotut rooleihinsa ikuisesti.
Narsisti on yleensä vain toinen vanhempi, joten itse toivon, että narsistien lapsille tulee korvaavaa ja aitoa ihmissuhdetta toiselta puolelta.
Jatkan vielä. Narsistin jälkikasvu kulkee narsistin uusiosuhteesta toiseen siinä kuin narsistikin. Eli se, mitä heille tulee uusiosuhteen mukana, katoaa samassa kuin uusiosuhdekin. Ainakin minun narsistitapauksellani.
On hyvin valitettavaa, että sinne menee menetys toisensa perään. En voi olla ajattelematta, etteikö narsistin käytöksellä olisi tuollainenkin vaikutus. Itse en voinut aikoinani kuin toivoa sydämessäni heille kaikkea hyvää ja parasta mahdollista elämää narsisti-isästä ja isoisästä huolimatta. Uusiokumppani on sillätavoin voimaton, vaikka ongelmia näkeekin, koska ainakaan minun narsistini veneessä ei kukaan kunnollinen nainen voi kauaa pysyä.
Itse suhtaudun vastuuntuntoisesti nuoriin ja lapsiin, ja näin, että narsisti on melkoinen lapsi vanhempana. Ei kykene vastuunottoon. Yrittää esittää vastuunottajaa silti epätoivoisesti käyttäen uudelleen ja uudelleen vaihtuvaa naiskaartiaan apuna... Ei hyvä ja ainakin omituista.
Minulla on narsistin kanssa kaksi lasta, joten paljon on kokemusta aloittajan kyselemästä aiheesta, mutta olen tällä sivustolla siinä mielssä ulkopuolinen etten muistaakseni koskaan ole kommentoinut mitään, joskus hieman ohimennen luen näitä juttuja täältä.
Erostani on jo kolmetoista vuotta aikaa, ja erossa lapset jäivät minulle, tottakai narsisti käynnisti huoltajuuskiistan, jossa yritti toimittaa lapset huostaan, itselleen hän ei heitä suoranaisesti halunnut. Minut hän yritti leimata tä'yusin kyvyttömäski huolehtimaan lapsistamme, olin muka erakoitunut, persoonastani johtuen soveltumaton huoltajaksi ym. Useita ilmoituksia koululle, naapureille, äidilleni , poliisille, sos. toimistoon milloin mistäkin teklkaistulla jutulla. Jopa nuoremman lapsen perhepäivähoitaja joutui hänen vaatimanaan polisiisikuulusteluihin, aiheesta mitä perätöntä olen exästäni puhunut yma.
Huoltajuutta hän ei missään vaiheessa saanut, kiusanteko jatkui eron jälkeen neljä vuotta. Lapsiatmme toinen opiskelee yliopistossa, nuorempi on vielä lukiossa.Itselläni on edelleen vakit.työ.En jaksa alkaa kertoa kuinka rankkaa on ollut.Sanomattakin lienee selvää ettei uutta ihmissuhdetta ole tullut.
Hieman outo aloitus, lieneekö aloittajalla itsellään kokemusta narsisti-erosta?Hänhän kysyy ja vastaa sitten itse omiin kysymyksiinsä!
ainakin minä jakosin taistella ja vastustaa narsku puoliosa, pidin lasteni huoltajuuden eikä kumpikaan lapsistamme halunnut narsku-vanhemman luokse asumaan.
Eroja on erilaisia, ei narsistista eroaminen aina mene saman kaavan mukaan.Aina uhri ei ole täysin voimaton eikä jää lamaantuneena seuraamaan tilannetta , vaan toimii. Itse elin niin kauan narskun kanssa että tiesin mihin varautua erossa.Suunnittelinja harkitsin sopivan hetken.Osasin ennakoida narskun reaktiot.Eron tultua en pitänyt enää minkäänlaista yhteyttä, en edes puhelimitse. Lasten asiat sovittiin kirjallisesti sos.toimistossa, ja niiden mukaan toimittiin.Yritti vaikka mitä mutta pidin puoleni.
Kuka tykkää juoda viinaa? JEPPE TYKKÄÄ JUODA VIINAA. Olipa näppärää
Juoppo tykkää juoda viinaa,pakenee pelottavaa omaa eläämäänsä,kun on niin heikko! Hyvää johannesta suomalaiset. Elkää hukkuko viinaan,pysykää kuivalla maalla...